Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan. Jaksossa 4. vuorossa sähkönsiirto eli miten tuotettu sähköenergia siirtyy käyttäjille.
Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!
Mitä on sähkönsiirto?
Sähkönsiirrolla tarkoitetaan sähköenergian siirtämistä tuottajalta loppukäyttäjälle. Voimalaitoksista, esimerkiksi tuuli-, vesi- tai ydinvoimala, tuotettu sähkö lähetetään sähköverkkoon, jonka toiminnasta vastaa paikallinen sähkönjakeluyhtiö.
Miksi sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa?
Paikallinen sähkönjakeluyhtiö on velvollinen vastaamaan oman alueensa sähkön siirtämisestä asiakkaille eikä siirtoa voi näin ollen kilpailuttaa tai ostaa toiselta yhtiöltä. Sähköverkkoyhtiöt ovat monopoliyhtiöitä eli niillä on yksinoikeus toimia omalla alueellaan.
Kun sähkömarkkinat vapautettiin kilpailulle, päätettiin siirtopalvelut jättää kilpailun ulkopuolelle. Syynä on esimerkiksi päällekkäisen verkonrakentamisen kustannukset, ympäristö- ja maisemanäkökohdat sekä kaikkien asiakkaiden tasapuolinen hinnoittelu yhden sähkönjakeluyhtiön alueen sisällä.
Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa valvoo Energiavirasto.
Miksi perusmaksuja pitää maksaa aina?
Sähkön siirtämisestä aiheutuvista maksuista suurin osa on kiinteitä kustannuksia, jotka eivät riipu asiakkaan käyttämän sähkön määrästä. Sähköverkkoa on jatkuvasti ylläpidettävä, huollettava ja kehitettävä, jotta asiakkaalla on aina tarvittaessa sähkönsaanti turvattu. Perusmaksulla katetaan sähköverkon perusylläpito
Lisäksi sähkömarkkinalaki asettaa omat vaatimuksensa asiaan. Energiaviraston sivuilta lainattuna: “Vuoden 2011 lopun myrskyjen ja laajojen sähkökatkosten vuoksi sähkömarkkinalakiin säädettiin vaatimukset jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Lain mukaan jakeluverkkoyhtiöiden on viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä huolehdittava, että myrskyn tai lumikuorman vuoksi sähkönjakelu ei asemakaava-alueilla keskeydy yli 6 tunniksi, eikä näiden ulkopuolella yli 36 tunniksi. Sähköverkkoyhtiö saa valita keinot, joilla se pääsee toimitusvarmuusvaatimuksiin. Maakaapelointi on yksi hyväksytty keino. “
HJK:n edustusjoukkueilla on hieno tavoite olla täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Jo ensi kaudella 2020 kaikki HJK:nVeikkausliigan ja Naisten Liigan kotikentän ottelutapahtumat tehdään hiilineutraaleiksi. Hiilineutraalit ottelut ja ympäristöohjelman laatiminen ovat osa HJK:n ja energiayhtiö Loisteen yhteistyötä.
HJK ja energiayhtiö Loiste ovat solmineet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen ja laatineet yhdessä ympäristöohjelman, jonka tavoitteena on tehdä HJK:n edustusjoukkueista täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Osana ohjelmaa kaikilla HJK:n hallinnoimilla kentillä siirrytään käyttämään tammikuusta 2020 alkaen uusiutuvilla energialähteillä tuotettua Loiste Puhdas -sähköä.
Kaikki HJK:n kauden 2020 Veikkausliigan ja Naisten Liigan kotiottelut ovat hiilineutraaleja tapahtumia. Tavoitteena on tulevan kauden loppuun mennessä vähentää stadionilla järjestettyjen ottelutapahtumien aiheuttamia päästöjä 20 % :a ja hyvittää loput päästöistä CO2Eston toimesta EU:n päästökaupan kautta.
– Ilman kunnianhimoisia tavoitteita asioita ei tapahdu. Haastamme nyt paitsi itsemme, myös kaikki yhteistyökumppanimme vähentämään päästöjään kaikissa toiminnoissaan, kuten esimerkiksi ravintolatoiminnassa ja jätehuollossa. Yhdessä Loisteen kanssa rakennamme myös mallin, jonka avulla Telia 5G Arenan muutkin tapahtumanjärjestäjät voivat halutessaan järjestää hiilineutraalin tapahtuman, HJK Helsingin toimitusjohtaja Aki Riihilahti sanoo.
Mistä aloitimme?
Ensimmäisen hiilineutraalin ottelun HJK ja Loiste järjestivät jo viime kaudella, kun klubi kohtasi FC Interin lokakuussa Helsingissä. Ottelun hiilijalanjäljestä tehtiin selvitys ja siitä aiheutuneet päästöt hyvitettiin. Yleisöä kannustettiin saapumaan paikalle jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla.
– Olemme huomanneet yritysten ja tapahtumajärjestäjien kiinnostuneen viime aikoina vahvasti ilmastoasioista ja erityisesti hiilijalanjäljen hyvittämisestä. Yhteishankkeemme hiilineutraaleista ottelutapahtumista on hieno ja konkreettinen esimerkki Loisteen tuotteista ja palveluista, joiden avulla yritys voi edistää vastuullisuuttaan ja ympäristöystävällisyyttään hiilineutraaliuteen asti. Keväällä 2019 teimmetutkimuksen, miten suomalaiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen, erityisesti energia-alan näkökulmasta ja sen mukaan 76 %suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana, energiayhtiö Loisteen liiketoimintajohtaja Ulla Leppä sanoo.
Ympäristöohjelman konkreettisiin toimenpiteisiin voit tutustua ja tavoitteiden toteutumista seurata helposti ensi kauden aikana HJK:n ympäristövastuun sivuilla.
Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan. Jaksossa 3. selvitetään mitä tarkoittaa määräaikainen sähkösopimus.
Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!
Määräaikainen sähkösopimus
Määräaikainen sähkösopimus on sopimus, jossa sähkön hinta kiinnitetään määräajaksi, tavallisimmin kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Sopimuksen pituus voi olla muutakin, mutta kuluttajille myytävien sähkösopimuksien enimmäispituus on kaksi (2) vuotta. Määräaikaisen sopimuksen hinta määräytyy sopimuksen teon ajankohdan mukaan ja säilyy samana koko sopimuskauden. Sähköenergian hinta ilmaistaan tavallisimmin senttiä per kilowattitunti eli snt/kWh.
Miksi sähkön hinta vaihtelee?
Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta asiasta; sähköenergian hinnasta, sähkönsiirron hinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäveroista.
Tässä jutussa perehdymme sähköenergian hintaan, joka määräytyy monien eri asioiden kautta. Siihen vaikuttavat mm. sääolosuhteet, sähkön tuotannon ja käytön määrä sekä poliittinen ja taloudellinen maailmantilanne.
Miksi naapurilla on eri hinta kuin minulla?
Loiste hankkii sähkön valtaosin pohjoismaisilta tukkusähkömarkkinoilta ja myy sen eteenpäin koteihin ja yrityksille. Koska pörssistä ostettavan sähkön hinnat vaihtuvat tunneittain sähköntuotantomäärien ja -käytön mukaan, näkyy vaihtelu myös sähkösopimusten hinnassa.
Sähköenergian hinta voi siis olla hyvinkin erilainen naapureiden kesken, riippuen esimerkiksi siitä milloin sopimus on tehty. Sopimuksen hintaan voi vaikuttaa myös sähkön tuotantomuoto, esimerkiksi ympäristöystävällinen vihreä sähkö saattaa olla hieman kalliimpaa.
Lisää tietoa sähkön hinnasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä löydät Loisteen asiantuntijan laatimasta, kuukausittain nettisivuillamme julkaistavasta sähkömarkkinaraportista. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden pörssisähkö -hintojén muutoksia ja kehitystä voi tarkastella Nordpoolin nettisivuilla.
Miksi valita määräaikainen sähkösopimus?
Määräaikainen sähkösopimus on vaivaton ja helppo valinta niille, jotka eivät halua tai jaksa seurata sähkön hinnan kehitystä jatkuvasti. Hinta pysyy vakaana ja sähkölaskun kokoa voi hahmotella jo etukäteen omaa budjettia suunnitellessa. Jos olet kiinnostunut tutkimaan vaihtoehtoja, niin lue lisää eri sähkösopimustyypeistä.
Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan. Jaksossa 2. tutustumme yleissähkön, aikasähkön ja pörssisähkön eroihin.
Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!
Kenelle sopii yleissähkö?
Yleissähkö on sopiva valinta asiakkaille, joiden sähkönkäyttö on vähäistä. Useimmiten yleissähkön käyttäjä asuu kerrostalossa, jossa asunnot lämpiävät kaukolämmöllä. Yleissähkön hinta on sama, vuorokauden tai vuodenajasta riippumatta. Se sopii myös rivitalo- ja omakotitaloasukkaille, joilla on öljy tai maakaasu lämmitysmuotona. Yleissähkö saattaa sopia sähkölämmittäjälle, jos kulutus on vähäistä. Jos et ole varma sopiiko yleissähkö kotiisi, niin otathan yhteyttä Loisteen asiakaspalveluun.
Sopiiko aika-/yösähkö sinulle?
Aikasähköä kutsutaan myös yösähköksi ja joskus, mutta harvemmin, kaksiaikasähköksi. Sitä suositellaan kuluttajille, joiden sähkönkäyttö on yli 10 000 kWh vuodessa ja sähkön kulutus voidaan keskittää tai siirtää yöaikaan.
Aikasähkössä on olemassa kaksi eri sähköenergian hintaa; päivä- ja yösähköhinta. Aikasähkö eli päiväsähkön ja yösähkön yhdistelmä sopii erinomaisesti mm. sähkölämmittäjälle tai kiinteistön omistajille, jotka käyttävät suuren osan sähköstään juuri yöaikaan. Yösähkön hinnan ollessa edullisempaa voit keskittää sähkönkulutustasi ja laittaa vaikka pyykinpesukoneen päälle. Lue lisää yösähköstä Loisteen sivuilta
Mistä pörssisähkö tulee ja kenelle se sopii?
Sähköyhtiö ostaa pörssisähköä sähköpörssistä ja myy sen edelleen asiakkailleen. Pörssisähkösopimuksen hinta perustuu pörssisähkön tuntihintaan, joka määräytyy erikseen vuorokauden jokaiselle tunnille. Pörssisähköstä käytetään välillä myös nimeä spot- tai spottisähkö.
Loisteen asiakkaalle sähkön hinnan ja kulutuksen kehitys on seurattavissa Loisteen Oma Energia –palvelussa. Palveluun kirjautumisen jälkeen voit tarkastella sekä omaa kulutustasi että pörssisähkön hintaa. Tulevaisuuden hintaennusteista, markkinasähkön liikkeistä Suomen hinta-alueella ja siihen vaikuttavista ilmiöistä saat lisätietoa kuukausittain julkaistavasta Loisteen sähkömarkkinaraportista. Itse pörssisähkön hinnasta kiinnostuneille hyvää tietoa tarjoavat Nordpoolin sivusto tai Fingridin tuntivahti -sovellus.
Suomen tuulivoimaloiden vähän yli 30-vuotinen historia on nousujen ja laskujen kiehtova tarina. Nyt tuulivoima on pinnalla ja uusia voimaloita syntyy tiuhaan tahtiin ja tehot kasvavat huimaa vauhtia.
Kainuussa sijaitsee useita tuulivoimapuistoja
Tuulivoima on vauhdittanut purjeveneiden kulkua samoin kuin vesipumppujen ja tuulimyllyjen toimintaa meillä jo satoja vuosia. Vaikka ensimmäinen sähköä tuottava tuuliturbiini keksittiin maailmassa jo vuonna 1888, jouduttiin odottamaan lähes sata vuotta ennen kuin Suomeen saatiin ensimmäinen nykyaikainen tuulivoimala.
”Suomen tuulivoiman kehitys 1980-luvulta saakka on ollut tuulista, on heiluttu puolelta toiselle. Näihin vuosikymmeniin saakka Suomi on ollut moneen muuhun maahan verrattuna tuulivoiman kehitysmaa”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas summaa.
Suomen ensimmäinen sähköverkkoon kytketty tuulivoimala nousi Inkooseen vuonna 1986, kun Imatran Voiman Kopparnäsin koelaitos valmistui. Teholtaan tämä 300 kilowatin koelaitos oli noin kymmenesosan nykyvoimaloiden tehoista. Edellisen vuosikymmenen öljykriisi oli herättänyt eri puolilla maailmaa vaihtoehtoisten energiamuotojen etsimisen tarpeen. Vihreä sähkö eli uusiutuva energia – tuulivoima, aurinkovoima, vesivoima ja biotuotanto – alkoi olla yhä useampien huulilla. Tuulivoima vastasi hyvin polttoaineettoman energiantuotannon tarpeeseen, ja ensimmäisinä kaupallisen tuulivoimalan rakensivat tanskalaiset 1980-luvun alkupuolella.
Tuuliatlas kartoitti tuuliolot
Vauhtia suomalaisiin tuulivoimalakokeiluihin antoi se, että myös kauppa- ja teollisuusministeriö alkoi aktiivisesti etsiä uusia energiamuotoja ja käynnisti niihin liittyviä tutkimuksia. Uudet energiajärjestelmät ja -teknologiat -tutkimusohjelma NEMO starttasi ja otti tuulivoiman yhdeksi kärjekseen.
NEMO esimerkiksi kartoitti voimaloille edullisia tuulioloja. Ilmatieteen laitos julkaisikin tuuliatlaksen eli kartan Suomen keskimääräisestä tuulisuudesta alueittain. Ilmatieteen laitos oli pitkään kansainvälisesti ainoa ilmatieteellinen tai meteorologinen tutkimuslaitos, joka osallistui aktiivisesti tuulienergian tutkimushankkeisiin.
”Rannikkoalueet ja Kainuun vaara-alueet näkyvät Ilmatieteen laitoksen selvityksessä hyvinä tuulivoima-alueina. Mastokorkeudet Suomessa ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet, joten paikkavalinta ei ole enää niin suuressa roolissa. Eroja silti on, ja tuulivoimahankkeissa profiloidaan tuulimittausten avulla voimaloille ja puistoille sopivimmat paikat”, Antti Kangas sanoo.
1990-luvun alussa tuulivoimaloiden
rakentaminen kiihtyi. Oman voimalansa saivat Korsnäs, Siikajoki, Kalajoki ja
Kemi. Voimalat olivat tärkeitä tutkijoille, sillä niiden toiminnasta kerättiin
tietoa tulevaisuuden ratkaisujen pohjaksi. Suomessa myös järjestettiin seminaari,
johon ottivat osaa tuulivoiman asiantuntijat yhdeksästä eri maasta.
Suomi onkin ollut arktisessa tuulivoimassa ja
sen tutkimisessa maailman kärkimaita. Esimerkiksi Lapin tuntureiden tuuliolojen
tutkimus alkoi jo 1980-luvulla.
Tuet vauhdittivat rakentamista
1990-luvun puolenvälin jälkeen
tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen.
Vaikutuksensa siihen oli sillä, että kauppa- ja teollisuusministeriön
energiainvestointien tukijärjestelmä kannusti rakentamaan tuulivoimahankkeita
40 prosentin investointituella.
Ennen vuosituhannen vaihdetta tuulivoimaloita
rakennettiin Poriin, Kotkaan, Oulunsaloon ja Uuteenkaupunkiin. Suomen
tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistui.
2000-luvun alussa ala hiljeni jälleen, kun
valtion investointituki putosi 40 prosentista 25:een. Tämä toi mutkia myös
Loisteen (silloinen Kainuun Sähkö) Kivesvaara-projektiin. Paltamon Kivesvaaraa
kaavailtiin yhtiön tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi.
”Avustukset eivät kuitenkaan riittäneet
projektin loppuun saattamiseen. Haimme investointitukia valtiolta, mutta aika
ei ollut silloin kypsä. Myöhemmin hanke kaatui Finavian määrittelemään
lentopintaan, mikä esti hankkeen eteenpäin viemisen. Lentopinta on ilmailussa
käytettävä tapa ilmoittaa lentokorkeuksia”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas kertoo.
Hänen mukaansa tuulivoimaa ei pidetty
energiamuotona, joka voisi myöhemmin teollistua.
Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.
”Virkamiehet ja poliitikot eivät tuolloin
uskoneet tuulivoimaan tarpeeksi. Viiden viime vuoden aikana mielikuvat
tuulivoimasta ovat muuttuneet. Sen kannattavuuteen ja tehoon on alettu uskoa.”
Suomi jäi kuitenkin jälkeen muun maailman
vauhdista. Tuulivoimahankkeiden lupaprosessit olivat hitaita ja jumittivat
byrokratian rattaissa.
Antti Kankaan mukaan tilanne ei ole tästä juuri
muuttunut. Tuulipuistohankkeen valmistelu tuulimittauksineen, valmisteluineen
ja selvityksineen kestää yhä 3–5 vuotta.
”Haasteellista on se, että rakennusluvista
usein valitetaan. Näin hankkeeseen voi tulla muutaman vuoden viive ennen aloittamista.
Kolmenkymmenen tuulimyllyn pystytys kestää vuoden tai kaksi, joten koko prosessi
saattaa kestää kahdeksankin vuotta.”
Osaksi kansallista strategiaa
2000-luvun edetessä globaali huoli ilmastonmuutoksesta on voimistunut. Samalla tuulivoimaa on meilläkin alettu edistää eri keinoin osana kansallista ilmastostrategiaa. Tuulivoimaa on muun muassa tuettu sähköveron palautuksella. Myös investointituen osuus kasvoi noin kolmannekseen rakentamiskuluista, ja lisäksi EU:n direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä on edistänyt asiaa.
Sipilän hallituskaudella Suomi sitoutui lisäämään uusiutuvan energian tuotantoaan niin, että vuoteen 2030 mennessä sen osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannostamme on nyt 40 prosenttia.
Vähitellen energia-alan yritykset ovat kiinnostuneet tuulivoimasta – vaikka kriittistäkin tietoa tuulivoiman vaikutuksista levitetään jatkuvasti.
”Tuulivoima ei ole sen turvattomampi sähköntuotantomuoto kuin muutkaan tuotantomuodot. Tuulivoima on ilmastoystävällistä eikä synnytä saasteita ympäristöön”, Kangas sanoo.
Alan yhteisiä ohjeistuksia ovat pohtineet aktiivisesti niin Suomen Tuulivoimayhdistys kuin viranomaisetkin. Esimerkiksi ääniohjearvosta annettiin asetus, jossa tuulivoimaloille säädetyt ohjearvot ovat 5–10 desibeliä alemmat kuin muilla melunlähteillä. Asetus linjaa, että tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä.
Tehot ja kannattavuus kehittyvät
Tuulivoimateknologia on ottanut kuluneen vuosikymmenen
aikana harppauksia eteenpäin. Myös tuulivoiman tehokkuus lisääntyy huimaa
vauhtia. 2000-luvun lopussa rakennettu kolmen megawatin voimala tuotti vuodessa
8 000 MWh, kymmenen vuotta myöhemmin rakennettava neljän megawatin voimala
tuottaa jo 19 000 MWh.
”Tuulivoima alkaa olla kannattavaa
liiketoiminta, ja se on menossa pikkuhiljaa jopa perinteisten tuotantomuotojen,
kuten lämpö- ja sähköenergian, ohi. Tuotannon varastoimiseksi täytyykin keksiä
hyviä ratkaisuja. Myös me Loisteessa pidämme ovet avoinna tuulivoimahankkeille.”
Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen blogissamme.
Jatkamalla sivustollemme hyväksyt evästeiden käytön. OKLue lisää
