Loiste mukana HJK:n matkalla kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

HJK:n edustusjoukkueilla on hieno tavoite olla täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Jo ensi kaudella 2020 kaikki HJK:n Veikkausliigan ja Naisten Liigan kotikentän ottelutapahtumat tehdään hiilineutraaleiksi. Hiilineutraalit ottelut ja ympäristöohjelman laatiminen ovat osa HJK:n ja energiayhtiö Loisteen yhteistyötä.

Hiilineutraalit jalkapallo-ottelut ja ympäristöohjelman laatiminen ovat osa HJK:n ja energiayhtiö Loisteen yhteistyötä.

HJK ja energiayhtiö Loiste ovat solmineet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen ja laatineet yhdessä ympäristöohjelman, jonka tavoitteena on tehdä HJK:n edustusjoukkueista täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Osana ohjelmaa kaikilla HJK:n hallinnoimilla kentillä siirrytään käyttämään tammikuusta 2020 alkaen uusiutuvilla energialähteillä tuotettua Loiste Puhdas -sähköä.

HJK:n kotipelien ottelutapahtumat hiilineutraaleiksi

Kaikki HJK:n kauden 2020 Veikkausliigan ja Naisten Liigan kotiottelut ovat hiilineutraaleja tapahtumia. Tavoitteena on tulevan kauden loppuun mennessä vähentää stadionilla järjestettyjen ottelutapahtumien aiheuttamia päästöjä 20 % :a ja hyvittää loput päästöistä CO2Eston toimesta EU:n päästökaupan kautta.

– Ilman kunnianhimoisia tavoitteita asioita ei tapahdu. Haastamme nyt paitsi itsemme, myös kaikki yhteistyökumppanimme vähentämään päästöjään kaikissa toiminnoissaan, kuten esimerkiksi ravintolatoiminnassa ja jätehuollossa. Yhdessä Loisteen kanssa rakennamme myös mallin, jonka avulla Telia 5G Arenan muutkin tapahtumanjärjestäjät voivat halutessaan järjestää hiilineutraalin tapahtuman, HJK Helsingin toimitusjohtaja Aki Riihilahti sanoo.

Mistä aloitimme?

Ensimmäisen hiilineutraalin ottelun HJK ja Loiste järjestivät jo viime kaudella, kun klubi kohtasi FC Interin lokakuussa Helsingissä. Ottelun hiilijalanjäljestä tehtiin selvitys ja siitä aiheutuneet päästöt hyvitettiin. Yleisöä kannustettiin saapumaan paikalle jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla.

– Olemme huomanneet yritysten ja tapahtumajärjestäjien kiinnostuneen viime aikoina vahvasti ilmastoasioista ja erityisesti hiilijalanjäljen hyvittämisestä. Yhteishankkeemme hiilineutraaleista ottelutapahtumista on hieno ja konkreettinen esimerkki Loisteen tuotteista ja palveluista, joiden avulla yritys voi edistää vastuullisuuttaan ja ympäristöystävällisyyttään hiilineutraaliuteen asti.  Keväällä 2019 teimme tutkimuksen, miten suomalaiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen, erityisesti energia-alan näkökulmasta ja sen mukaan 76 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana, energiayhtiö Loisteen liiketoimintajohtaja Ulla Leppä sanoo.

Ympäristöohjelman konkreettisiin toimenpiteisiin voit tutustua ja tavoitteiden toteutumista seurata helposti ensi kauden aikana HJK:n ympäristövastuun sivuilla.

Jos kiinnostuit hiilijalanjäljen hyvittämisestä tai tapahtuman tai yrityksesi toiminnan kehittämisestä hiilineutraaliksi, niin tarkempia tietoja voit lukea lisää Loisteen tuotteista ja palveluista ilmastoystävällisille yrityksille.

Lehdistötiedote

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Hiilijalanjälkeä pienentämässä – Valtteri Bottas Duathlon

Tänä vuonna Nastolan Pajulahdessa järjestettiin ensimmäinen hiilineutraali Valtteri Bottas Duathlon. ”Pienensimme yhdessä Loiste Energian kanssa Valtteri Bottas Duathlonin hiilijalanjälkeä 8 500 kg CO2e”, kertoo Valtteri Bottas nimikkokisastaan.

Mistä hiilijalanjälki muodostuu?

Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastopäästöjä, joita ihmisten toiminnat ja teot aiheuttavat. Hiilijalanjälki voidaan laskea yksittäiselle ihmiselle, yritykselle, tapahtumalle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. Se huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, kuten metaanin ja typpioksiduulin.

Valtteri Bottas Duathlonin hiilijalanjälki

Valtteri Bottas Duathlon on Valtteri Bottaksen vuosittain järjestettävä nimikkokisa.
Valtteri Bottas Duathlon alkaa juoksuosuudella. Kuva: Niki Soukkio

Valtteri Bottas Duathlonin hiilijalanjälki 8 500 kg CO2e muodostuu suurelta osin itse duathlon -kisan ulkopuolelta. Vertailun vuoksi, keskiverto suomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kg CO2e vuodessa.

Matkustus ja majoitus 75 %
Ruoka ja juoma 20 %
Energia, jätehuolto ja materiaalit 5 %
Yhteensä 100 %

Laskennassa hyödynnettiin vuoden 2018 kävijätilastoja ja arvioitiin tämän vuoden ilmoittautuneiden kisaajien perusteella hiilijalanjäljen määrä. Laskennan suoritti päästöihin erikoistunut Co2Esto

  • Matkustuksen osalta eriteltiin omilla autoilla ja yhteiskuljetuksilla saapuneiden määrät ja selvitettiin matkojen keskiarvoiset pituudet.
  • Ruoan ja juoman kulutuksessa tarkasteltiin mm. myyntimääriä sekä lihan osuutta syötävästä ruuasta.
  • Energian osalta arvioitiin sähkönkulutusmäärä, jätehuollossa muodostuvan jätteen kilomäärä ja materiaaleissa kertakäyttöiset materiaalit, joita kisassa jouduttiin joltain osilta käyttämään.

Hiilineutraali Valtteri Bottas Duathlon otettiin hyvin vastaan ja saatu palaute kannusta jatkamaan hiilijalanjäljen pienentämistä myös tulevina vuosina.



Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Jo 3-vuotiaskin osaa kierrättää

En koe, että kierrättäminen tekisi minusta parempaa ihmistä tai maailman pelastajaa. Kierrättäminen on osa nyky-yhteiskuntaa, ja näin asian kuuluu olla – nyt ja tulevaisuudessa. Jos kerran kulutan, niin joudan myös lajitella jätteeni. Tarkoitukseni ei ole ostaa itselleni parempaa omaatuntoa kierrättämällä.

Loisteen Energialähettiläs Sami Jauhojärvi on aktiivinen kierrättäjä
Blogimme vieraileva kirjoittaja Sami Jauhojärvi kierrättää aktiivisesti.

Sama asia on liittynyt pienestä pitäen henkireikääni; luonnossa liikkumiseen. Jos jaksan kantaa mukanani eväät reissulleni, jaksan myös kantaa jätteet takaisin. Valitettavan paljon roskia näkee myös metsissä ”keskellä ei mitään” eli niin kaukana, että itsekseen ne eivät sinne ole kulkeutuneet. Nykyään kerään metsästäessäni mm. haulikon hylsyt mukaani ja toimitan ne kotona jäteastiaan. Pieni asia, mutta seuraavalla kerralla kierrellessäni tuttuja eräreittejäni, minun ei tarvitse katsoa hylsyjätteitä mättäiden päällä. Välillä lajitteluintoni menee ajankäytöllisesti lähes turhamaisuuteen asti, kun kiskon lehdistä niittejä irti laittaakseni ne metallijätteeseen ja itse  lehden keräyspaperiin tms.

Lapsikin oppii kierrättämään

Myös lapsemme ovat oppineet lajittelemaan jätteet esimerkin voimalla. Jopa 3-vuotias poikamme kysyy jätteitä roskiin viedessään, että mihin astiaan tämä kuuluu. ”Se kuuluu energiajätteeseen, siihen suurimman astian viereen…”, ja se suurin ja mahtavin on yllättäen muovijäteastia. Kaatopaikkajätteen määrä taloudessamme on romahtanut jätteen lajittelun tehostumisen myötä. Sitä varten on pienin astia, joka täyttyy noin kerran kuukaudessa tai harvemmin. Omilla valinnoilla olemme saaneet ainakin kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää vähennettyä merkittävästi. Kaatopaikat ovat myös ”oletteko ikinä miettineet?”-kysymyksen aihe. Mitä jos kaatopaikka sijaitsisi aivan oman asuntosi läheisyydessä? Toivoisitko, että sinne tulisi mahdollisimman vähän jätettä, jotta kaatopaikka ei ainakaan laajenisi lähemmäs tonttiasi? Lajittelu ja kierrättäminen tosiaankin kannattaa.

Kierrättäminen säästä luontoa ja on ilmastoteko

Suomalainen teollisuus on toiminut edelläkävijänä muovin korvaajien kehittämisessä. Puukuidusta pystytään valmistamaan jo monenlaisia vaihtoehtotuotteita muoville, ja vaikka ne eivät välttämättä kaikilta osin vielä olekaan täysin biohajoavia, niin muovin määrää pakkauksissa pystytään kuitenkin vähentämään murto-osaan nykyisestä. Ellen MacArthur Foundationin raportin mukaan vuonna 2050 muoviteollisuus käyttää 20% koko maailman öljyntuotannosta muovien tekemiseen ja tuohon mennessä merissä on enemmän jätemuovia kuin kalaa! Koska öljyvarannot eivät riitä ikuisiksi ajoiksi, on tärkeää, että toimimme suunnan näyttäjinä muoville vaihtoehtoisten materiaalien kehittäjänä ja lajittelun sekä kierrätyksen mallimaana.

Oletteko muuten miettineet sitä, että myös idässä osataan kierrättää, vaikka mielikuvamme Aasiasta saattaa olla päinvastainen? Vuonna 2018 PyeongChangin Olympialaisissa yllätyin siitä, kuinka edistynyt kierrätysjärjestelmä ja kuinka puhtaat kadut Etelä-Koreassa on. Toivotaan, että kierrätyksen esimerkki leviää mahdollisimman nopeasti kattamaan koko maapallon! Jotta lapsillammekin olisi luonto, jossa käydä lataamassa akkujaan.

Ps. lajittelusta löytyy selkeää opastusta HSY:ltä ja jäteopas-sovellus on ilmaiseksi ladattavissa myös älypuhelimeen!

Lue lisää Samin bloggauksia

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Michael Monroe tempaisi ilmastonmuutosta vastaan

Rocktähti Michael Monroe istutti kuusen- ja koivuntaimia Turun Hirvensalossa sijaitsevalla metsitystyömaalla kannustaakseen suomalaisia ilmastotekoihin, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta.

Michael Monroe istutti puita Hirvensalossa
Michael Monroe istutti ilmastotekona kuusentaimia Turussa

Energiayhtiö Loisteen energialähettiläs Michael Monroe istutti 3.6. kuusen- ja koivuntaimia Turun Hirvensalossa sijaitsevalle metsitystyömaalle. Michaelin istuttamat puut on merkitty alumiinisella laatalla, joten kiinnostuneet voivat käydä seuraamassa puiden kasvua ja uuden metsän syntyä.

Rokkari Michael Monroe osallistui puiden istutukseen Turun Hirvensalossa

Miksi juuri puunistutusta?

Nykyisin Suomen vuotuisista fossiilisen energiantuotannon aiheuttamista hiilipäästöistä noin puolet sitoutuu puustoon, metsämaahan ja puutuotteisiin. Yksi kilogramma puuta tarvitsee kasvaakseen noin 1,55 kiloa ilman hiilidioksidia, ja noin puolet puuaineksesta onkin hiiltä. Yhden suomalaisen hiilijalanjäljen (10 400 kg/CO2e/hlö/vuosi) varastoimiseen tarvitaan noin 10 kuutiometriä puuta.

Yhteensä Turun kaupunki istuttaa Hirvensalon Ylikylään noin 1,5 hehtaaria uutta metsää vanhalle peltomaalle. Michael Monroen istuttamat puut saavat seurakseen noin 3 000 kuusen ja rauduskoivun paakkutainta. Lisäksi alueelle istutetaan muutamia kymmeniä tervaleppiä ja lehtikuusia. Istutettavat taimet kasvavat harvennusmittoihin noin 30 vuodessa. Kasvava metsä lisää hiilinieluja ja toimii osana vapaa-ajan virkistysmetsiä.

Lue lisää energialähettiläs Michael Monroesta

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Arjen pieniä tekoja

Hiihtomaajoukkueessa minut tunnettiin erikoisista pohdinnoistani. Toisinaan niissä ei ollut muiden mielestä mitään järkeä, mutta usein kollegani kuitenkin jäivät mielenkiinnolla kuuntelemaan mitä päässäni tällä kertaa liikkuu. Toisinaan ne myös herättivät joukkueen jäsenet miettimään omia valintojaan ja omaa tekemistään. Pohdinnat alkoivat kysymyksellä: ”oletteko ikinä miettineet…?”

Sami Jauhojärvi kierrättää jätteitä turvatakseen lapsilleen puhtaan luonnon tulevaisuudessa.
Blogimme vieraileva kirjoittaja Sami “Musti” Jauhojärvi kierrättää jätteitä ihailtavan aktiivisesti.

Aiheita miettimiselle saattoivat olla esimerkiksi paljonko maailman ravintoloihin ja hotelleihin on sävelletty taustamusiikkia. Tai mitä jos kaikki maailman kaatopaikkojen roskat siirrettäisiin yhteen kasaan; kuinka iso läjä se olisi ja olisiko sillä massapisteellä vaikutusta maapallon pyörimiseen? Entä jos aurinko sammuisi, mitä tekisitte viimeiset hetket ennen kuin maapallosta tulisi niin kylmä, ettei täällä enää voisi asua?

Oletteko ikinä miettineet kierrättämistä ja sen vaikutuksia? Kuinka pienillä teoilla voi lopulta olla merkitystä? Olen kuullut monen ihmisen sanovan, ettei kierrättämisellä tai omilla ekologisemmilla valinnoilla Suomessa ole mitään merkitystä, koska suurin osa maailman jätteestä ja saasteista tulee isoimmista teollisuusmaista. Minun mielestäni jokaisella valinnalla on merkitystä! Oman esimerkkinne rohkaisemana joku tuttavanne saattaa alkaa tehdä samanlaisia valintoja, ja muuttaa vähitellen kulutustottumuksiaan oikeaan suuntaan. Lopulta perhosvaikutus saattaa olla niin suuri, että koko maailma alkaa ajatella pallomme tulevaisuutta.

Oletteko ikinä miettineet paljonko maailman merissä on muovia? Tai paljonko ylipäänsä maailmassa tuotetaan muovia vuosittain? Vastauksia löytyy internetin ihmeellisestä maailmasta: muovia tuotettiin vuonna 2016 396 miljoonaa tonnia eli 53 kg jokaista maailman ihmistä kohden! Maailman meriin tästä muovituotoksesta päätyy noin 10 % vuosittain. Oletteko ikinä miettineet, mitä tapahtuisi, jos tämä määrä saataisiin kierrätettyä? Onneksi Suomessa on kehittynyt kierrätysjärjestelmä ja omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa maapallon saastumiseen.

Muovia kertyy maailman meriin jopa 10 %:a kaikesta tuotetusta muovista.
Muovia kertyy maailman meriin noin 10 % kaikesta tuotetusta muovista.

Miten minusta sitten tuli jätteiden kierrättäjä? Siten, että vaimoni ilmoitti eräänä päivänä, että kierrätysmahdollisuus jätepiirissämme on parantunut ja kirjoitti roska-astioiden kylkeen, mitä mihinkin astiaan kuuluu: muovi, energiajäte, metalli, lasi, kaatopaikka, biojäte, keräyspaperi, pahvit, paristot, lamput, lääkkeet, sekaelektroniikkaromu ja viimeisimpänä keräysvaate. Osa lajittelusta oli jo tuttua ennestään, mm. ongelmajätteet, pantillisten pullojen ja tölkkien kierrätyksestä puhumattakaan. Se on ollut nuukalle miehelle itsestään selvyys jo pienestä pitäen.

Kierrättämisen aloitusta helpotti merkittävästi jäteyhtiöltä tullut opasvihkonen, jossa opastetaan selkein esimerkein mitä mihinkin saa laittaa. Esimerkiksi muovien osalta  pakkausmerkinnät ovat selvästi näkyvillä, ja ainoastaan numero 3 eli PVC, kuuluu sekajätteeseen. Melko monesta kotimaisesta pakkauksesta löytyy muuten selkeät kierrätysohjeet, kunhan vain lukee pienenkin präntin. Kierrätyksen aloittaminen vaati hieman totuttelua, ja välillä tukea piti hakea atk-maailmasta ja käydä tutkimassa sieltä jätteelle oikeaa astiaa.

Ps. lajittelusta löytyy selkeää opastusta osoitteesta hsy.fi/jateopas ja jäteopas-sovellus on ilmaiseksi ladattavissa myös älypuhelimeen!

Sami Jauhojärvi on Loisteen energialähettiläs ja kirjoittaa kuulumisiaan blogiimme. Sami kierrättää ahkerasti ja opettaa lapsetkin samaan.

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20