Tuulivoima kasvoi kannattavaksi

Suomen tuulivoimaloiden vähän yli 30-vuotinen historia on nousujen ja laskujen kiehtova tarina. Nyt tuulivoima on pinnalla ja uusia voimaloita syntyy tiuhaan tahtiin ja tehot kasvavat huimaa vauhtia.

Kainuussa sijaitsee monta tuulivoimapuistoa. Tuulivoima on tärkeimpiä energianlähteitä nykyaikana.
Kainuussa sijaitsee useita tuulivoimapuistoja


Tuulivoima on vauhdittanut purjeveneiden kulkua samoin kuin vesipumppujen ja tuulimyllyjen toimintaa meillä jo satoja vuosia. Vaikka ensimmäinen sähköä tuottava tuuliturbiini keksittiin maailmassa jo vuonna 1888, jouduttiin odottamaan lähes sata vuotta ennen kuin Suomeen saatiin ensimmäinen nykyaikainen tuulivoimala.

”Suomen tuulivoiman kehitys 1980-luvulta saakka on ollut tuulista, on heiluttu puolelta toiselle. Näihin vuosikymmeniin saakka Suomi on ollut moneen muuhun maahan verrattuna tuulivoiman kehitysmaa”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas summaa.

Suomen ensimmäinen sähköverkkoon kytketty tuulivoimala nousi Inkooseen vuonna 1986, kun Imatran Voiman Kopparnäsin koelaitos valmistui. Teholtaan tämä 300 kilowatin koelaitos oli noin kymmenesosan nykyvoimaloiden tehoista. Edellisen vuosikymmenen öljykriisi oli herättänyt eri puolilla maailmaa vaihtoehtoisten energiamuotojen etsimisen tarpeen. Vihreä sähkö eli uusiutuva energia – tuulivoima, aurinkovoima, vesivoima ja biotuotanto – alkoi olla yhä useampien huulilla. Tuulivoima vastasi hyvin polttoaineettoman energiantuotannon tarpeeseen, ja ensimmäisinä kaupallisen tuulivoimalan rakensivat tanskalaiset 1980-luvun alkupuolella.

Tuuliatlas kartoitti tuuliolot

Vauhtia suomalaisiin tuulivoimalakokeiluihin antoi se, että myös kauppa- ja teollisuusministeriö alkoi aktiivisesti etsiä uusia energiamuotoja ja käynnisti niihin liittyviä tutkimuksia. Uudet energiajärjestelmät ja -teknologiat -tutkimusohjelma NEMO starttasi ja otti tuulivoiman yhdeksi kärjekseen.

NEMO esimerkiksi kartoitti voimaloille edullisia tuulioloja. Ilmatieteen laitos julkaisikin tuuliatlaksen eli kartan Suomen keskimääräisestä tuulisuudesta alueittain. Ilmatieteen laitos oli pitkään kansainvälisesti ainoa ilmatieteellinen tai meteorologinen tutkimuslaitos, joka osallistui aktiivisesti tuulienergian tutkimushankkeisiin.

”Rannikkoalueet ja Kainuun vaara-alueet näkyvät Ilmatieteen laitoksen selvityksessä hyvinä tuulivoima-alueina. Mastokorkeudet Suomessa ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet, joten paikkavalinta ei ole enää niin suuressa roolissa. Eroja silti on, ja tuulivoimahankkeissa profiloidaan tuulimittausten avulla voimaloille ja puistoille sopivimmat paikat”, Antti Kangas sanoo. 

1990-luvun alussa tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi. Oman voimalansa saivat Korsnäs, Siikajoki, Kalajoki ja Kemi. Voimalat olivat tärkeitä tutkijoille, sillä niiden toiminnasta kerättiin tietoa tulevaisuuden ratkaisujen pohjaksi. Suomessa myös järjestettiin seminaari, johon ottivat osaa tuulivoiman asiantuntijat yhdeksästä eri maasta.

Suomi onkin ollut arktisessa tuulivoimassa ja sen tutkimisessa maailman kärkimaita. Esimerkiksi Lapin tuntureiden tuuliolojen tutkimus alkoi jo 1980-luvulla.

Tuet vauhdittivat rakentamista

1990-luvun puolenvälin jälkeen tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Vaikutuksensa siihen oli sillä, että kauppa- ja teollisuusministeriön energiainvestointien tukijärjestelmä kannusti rakentamaan tuulivoimahankkeita 40 prosentin investointituella.

Ennen vuosituhannen vaihdetta tuulivoimaloita rakennettiin Poriin, Kotkaan, Oulunsaloon ja Uuteenkaupunkiin. Suomen tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistui.

2000-luvun alussa ala hiljeni jälleen, kun valtion investointituki putosi 40 prosentista 25:een. Tämä toi mutkia myös Loisteen (silloinen Kainuun Sähkö) Kivesvaara-projektiin. Paltamon Kivesvaaraa kaavailtiin yhtiön tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. 

”Avustukset eivät kuitenkaan riittäneet projektin loppuun saattamiseen. Haimme investointitukia valtiolta, mutta aika ei ollut silloin kypsä. Myöhemmin hanke kaatui Finavian määrittelemään lentopintaan, mikä esti hankkeen eteenpäin viemisen. Lentopinta on ilmailussa käytettävä tapa ilmoittaa lentokorkeuksia”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas kertoo.

Hänen mukaansa tuulivoimaa ei pidetty energiamuotona, joka voisi myöhemmin teollistua.

Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.
Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.

”Virkamiehet ja poliitikot eivät tuolloin uskoneet tuulivoimaan tarpeeksi. Viiden viime vuoden aikana mielikuvat tuulivoimasta ovat muuttuneet. Sen kannattavuuteen ja tehoon on alettu uskoa.”

Byrokratia pisti kapuloita lapoihin

Vaikka alalla oli hiljaista, tekninen kehitys eteni. Vuonna 2000 perustettiin menestynyt kotimainen tuulivoimalavalmistaja WinWind, ja uusia tuulivoimaloita rakennettiin Oulun lisäksi Oulunsaloon, Kristiinankaupunkiin ja Kokkolaan. Loiste on yksi Lumituulen Oulunsalo-Hailuodon tuulivoimapuiston omistaja ja toimittaa tuulivoimalla tuotetun sähkön markkinoille.

WinWind hakeutui konkurssiin vuonna 2013 mutta ehti rakentaa 130 tuulivoimalaa ympäri maailman.

Suomi jäi kuitenkin jälkeen muun maailman vauhdista. Tuulivoimahankkeiden lupaprosessit olivat hitaita ja jumittivat byrokratian rattaissa.

Antti Kankaan mukaan tilanne ei ole tästä juuri muuttunut. Tuulipuistohankkeen valmistelu tuulimittauksineen, valmisteluineen ja selvityksineen kestää yhä 3–5 vuotta.

”Haasteellista on se, että rakennusluvista usein valitetaan. Näin hankkeeseen voi tulla muutaman vuoden viive ennen aloittamista. Kolmenkymmenen tuulimyllyn pystytys kestää vuoden tai kaksi, joten koko prosessi saattaa kestää kahdeksankin vuotta.”

Osaksi kansallista strategiaa

2000-luvun edetessä globaali huoli ilmastonmuutoksesta on voimistunut. Samalla tuulivoimaa on meilläkin alettu edistää eri keinoin osana kansallista ilmastostrategiaa. Tuulivoimaa on muun muassa tuettu sähköveron palautuksella. Myös investointituen osuus kasvoi noin kolmannekseen rakentamiskuluista, ja lisäksi EU:n direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä on edistänyt asiaa.

Sipilän hallituskaudella Suomi sitoutui lisäämään uusiutuvan energian tuotantoaan niin, että vuoteen 2030 mennessä sen osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannostamme on nyt 40 prosenttia.

Vähitellen energia-alan yritykset ovat kiinnostuneet tuulivoimasta – vaikka kriittistäkin tietoa tuulivoiman vaikutuksista levitetään jatkuvasti.

”Tuulivoima ei ole sen turvattomampi sähköntuotantomuoto kuin muutkaan tuotantomuodot. Tuulivoima on ilmastoystävällistä eikä synnytä saasteita ympäristöön”, Kangas sanoo. 

Alan yhteisiä ohjeistuksia ovat pohtineet aktiivisesti niin Suomen Tuulivoimayhdistys kuin viranomaisetkin. Esimerkiksi ääniohjearvosta annettiin asetus, jossa tuulivoimaloille säädetyt ohjearvot ovat 5–10 desibeliä alemmat kuin muilla melunlähteillä. Asetus linjaa, että tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä.

Tehot ja kannattavuus kehittyvät

Tuulivoimateknologia on ottanut kuluneen vuosikymmenen aikana harppauksia eteenpäin. Myös tuulivoiman tehokkuus lisääntyy huimaa vauhtia. 2000-luvun lopussa rakennettu kolmen megawatin voimala tuotti vuodessa 8 000 MWh, kymmenen vuotta myöhemmin rakennettava neljän megawatin voimala tuottaa jo 19 000 MWh.

”Tuulivoima alkaa olla kannattavaa liiketoiminta, ja se on menossa pikkuhiljaa jopa perinteisten tuotantomuotojen, kuten lämpö- ja sähköenergian, ohi. Tuotannon varastoimiseksi täytyykin keksiä hyviä ratkaisuja. Myös me Loisteessa pidämme ovet avoinna tuulivoimahankkeille.”

Lue lisää Loisteen tuulivoimahankkeista.

Lue lisää tuulivoiman historiasta Suomen Tuulivoimayhdistyksen sivuilta.

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Vuosi sitten kukaan ei puhunut ilmastoahdistuksesta – nyt siitä puhuvat kaikki!

Julkistimme aamulla Taloustutkimuksella teettämämme tutkimuksen suomalaisten ilmastoasenteista. Kiinnostuksesta päätellen jo nyt tuntuu siltä, että olemme nostaneet esille todella kiinnostavan puheenaiheen: ilmastoahdistuksen.

Kuinka moni meistä puhui vuosi sitten ilmastoahdistuksesta tai ylipäätään käytti kyseistä termiä?  En minä ainakaan, vaikka elänkin kotitaloudessa, jossa teinit ahkerasti pitävät aihetta esillä. Mutta nyt tuo sana tuntuu olevan jo arkipäivää niin päivittäisessä kielenkäytössämme kuin julkisessa yhteiskunnallisessa keskustelussakin.

Loiste teetti tutkimuksen suomalaisten ilmastoasenteista

Vai mitä sanot näistä luvuista? Meistä suomalaisista 76 prosenttia pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana ja suoranaista ilmastoahdistusta meistä potee 17 prosenttia. Tässä ahdistusta potevien ryhmässä korostuu nuorten, kaupungissa asuvien naisten osuus.

Onneksi tutkimus kertoo myös, että me emme huolestumisestamme huolimatta suinkaan ole ryhtyneet ilmastoneuvottomiksi. Meistä 41 prosenttia on vähentänyt punaisen lihan syömistä, kolmannes oman auton käyttöä ja neljännes lentomatkustamista. Ja nyt tulee luku, joka todella sai minut pysähtymään: 16 prosenttia jättänyt lapset hankkimatta!

Loisteen asiakkuus- ja myyntijohtaja Ulla Leppä hämmentyi siitä, kuinka moni on jättänyt lapset hankimatta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Mutta miksi teimme tämän tutkimuksen?

Yksinkertaisesti siitä syystä, että kannattaa mieluummin kysyä kuin olettaa. Me haluamme tietää,  kuunnella, jotta voimme kehittää sellaisia uusia palveluita ja tuotteita, joille on todellista tarvetta. Tutkimuksessamme nimittäin selvisi sekin, että 55 prosenttia meistä ajattelee, että omilla energiavalinnoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Energia-alalla ei perinteisesti ole seurattu ihmisten mielentiloja ja mielenliikkeitä, mutta jos emme tiedä mitä asiakkaamme ajattelevat esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, emme myöskään osaa palvella heitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Tutkimuksessamme saimme myös arvokasta tietoa siitä, miten hyvin suomalaiset ymmärtävät energia-alan käsitteet ja asiat. Tässä meillä on paljon petrattavaa, sillä kerromme asioista usein liian vaikeasti. On meidän velvollisuutemme kertoa asioita niin, että ympäristöystävällisten valintojen tekeminen on ihmisille helppoa. Ja jotta tässä onnistumme, yksi asia on varma: kysymme myös jatkossa!

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Suomalaisperhe koki maastopalojen kauhut – näin ilmastoteot näkyvät kotona

Maastopalojen runtelemassa Kaliforniassa vietetty vuosi näytti Julin-Huttusen perheelle läheltä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Perheen koti Espoossa on esimerkki arjen ilmastovalinnoista. Niillä on väliä, sillä suuri osa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta.

Huttuset ovat ilmastotietoinen perhe
Perhe Julin-Huttunen kotonaan Espoossa

Väitöskirjatutkija Manu Huttunen, 39, matkusti kesällä 2017 perheineen Kaliforniaan, jossa häntä odotti vuoden mittainen vierailupesti maineikkaassa Stanfordin yliopistossa. Tutkimuskohteena oli tuulivoimaloiden energiatehokkuus.

Nopeasti selvisi, että tuuli liikuttaa Kaliforniassa muutakin kuin voimaloiden turbiinien massiivisia lapoja: historiallisen rajut metsäpalot levisivät tuulen ja kuivuuden siivittäminä ympäri osavaltion.

Eri puolille Kaliforniaa syttyi perheen siellä asuessa yli 9 000 maastopaloa, jotka tuhosivat vuoden aikana noin 10 000 rakennusta ja vaativat 47 ihmisen hengen. Rakennuksia tuhoutui maastopaloissa enemmän kuin aiempina kymmenenä vuotena yhteensä. Vuonna 2018 synkkä ennätys rikottiin uudestaan.

”Vieraillessamme Yosemiten kansallispuistossa koko alue päätettiin tyhjentää ja sulkea, koska ilmanlaatu oli palojen takia huono”, Huttunen sanoo.

Yosemiten kansallispuisto

Perheen äiti, Nordealla luottojohtajana työskentelevä Johanna Julin, 39, kertoo, että savu valtasi myös perheen uuden kotinaapuruston Piilaaksossa.

”Mietimme, joudummeko jättämään uuden kotimme. Ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöiden vaikutus oli vahvasti läsnä arjessamme. Kokemus vaikutti voimakkaasti meihin ja lapsiin.”

Arkisia valintoja ilmaston hyväksi

Tänä päivänä Julin-Huttusen perheen koti Espoossa näyttää siltä, että ilmastoasioita on mietitty. Sähkö tuotetaan tuulivoimalla, koti lämpenee ilmalämpöpumpulla ja roskat lajitellaan kuuteen eri kierrätysastiaan.

Valoja ei pidetä päällä turhaan, kaikki uudet valaisimet ovat ledejä eikä huoneiden lämpötilan anneta nousta liian korkeaksi. Ruuan alkuperään kiinnitetään huomiota, ja ruokavaliosta on vähennetty varsinkin punaista lihaa.

”Uskon, että voimme omilla valinnoillamme ehkäistä ilmastonmuutoksen etenemistä. On tärkeää myös puhua aiheesta paljon, jotta mahdollisimman moni muuttaisi rutiinejaan”, Julin sanoo.

Molemmat puolisot tekevät usein etätöitä ja matkustavat pääsääntöisesti joukkoliikennevälineillä. Pihalla odottaa hybridiauto, joka kulkee sekä sähkön että polttomoottorin avulla.

”Kaliforniassa vietetty vuosi auttoi arvostamaan suomalaista joukkoliikennettä. Siellä arjen pyörittäminen ilman autoa oli käytännössä mahdotonta. Veimme lapset joka päivä autolla kouluun, ja niin tekivät kaikki muutkin. Suomessa voi oikeasti valita toisin”, Huttunen sanoo.

Kotitaloudet voivat vaikuttaa

Suomen Ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan 68 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Loisteen asiakkuus- ja palvelupäällikön Veera Malisen mukaan tärkein kotien hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä on lämmitys.

”Huonelämpötilan pudottaminen parilla asteella näkyy tosi nopeasti energialaskussa. Sekä ilmasto että oma kukkaro kiittävät. ”

Jo pari astetta vähemmän vaikuttaa sähkölaskuun pienentävästi

Jos kodissa on vedon tunnetta, eristystä voi parantaa tiivistämällä ovet ja ikkunat. Myös talojen kattoihin kannattaa kiinnittää huomiota talvisin: jos lumi sulaa kylmälläkin ilmalla katolta pois, välikaton eristystä on syytä parantaa.

Malisen mukaan omissa ilmastovalinnoissa on tärkeintä päästä alkuun ja kartoittaa, mitä voisi tehdä ilmaston hyväksi.

”Maailma on meillä lainassa lapsiltamme”, hän kiteyttää.

Lue lisää 10 keinoa pienentää omaa hiilijalanjälkeäsi

 

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Sähköpörssisijoittaja seuraa säätä

Kun sähköpörssikauppaa tekevä Mikko Salminen avaa aamulla tietokoneensa, hän ei katso ensimmäiseksi kurssimuutoksia, vaan säätietoja. Salmisen tehtävänä on hankkia Loisteen asiakkaille mahdollisimman edullista sähköä. Siinä sää on yksi suurimmista hintaan vaikuttavista tekijöistä.

”Yleensä katson eri lähteistä, miten seuraavien parin viikon aikana ennustetaan satavan vettä tai lunta. Myös lämpötilakäyrä on äärimmäisen tärkeä. Se osoittaa, mihin suuntaan ollaan menossa. Jos sää näyttää lauhtuvan, hinta tulee alemmas. Ilmojen kylmetessä sähkönkulutus kasvaa ja hinnat nousevat.”

Mikko Salminen, Loisteen Head of Trading, seuraa työkseen sähköpörssiä.

Nasdaqiin kuuluvassa pohjoismaisessa sähköpörssissä välittäjät käyvät kauppaa arvopaperien sijasta sähkön hinnalla. Loisteen Head of Trading Mikko Salminen on keskittynyt johdannaismarkkinoihin, joilla sähköä ostetaan viikon, kuukauden, vuosineljänneksen ja vuoden jaksoissa.

Olennaista on osata arvioida, minkä hintaista juuri nyt pörssissä myynnissä oleva sähkö on esimerkiksi kolmen kuukauden päästä. Eli on ostettava oikeaan aikaan halvemmalla, ja hankittava sitä kautta asiakkaille edullisempaa sähköä.

Intohimona markkinoiden seuraaminen

Kuvio kuulostaa yksinkertaiselta, mutta taustalla sähkön hintaan vaikuttavat sään vaihtelujen lisäksi monet muut asiat: maailmanpolitiikka, energiapolitiikka, osakekurssit, öljyn ja muiden raaka-aineiden hinta, päästöoikeudet ja niin edelleen.

”Jos Donald Trump twiittaa jotain, Italian lainanhoitokustannukset karkaavat hallinnasta tai osakemarkkinoilla tapahtuu muutoksia, kaikki se vaikuttaa myös tänne”, Salminen, 40, sanoo ja osoittaa näyttöruudullaan olevia lukuja.

Mikko Salminen seuraa markkinaa
Mikko Salminen päivittäisessä työssään Loisteen Espoon konttorilla.

”Pidän tästä työstä. Olen saanut muokattua työnkuvani sellaiseksi, että saan tutkia kaikkea muutakin kuin sähkön hintaa. Kukaan ei ole sanonut minulle, että älä käytä työaikaasi sellaiseen, joka ei näy suoraan luvuissa. Uutisten ja raporttien lukeminen sekä makromarkkinoiden seuraaminen ovat olleet minulle intohimo jo opiskeluaikoina. Raaka-ainemarkkinat ja oikeastaan kaikki sijoittamiseen liittyvät markkinat kiehtovat.”

Sähköpörssissä ei pelata napeilla

Sähköpörssin liikkeet eivät vaikuta suoraan määräaikaisen ja kiinteähintaisen sähkösopimuksen tehneen kansalaisen seuraavan kuukauden sähkölaskuun. Sähkön hinnan vaikutus laskun loppusummaan on muutenkin vain kolmannes, sillä muut kustannukset tulevat pakollisesta siirtomaksusta ja verosta.

Spot-pörssisähkösopimuksen tehneiden sähkölaskuun pörssivaihteluilla sen sijaan on vaikutusta, sillä silloin jokainen tunti vaikuttaa laskuun. Loisteen Salminen ei juurikaan tee kauppaa Spot-markkinoilla.

 Mutta sähköpörssissä ei pelata napeilla. Ison johdannaiskaupan tehneen sijoittajan pörssisalkun arvo voi laskea nopeastikin miljoonia euroja, mikäli vuosituotteen hinta nousee pörssissä muutamia euroja. Tosin yleensä salkussa olevat sopimukset on suojattu. Silloin tulevaisuudessa toteutuvaan kauppaan on määritelty hinta, johon pörssin vaihtelut eivät enää suoraan pääse vaikuttamaan.

Salminen kertoo tuoreesta tapauksesta, jossa äveriäs norjalainen yksityissijoittaja hävisi syyskuussa uhkapelinsä sähköpörssissä. Pitkään alalla olleen miehen sijoitukset olivat kasvaneet niin suuriksi, etteivät kymmenien miljoonienkaan eurojen vakuudet enää riittäneet kurssien pudotessa, joten Nasdaq-pörssi otti pelurin sijoitukset haltuunsa.

”Sen jälkeen markkinat ovat olleet aika hermostuneet ja käyttäytyneet jo jonkin aikaa vähän ihmeellisesti.”

”Meillä Loisteella suojauspolitiikka on sellaista, että yritetään pitää riskit aisoissa varsinkin kuluttajatuotteissa, ja ne suojataan jo hyvissä ajoin.”

Sertifikaatti takaa vihreän energian

Mikko Salminen vastaa Loisteella myös siitä, että uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä haluavat asiakkaat saavat sitä. Vihreää sähköä halutaan yhä enemmän, eikä alkuperätakuilla tuotetun energian hintaerokaan ole enää muuhun verrattuna kuin muutama prosentti.

”Jos asiakas haluaa tuuli-, vesi- tai aurinkoenergiaa, tammikuussa katsotaan menneen vuoden kulutus, ja hankitaan sen mukaisesti sertifikaatteja. Asiakas saa meiltä todistuksen, että koko vuoden kulutus on tuotettu vihreänä energiana.”

Sähköpörssissä ei ole erillistä tuotetta vihreälle sähkölle, vaan kauppa tehdään hankkimalla sertifikaatteja. Niissä on EU:n direktiivin vaatimuksiin perustuva alkuperätakuu.

”Meidän omista laitoksistamme tulee esimerkiksi tuulisertifikaatteja, ja tietysti käytän niitä ensin. Loput tarvittavat hankitaan markkinoilta.”

Alalle sattuman kautta

Salminen kertoo päätyneensä sähkökaupan pariin ja ensin Helenille ”sattuman kautta”. Tosin tuoreella kauppatieteidenmaisterilla oli sähköiset tunnelmat jo uransa alkupuolella islantilaisen Kauphting-pankin riskinhallintapäällikkönä. Kansainvälinen finanssikriisi iskivuonna 2008, ja Islannin pankkisektorille syntynyt valtava kupla puhkesi. Samassa rysäyksessä meni Salmiselta työpaikka.

”Olin ollut pankissa puolisen vuotta, kun maailmantalouden myllerrys alkoi ja subprime-lainat alkoivat paukkua Yhdysvalloissa. Kauphtingin johtajat äkkäsivät aika nopeasti, ettei tässä käy hyvin. Eikä pankille löytynyt enää ostajaakaan, kun vetäjät olivat lähteneet.”

”Taantuman aikaan ei ollut paljon työpaikkoja tarjolla. Alkuun ajattelin, että mikähän tämä sähkömarkkina mahtaa olla, mutta aika monta vuotta tätä on nyt tahkottu, ja hauskaa tämä on.”

Pörssikäyrät eivät tule kotiin

Vaikka maailmalla ja sähkömarkkinoilla on liikettä koko ajan, eivät pörssin luvut ja käyrät kulkeudu 4- ja 1-vuotiaidenlasten isän mukana kotiin. Mutta minkä sitä intohimolleen mahtaa.

”Kun lapset ovat menneet nukkumaan, niin seuraan ehkä vielä Yhdysvaltain pörssejä ja futuureja ja sitä mitä esimerkiksi öljymarkkinoilla tapahtuu.”

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Helppo ja huoleton ympäristöteko

Jokainen meistä voi osallistua ilmastotalkoisiin käyttämällä uusiutuvaa energiaa. Me panostamme tuulella, vedellä ja auringolla tuotettuun sähköön. Kun teet sähkösopimuksen kanssamme, voit olla aina varma sähkösi alkuperästä.

Saat meiltä vihreän sähkösopimuksen

Sähkösopimus on jokapäiväinen ympäristöteko. LOISTE Puhdas tuo kotiisi tuulella, vedellä tai bioenergialla tuotettua ympäristöystävällistä sähköä. Tekemälläsi sopimuksella on merkitystä, sillä mitä enemmän vihreää, puhtaampaa ja  ympäristöystävällisempää sähköä käytetään, sitä enemmän sitä myös tuotetaan.

Tee Loiste Puhdas -sähkösopimus verkossa.

Valitse vihreä sähkö

Voit olla varma energian alkuperästä

LOISTE Puhtaalla on alkuperätakuu, Guarantee of Origin. Se on todistus siitä, että käyttämäsi energia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Alkuperätakuu perustuu EU:n direktiivin vaatimuksiin, ja takuiden myöntämistä valvoo Energiavirasto.

Olemme mukana tuulitalkoissa

Kivivaara-Peuravaaran tuulipuisto Kainuussa on Taalerin ja Loisteen omistama. Tuulipuistossa on 30 voimalaa, joiden yhteisteho vastaa noin 18 000 omakotitalon tai 100 000 kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkulutusta.
Lisäksi Loiste on mukana pienemmissä tuulivoimahankkeissa ostamalla sähköä ja viemällä sitä markkinoille.

Rakennamme latauspisteitä sähköautoille

Loiste on mukana vähentämässä liikenteestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ensimmäiset Loisteen sähkö- ja hybridiautojen latauspisteet tulivat Kajaaniin Anorak-ravintolan, Prisman ja ABC-aseman yhteyteen sekä hotelli Vuokattiin, ja lisää paikkoja on tulossa.

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20