Loiste mukana HJK:n matkalla kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

HJK:n edustusjoukkueilla on hieno tavoite olla täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Jo ensi kaudella 2020 kaikki HJK:n Veikkausliigan ja Naisten Liigan kotikentän ottelutapahtumat tehdään hiilineutraaleiksi. Hiilineutraalit ottelut ja ympäristöohjelman laatiminen ovat osa HJK:n ja energiayhtiö Loisteen yhteistyötä.

Hiilineutraalit jalkapallo-ottelut ja ympäristöohjelman laatiminen ovat osa HJK:n ja energiayhtiö Loisteen yhteistyötä.

HJK ja energiayhtiö Loiste ovat solmineet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen ja laatineet yhdessä ympäristöohjelman, jonka tavoitteena on tehdä HJK:n edustusjoukkueista täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Osana ohjelmaa kaikilla HJK:n hallinnoimilla kentillä siirrytään käyttämään tammikuusta 2020 alkaen uusiutuvilla energialähteillä tuotettua Loiste Puhdas -sähköä.

HJK:n kotipelien ottelutapahtumat hiilineutraaleiksi

Kaikki HJK:n kauden 2020 Veikkausliigan ja Naisten Liigan kotiottelut ovat hiilineutraaleja tapahtumia. Tavoitteena on tulevan kauden loppuun mennessä vähentää stadionilla järjestettyjen ottelutapahtumien aiheuttamia päästöjä 20 % :a ja hyvittää loput päästöistä CO2Eston toimesta EU:n päästökaupan kautta.

– Ilman kunnianhimoisia tavoitteita asioita ei tapahdu. Haastamme nyt paitsi itsemme, myös kaikki yhteistyökumppanimme vähentämään päästöjään kaikissa toiminnoissaan, kuten esimerkiksi ravintolatoiminnassa ja jätehuollossa. Yhdessä Loisteen kanssa rakennamme myös mallin, jonka avulla Telia 5G Arenan muutkin tapahtumanjärjestäjät voivat halutessaan järjestää hiilineutraalin tapahtuman, HJK Helsingin toimitusjohtaja Aki Riihilahti sanoo.

Mistä aloitimme?

Ensimmäisen hiilineutraalin ottelun HJK ja Loiste järjestivät jo viime kaudella, kun klubi kohtasi FC Interin lokakuussa Helsingissä. Ottelun hiilijalanjäljestä tehtiin selvitys ja siitä aiheutuneet päästöt hyvitettiin. Yleisöä kannustettiin saapumaan paikalle jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla.

– Olemme huomanneet yritysten ja tapahtumajärjestäjien kiinnostuneen viime aikoina vahvasti ilmastoasioista ja erityisesti hiilijalanjäljen hyvittämisestä. Yhteishankkeemme hiilineutraaleista ottelutapahtumista on hieno ja konkreettinen esimerkki Loisteen tuotteista ja palveluista, joiden avulla yritys voi edistää vastuullisuuttaan ja ympäristöystävällisyyttään hiilineutraaliuteen asti.  Keväällä 2019 teimme tutkimuksen, miten suomalaiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen, erityisesti energia-alan näkökulmasta ja sen mukaan 76 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana, energiayhtiö Loisteen liiketoimintajohtaja Ulla Leppä sanoo.

Ympäristöohjelman konkreettisiin toimenpiteisiin voit tutustua ja tavoitteiden toteutumista seurata helposti ensi kauden aikana HJK:n ympäristövastuun sivuilla.

Jos kiinnostuit hiilijalanjäljen hyvittämisestä tai tapahtuman tai yrityksesi toiminnan kehittämisestä hiilineutraaliksi, niin tarkempia tietoja voit lukea lisää Loisteen tuotteista ja palveluista ilmastoystävällisille yrityksille.

Lehdistötiedote

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Sähköä selkokielellä – osa 3. määräaikainen sähkösopimus

Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan. Jaksossa 3. selvitetään mitä tarkoittaa määräaikainen sähkösopimus.

Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!

Määräaikainen sähkösopimus

Määräaikainen sähkösopimus on sopimus, jossa sähkön hinta kiinnitetään määräajaksi, tavallisimmin kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Sopimuksen pituus voi olla muutakin, mutta kuluttajille myytävien sähkösopimuksien enimmäispituus on kaksi (2) vuotta. Määräaikaisen sopimuksen hinta määräytyy sopimuksen teon ajankohdan mukaan ja säilyy samana koko sopimuskauden. Sähköenergian hinta ilmaistaan tavallisimmin senttiä per kilowattitunti eli snt/kWh.

Miksi sähkön hinta vaihtelee?

Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta asiasta; sähköenergian hinnasta, sähkönsiirron hinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäveroista.

Tässä jutussa perehdymme sähköenergian hintaan, joka määräytyy monien eri asioiden kautta. Siihen vaikuttavat mm. sääolosuhteet, sähkön tuotannon ja käytön määrä sekä poliittinen ja taloudellinen maailmantilanne.

Miksi naapurilla on eri hinta kuin minulla?

Loiste hankkii sähkön valtaosin pohjoismaisilta tukkusähkömark­kinoilta ja myy sen eteenpäin koteihin ja yrityksille. Koska pörssistä ostettavan sähkön hinnat vaihtuvat tunneittain sähköntuotantomäärien ja -käytön mukaan, näkyy vaihtelu myös sähkösopimusten hinnassa.

Sähköenergian hinta voi siis olla hyvinkin erilainen naapureiden kesken, riippuen esimerkiksi siitä milloin sopimus on tehty. Sopimuksen hintaan voi vaikuttaa myös sähkön tuotantomuoto, esimerkiksi ympäristöystävällinen vihreä sähkö saattaa olla hieman kalliimpaa.

Lisää tietoa sähkön hinnasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä löydät Loisteen asiantuntijan laatimasta, kuukausittain nettisivuillamme julkaistavasta sähkömarkkinaraportista. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden pörssisähkö -hintojén muutoksia ja kehitystä voi tarkastella Nordpoolin nettisivuilla.

Miksi valita määräaikainen sähkösopimus?

Määräaikainen sähkösopimus on vaivaton ja helppo valinta niille, jotka eivät halua tai jaksa seurata sähkön hinnan kehitystä jatkuvasti. Hinta pysyy vakaana ja sähkölaskun kokoa voi hahmotella jo etukäteen omaa budjettia suunnitellessa. Jos olet kiinnostunut tutkimaan vaihtoehtoja, niin lue lisää eri sähkösopimustyypeistä.

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Sähköä selkokielellä – osa 2. yleissähkö, aikasähkö ja pörssisähkö

Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan.
Jaksossa 2. tutustumme yleissähkön, aikasähkön ja pörssisähkön eroihin.

Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!

Kenelle sopii yleissähkö?

Yleissähkö on sopiva valinta asiakkaille, joiden sähkönkäyttö on vähäistä. Useimmiten yleissähkön käyttäjä asuu kerrostalossa, jossa asunnot lämpiävät kaukolämmöllä. Yleissähkön hinta on sama, vuorokauden tai vuodenajasta riippumatta. Se sopii myös rivitalo- ja omakotitaloasukkaille, joilla on öljy tai maakaasu lämmitysmuotona. Yleissähkö saattaa sopia sähkölämmittäjälle, jos kulutus on vähäistä. Jos et ole varma sopiiko yleissähkö kotiisi, niin otathan yhteyttä Loisteen asiakaspalveluun.

Sopiiko aika-/yösähkö sinulle?

Aikasähköä kutsutaan myös yösähköksi ja joskus, mutta harvemmin, kaksiaikasähköksi. Sitä suositellaan kuluttajille, joiden sähkönkäyttö on yli 10 000 kWh vuodessa ja sähkön kulutus voidaan keskittää tai siirtää yöaikaan.

Aikasähkössä on olemassa kaksi eri sähköenergian hintaa; päivä- ja yösähköhinta. Aikasähkö eli päiväsähkön ja yösähkön yhdistelmä sopii erinomaisesti mm. sähkölämmittäjälle tai kiinteistön omistajille, jotka käyttävät suuren osan sähköstään juuri yöaikaan. Yösähkön hinnan ollessa edullisempaa voit keskittää sähkönkulutustasi ja laittaa vaikka pyykinpesukoneen päälle. Lue lisää yösähköstä Loisteen sivuilta

Mistä pörssisähkö tulee ja kenelle se sopii?

Sähköyhtiö ostaa pörssisähköä sähköpörssistä ja myy sen edelleen asiakkailleen. Pörssisähkösopimuksen hinta perustuu pörssisähkön tuntihintaan, joka määräytyy erikseen vuorokauden jokaiselle tunnille. Pörssisähköstä käytetään välillä myös nimeä spot- tai spottisähkö.

Loisteen asiakkaalle sähkön hinnan ja kulutuksen kehitys on seurattavissa Loisteen Oma Energia –palvelussa. Palveluun kirjautumisen jälkeen voit tarkastella sekä omaa kulutustasi että pörssisähkön hintaa. Tulevaisuuden hintaennusteista, markkinasähkön liikkeistä Suomen hinta-alueella ja siihen vaikuttavista ilmiöistä saat lisätietoa kuukausittain julkaistavasta Loisteen sähkömarkkinaraportista. Itse pörssisähkön hinnasta kiinnostuneille hyvää tietoa tarjoavat Nordpoolin sivusto tai Fingridin tuntivahti -sovellus.

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Tuota itse sähkösi – energiaa voi jäädä myytäväksikin

Voisinko tuottaa itse oman sähköni? Keskikokoisen aurinkosähköjärjestelmän energialla lämmittäisin saunan monta kertaa viikossa tai ajaisin sähköautolla huikeat kilometrit vuodessa. Oman järjestelmän hankkiminen ja jopa sähkön myyminen on meille jo todellinen vaihtoehto.  

Yhä useampi kotitalous päätyy hankkimaan aurinkosähköjärjestelmän Suomessa ja maailmalla. Katolle asennettavat aurinkopaneelit pienentävät energialaskua huomattavasti meidänkin leveyspiireillämme. Jos energiaa syntyy yli oman tarpeen, sen voi myydä muiden hyödynnettäväksi.

Saksalaisen Franhofer-tutkimusinstituutin mukaan aurinkopaneelien määrä lisääntyi vuosittain 24 prosenttia vuosina 2010–2017. Energiaviraston mukaan Suomessa tuotetun aurinkoenergian määrä on samassa ajassa kasvanut 5 megawatista 70 megawattiin. Nopeasta kasvusta huolimatta aurinkoenergian osuus on yhä alle prosentin kaikesta Suomessa tuotetusta energiasta.

Paneelien teho on kasvanut

Loisteen Business Manager Tommi Göös uskoo, että aurinkoenergian kasvu kiihtyy entisestään. Paneelien teho on parantunut teknologian kehittyessä, ja laitteiden hinnat ovat pudonneet niiden yleistyessä.

Kahvihetkien lomassa Tommi keskustelee usein kollegoiden kanssa, kuten sähkökaupan parissa työskentelevän Mikko Salmisen kanssa.

”Oman järjestelmän hankkimisesta on tullut taloudellinen vaihtoehto jopa täällä pohjolassa. Samalla ilmastonmuutos on lisännyt ihmisten kiinnostusta uusiutuviin energianlähteisiin”, Göös sanoo.

Hänen mukaansa Suomen oloissa kahdestakymmenestä kuuden kilowatin huipputehoon yltävästä paneelista koostuva keskikokoinen aurinkosähköjärjestelmä voi tuottaa vuosittain energiaa määrän, joka vastaa 45 000:ta sähköautolla ajettua kilometriä. Samalla energialla voisi lämmittää saunan keskimäärin kaksitoista kertaa viikossa.

”Aurinkopaneelit sopivat erityisesti omakotitaloasujille, yrityksille ja kesämökeille. Rivi- ja kerrostaloissa laitteiston käyttöönotto on myös mahdollista, mutta hankinta edellyttää sopimista taloyhtiön osakkaiden kesken, koska aurinkosähköä on vaikea tuottaa pelkästään kuluttajan omaan käyttöön. Tulevaisuudessa rivi- ja kerrostalojenkin mahdollisuudet monipuolistuvat,” Göös kertoo.

Ylimääräisen sähkön voi myydä

Kotitalouksien kannattaa Göösin mukaan mitoittaa aurinkosähköjärjestelmä siten, että se tuottaa energiaa pääosin omaan tarpeeseen ja heti käytettäväksi. Energian varastointi voi olla järkevää esimerkiksi kesämökillä, joka ei ole kiinni sähköverkossa. 

”Akkujärjestelmät eivät ole kodeissa vielä kovin suosittuja, sillä akkujen hinnat ovat toistaiseksi korkeita niiden energianvarastointikykyyn nähden”, Göös sanoo.

Göös arvioi, että omaan käyttöön tarkoitetun sähköä tuottavan aurinkopaneelin käyttöikä on noin 30 vuotta. Aurinkoisina päivinä järjestelmän tuotto saattaa olla kulutusta suurempi ja ylimääräinen sähkö voidaan myydä verkkoon. Tuotto ei ole kovin iso, ja kukaan tuskin sillä rikastuu.

”Aurinkopaneeli tuottaa energiaa, vaikka asukas ei olisi kotona käyttämässä sitä. Usean viikon kesälomamatkan aikana sähkön myymisellä voi tienata maksimissaan kymmeniä euroja”, Göös pohtii.

Tommi Göös ja Jani-Pekka Pantti työskentelemässä Espoon konttorilla

Kohti älykkäämpää sähköverkkoa

Kun sähköverkkoon liitetään tulevaisuudessa tuhansia pienvoimaloita, myös sähköverkolle asetut vaatimukset kasvavat. Loiste Sähköverkon tuotepäällikkö Jani-Pekka Pantti kertoo, että sähköverkkoa kehitetään parhaillaan asiakkaiden tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi ja ilmastonmuutoksen myötä voimistuvia myrskyjä kestäviksi.

”Tarjoamme asiakkaillemme yhä tarkempaa mittausdataa heidän energiankulutuksestaan ja -tuotannostaan. Tulevaisuudessa mittaria voidaan hyödyntää tehokkaammin kulutusjoustossa tai vaihtoehtoisesti asiakas voi hankkia kotiautomaatiojärjestelmän. Molempien tarkoituksena on sähkön käyttäminen silloin kun sähkö on edullista ja hiilidioksidivapaata.”

Pantti uskoo, että energia-alalla siirrytään tulevaisuudessa perusmaksupohjaisesta hinnoittelusta tehopohjaiseen hinnoitteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lasku määräytyy tehopiikkien mukaan, jolloin asiakkaalla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa.

”Tehomaksun käyttöönotolla pyritään myös ohjaamaan asiakkaiden kulutusta siten, että sähköverkkoon ei tule suuria kuormitustilanteita. Uusiutuvan energia kasvu lisää hintavaihteluja sähkömarkkinoilla, ja mikäli automaatio ohjaa sähkökuormia markkinahinnan mukaan, voi se aiheuttaa ongelmia jakeluverkkoon.”

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Vuosi sitten kukaan ei puhunut ilmastoahdistuksesta – nyt siitä puhuvat kaikki!

Julkistimme aamulla Taloustutkimuksella teettämämme tutkimuksen suomalaisten ilmastoasenteista. Kiinnostuksesta päätellen jo nyt tuntuu siltä, että olemme nostaneet esille todella kiinnostavan puheenaiheen: ilmastoahdistuksen.

Kuinka moni meistä puhui vuosi sitten ilmastoahdistuksesta tai ylipäätään käytti kyseistä termiä?  En minä ainakaan, vaikka elänkin kotitaloudessa, jossa teinit ahkerasti pitävät aihetta esillä. Mutta nyt tuo sana tuntuu olevan jo arkipäivää niin päivittäisessä kielenkäytössämme kuin julkisessa yhteiskunnallisessa keskustelussakin.

Loiste teetti tutkimuksen suomalaisten ilmastoasenteista

Vai mitä sanot näistä luvuista? Meistä suomalaisista 76 prosenttia pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana ja suoranaista ilmastoahdistusta meistä potee 17 prosenttia. Tässä ahdistusta potevien ryhmässä korostuu nuorten, kaupungissa asuvien naisten osuus.

Onneksi tutkimus kertoo myös, että me emme huolestumisestamme huolimatta suinkaan ole ryhtyneet ilmastoneuvottomiksi. Meistä 41 prosenttia on vähentänyt punaisen lihan syömistä, kolmannes oman auton käyttöä ja neljännes lentomatkustamista. Ja nyt tulee luku, joka todella sai minut pysähtymään: 16 prosenttia jättänyt lapset hankkimatta!

Loisteen asiakkuus- ja myyntijohtaja Ulla Leppä hämmentyi siitä, kuinka moni on jättänyt lapset hankimatta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Mutta miksi teimme tämän tutkimuksen?

Yksinkertaisesti siitä syystä, että kannattaa mieluummin kysyä kuin olettaa. Me haluamme tietää,  kuunnella, jotta voimme kehittää sellaisia uusia palveluita ja tuotteita, joille on todellista tarvetta. Tutkimuksessamme nimittäin selvisi sekin, että 55 prosenttia meistä ajattelee, että omilla energiavalinnoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Energia-alalla ei perinteisesti ole seurattu ihmisten mielentiloja ja mielenliikkeitä, mutta jos emme tiedä mitä asiakkaamme ajattelevat esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, emme myöskään osaa palvella heitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Tutkimuksessamme saimme myös arvokasta tietoa siitä, miten hyvin suomalaiset ymmärtävät energia-alan käsitteet ja asiat. Tässä meillä on paljon petrattavaa, sillä kerromme asioista usein liian vaikeasti. On meidän velvollisuutemme kertoa asioita niin, että ympäristöystävällisten valintojen tekeminen on ihmisille helppoa. Ja jotta tässä onnistumme, yksi asia on varma: kysymme myös jatkossa!

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20