Loiste mukana HJK:n matkalla kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

HJK:n edustusjoukkueilla on hieno tavoite olla täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Jo ensi kaudella 2020 kaikki HJK:n Veikkausliigan ja Naisten Liigan kotikentän ottelutapahtumat tehdään hiilineutraaleiksi. Hiilineutraalit ottelut ja ympäristöohjelman laatiminen ovat osa HJK:n ja energiayhtiö Loisteen yhteistyötä.

Hiilineutraalit jalkapallo-ottelut ja ympäristöohjelman laatiminen ovat osa HJK:n ja energiayhtiö Loisteen yhteistyötä.

HJK ja energiayhtiö Loiste ovat solmineet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen ja laatineet yhdessä ympäristöohjelman, jonka tavoitteena on tehdä HJK:n edustusjoukkueista täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Osana ohjelmaa kaikilla HJK:n hallinnoimilla kentillä siirrytään käyttämään tammikuusta 2020 alkaen uusiutuvilla energialähteillä tuotettua Loiste Puhdas -sähköä.

HJK:n kotipelien ottelutapahtumat hiilineutraaleiksi

Kaikki HJK:n kauden 2020 Veikkausliigan ja Naisten Liigan kotiottelut ovat hiilineutraaleja tapahtumia. Tavoitteena on tulevan kauden loppuun mennessä vähentää stadionilla järjestettyjen ottelutapahtumien aiheuttamia päästöjä 20 % :a ja hyvittää loput päästöistä CO2Eston toimesta EU:n päästökaupan kautta.

– Ilman kunnianhimoisia tavoitteita asioita ei tapahdu. Haastamme nyt paitsi itsemme, myös kaikki yhteistyökumppanimme vähentämään päästöjään kaikissa toiminnoissaan, kuten esimerkiksi ravintolatoiminnassa ja jätehuollossa. Yhdessä Loisteen kanssa rakennamme myös mallin, jonka avulla Telia 5G Arenan muutkin tapahtumanjärjestäjät voivat halutessaan järjestää hiilineutraalin tapahtuman, HJK Helsingin toimitusjohtaja Aki Riihilahti sanoo.

Mistä aloitimme?

Ensimmäisen hiilineutraalin ottelun HJK ja Loiste järjestivät jo viime kaudella, kun klubi kohtasi FC Interin lokakuussa Helsingissä. Ottelun hiilijalanjäljestä tehtiin selvitys ja siitä aiheutuneet päästöt hyvitettiin. Yleisöä kannustettiin saapumaan paikalle jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla.

– Olemme huomanneet yritysten ja tapahtumajärjestäjien kiinnostuneen viime aikoina vahvasti ilmastoasioista ja erityisesti hiilijalanjäljen hyvittämisestä. Yhteishankkeemme hiilineutraaleista ottelutapahtumista on hieno ja konkreettinen esimerkki Loisteen tuotteista ja palveluista, joiden avulla yritys voi edistää vastuullisuuttaan ja ympäristöystävällisyyttään hiilineutraaliuteen asti.  Keväällä 2019 teimme tutkimuksen, miten suomalaiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen, erityisesti energia-alan näkökulmasta ja sen mukaan 76 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana, energiayhtiö Loisteen liiketoimintajohtaja Ulla Leppä sanoo.

Ympäristöohjelman konkreettisiin toimenpiteisiin voit tutustua ja tavoitteiden toteutumista seurata helposti ensi kauden aikana HJK:n ympäristövastuun sivuilla.

Jos kiinnostuit hiilijalanjäljen hyvittämisestä tai tapahtuman tai yrityksesi toiminnan kehittämisestä hiilineutraaliksi, niin tarkempia tietoja voit lukea lisää Loisteen tuotteista ja palveluista ilmastoystävällisille yrityksille.

Lehdistötiedote

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Näin voit vertailla eri sähköntuottajien vihreyttä

Valitse vihreä sähkö

Sähkönmyyjillä on velvollisuus ilmoittaa myymänsä energian alkuperä asiakkailleen. Myyjät ilmoittavat edellisen kalenterivuoden aikana myymänsä sähkön alkuperän esimerkiksi sähkölaskussa.

Energiavirasto ylläpitää sahkonhinta.fi-sivustoa, jossa voi vertailla eri sähköntuottajien vihreyttä. Sähköntuotanto on koodattu kolmella eri värillä: uusiutuvat energiamuodot vihreällä, ydinvoima keltaisella ja fossiiliset punaisella palkilla.

Vertailijan kannattaa kuitenkin huomioida, että siinä ei kuvailla yksittäisen sähkötuotteen ominaisuuksia, vaan koko yhtiön kaikkien sähkötuotteiden alkuperää. Jos yhtiö tarjoaa ainoastaan uusiutuvaa energiaa, koko palkki on vihreä kuten Loisteen tytäryhtiöllä Ekosähköllä.

Kaupallisessa sähkövertailu.fi:ssä voit verrata kaikkia sähkösopimuksia, pelkästään EKOenergia-ympäristömerkittyjä sähkösopimuksia tai niitä, joissa käytetään uusiutuvia energialähteitä.

Kuva 21.3.2019: sahkovertailu.fi

Vertaile vihreän sähkön sopimuksia

Suodata sähkösopimuksia seuraavasti:

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Hiihtäjälegenda Sami Jauhojärvi: ”Viemme roskat kierrätykseen pyörän peräkärryssä”

Suomen luonto on antanut entiselle kilpahiihtäjälle Sami Jauhojärvelle paljon. Menestyksekäs ura alkoi Ylitornion metsistä, ja luonnossa hän edelleen lataa akkuja, purkaa energiaa, metsästää ja kalastaa. ”Jokainen meistä voi vaikuttaa arjen hyvillä valinnoilla siihen, että puhdas luonto säilyy jälkipolvillekin”, Loiste Energian energialähettiläs sanoo.

Huippuhiihtäjä Sami Jauhojärvi, 37, on nähnyt matkoillaan jylhiä vuoria ja kaunista luontoa, mutta Lapin Kilpisjärveä hienompaa paikkaa ei maailmassa ole.

Entinen kilpahiihtäjä, Sami Jauhojärvi toimii Loisteen energialähettiläänä ja lupaa tuoda energiaa meidän kaikkien omaan arkeen.

”Tunne on käsittämätön, kun nousen suksilla tunturiin ja lähden hiihtämään kohti Haltia. Suomen korkeimman tunturin laella tunnen olevani Suomen ja lähes maailman katolla. Ympäröivä rauha ja huipulta aukeava avaruus ovat jotain uskomatonta.”

Ylitorniolla elämänsä ensimmäiset 23 vuotta asunut Jauhojärvi tunnetaan menestyksekkään hiihtouransa lisäksi vahvasta luontosuhteestaan. Nykyisin hän asuu Lahden kupeessa Hollolassa opettajavaimonsa Lauran ja poikiensa Oivan, 7, Alpon, 3, sekä puolivuotiaan Elvi-tyttärensä kanssa ja haluaa siirtää luonnon kunnioituksen lapsilleenkin.

”On tärkeää, että jätämme tuleville sukupolville perinnöksi puhtaan luonnon – ja että tulevaisuudessakin olisi vuodenajat ja lunta talvisin. Jokainen meistä voi vaikuttaa asiaan ja tehdä arjen hyviä valintoja”, Loiste Energian brändilähettiläänä toimiva Sami Jauhojärvi sanoo.

”Haluan opettaa lapsilleni luonnon arvostusta”

Entinen maastohiihtäjä jos kuka tietää, että luonto on paras paikka ladata akkuja ja purkaa energiaa. Sami Jauhojärvi on kulkenut luonnossa pikkupojasta lähtien: samoillut, hiihtänyt, lenkkeillyt, metsästänyt, kalastanut sekä poiminut marjoja ja sieniä.

”Haluan opettaa lapsenikin liikkumaan luonnossa. Oleellista ei ole vain se, että luonnosta pitäisi saada konkreettista hyötyä. Siellä myös näkee, että eläimillä on asiat hyvin ja osaa arvioida erilaisia maastoja, metsiä ja luonnon merkkejä – se on arvokasta”, hän pohtii.

Jauhojärven mukaan jokamiehenoikeutemme ovat ainutlaatuinen asia.

”Ne nousevat erityisen suureen arvoon maailmalla liikkuessa. Esimerkiksi sienten poimiminen saattaa olla monessa maassa kiellettyä, mikä tuntuu meistä suomalaisista ihan hullulta.”

Hän muistuttaakin, kuinka onnekkaita olemme, kun puhtaat metsät ja kansallispuistot ovat jokaista lähellä.

”Alpeilla mennään gondolihissillä ensin ylös vuoristoon, Lapissa jokainen voi itse päättää, mihin suuntaan lähtee. Mikä siinä on hiihdellessä, kun kevätaurinko paistaa, on sopiva hankikanto, riekot ovat soitimella ja kotka lehahtaa yläpuolella. Jatkat järven jäälle ja tiedät, että siellä on taimenta ja rautua järvi täynnä. Sitä luonto puhtaimmillaan on.”


Sami Jauhojärvi sanoo, että arjen pienet teot ratkaisevat. ”Meillä lamput eivät pala turhaan eikä telkkari ole päällä, jos kukaan ei sitä katso. Myös kotimme huonelämpötilaa on mietitty niin, että kaikilla on hyvä olla, mutta jo parin asteen vähentäminen laskee energiankulutusta.”

”Kolmevuotias poikanikin osaa jo kierrättää”

Keväällä 2017 Sami Jauhojärvi jätti kilpaladut taakseen. Nykyisin hän nauttii eniten, kun saa viettää tavallista perhearkea. Hiihtäjälegenda ei järjestä lapsilleen mitään ”sirkustemppuja”, vaan touhuaa heidän kanssaan mieluummin vaikka yhdessä pihalla.

”Ei ole olemassa laatuaikaa, on vain aikaa. Sitä kuuluisaa omaa aikaa en tarvitse: minulle oma aika on aikaa perheen kanssa. Sain olla itsekseni riittävästi hiihtäjän ammatissa – hotelleissa sai nimittäin maata. Kilpaurheilijan ammatti oli hieno elämänvaihe, mutta nyt on vielä hienompi vaihe menossa.”

Jauhojärvi kertoo, että perheen arkirutiineihin kuuluu vahvasti esimerkiksi kierrättäminen.

”Meiltä löytyy kymmenkunta erilaista roska-astiaa. Se on ihan itse opeteltu juttu, sillä minun tai vaimoni lapsuudenkodeissa ei aikoinaan niin laajasti kierrätetty.”

Ennen kuin Jauhojärvet muuttivat vuonna 2015 nykyiseen omakotitaloonsa Hollolaan, he asuivat Rovaniemellä ja Lahdessa. Sami Jauhojärvi oppi kierrättämään jo pohjoisessa, kun taloyhtiön pihalla oli siihen mahdollisuus.

”Nyt kierrätämme muovit, paperit, pahvit, kompostoitavan jätteen, lasin, metallin, patterit, lääkkeet… Keräämme autotallin yhteen nurkkaan roskat. Kun kasa on riittävän iso, tyhjennämme ne kierrätyspisteeseen.”

Perheellä on polkupyörään kiinnitettävä peräkärry, jonka Jauhojärvi lataa usein täyteen roskia ja pojat lähtevät viemään niitä.

”Lähimmälle kierrätyspaikalle on matkaa vain pari kilometriä. Mennessämme noukimme vähän roskia tien varresta. Ja totta kai pikkuherroja kiinnostaa, jos siellä on pantillisia tölkkejä tai pulloja. Pojat ovat sen ikäisiä, että he osaavat aika hyvin lajitella. Esimerkiksi kolmevuotias kysyy jo, että mihin roskiin mikäkin menee.”

”Urheilusponsoriksi voi ryhtyä kuka tahansa”

Sami Jauhojärvi sanoo miettivänsä nykyisin myös energiankulutustaan entistä tarkemmin. Oma talo lämpiää maalämmöllä. Sähkösopimuksena perheellä on Loisteen Olympiasähkö, joka on Loisteen ja Olympiakomitean yhteinen tuote: Loiste ohjaa jokaisesta käytetystä kilowattitunnista 2,5 prosenttia suoraan nuorten lahjakkaiden urheilijoiden olympiavalmennukseen.

Olympiasähkö ei maksa asiakkaalle ylimääräistä – urheilusponsoriksi voi siis ryhtyä helposti kuka tahansa. Jauhojärven mukaan on hienoa, että Loiste on mukana tukemassa nuoria urheilijoita.

”Suomessa urheilusponsorointia ei ole osattu tuotteistaa lähellekään yhtä hyvin kuin vaikka Ruotsissa, joka on siinä ihan pohjoismainen keulakuva. Olympiasähkön tyyppisiä tuotteita pitäisi olla enemmänkin: asiakas tietää selkeästi, että ostamalla tämän tuotteen tuen nuorisourheilua.”

Suomessa nuorisourheilu on pitkälti vanhempien rahapussista kiinni – ja vanhempien tulotasosta riippuen tasa-arvo-ongelmat voivat olla suuriakin.

”Kaikilla ei ole varaa harrastaa, ja seuratoiminnalla on rajalliset resurssit. Mitä enemmän seuratoiminta ja nuorisourheilu saavat tukea, sitä paremmin varmistamme sen, että meillä on menestyjiä myös tulevaisuudessa.”


Sami Jauhojärvi valmentaa 21-vuotiasta Aleksi Parttimaata, joka on asettanut tähtäimensä Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisiin. ”Yhteistyömme alkoi toukokuussa 2018. Aleksi on ikäisekseen kypsä valmennettava, joka tuntee oman kroppansa ja osaa ajatella ja kyseenalaistaa asioita.” Roosa Vantaala, 17, tavoittelee hiihdossa nuorten kansallista kärkeä, jonka saavuttamiseen konkarin neuvot ja opit ovat tervetulleita.

”Opettelen kalenterin hallintaa”

Pitkällä ja menestyksekkäällä urallaan muun muassa parisprintin olympiakultaa ja kahdesti MM-pronssia voittanut Sami Jauhojärvi ei ole suinkaan irtautunut hiihdosta – päinvastoin. Hän työskentelee Ylen hiihtolähetyksissä kommentaattorina, osallistuu luento- ja pr-tapahtumiin, tekee suksi- ja sauvatestejä sekä valmentaa Lahdessa asuvaa nuorta hiihtolupausta Aleksi Parttimaata.

”Kun lopetin kilpailemisen keväällä 2017, minulla oli nopeasti saman vuoden marraskuuhun asti sovittuna enemmän töitä kuin olin ajatellut koko vuoden aikana tekeväni. Olen vähän huono sanomaan ei, mutta harjoittelen kalenterin hallintaa. Jos minulla on päivä vapaata, siihen ei välttämättä tarvitse ottaa töitä. Ja ensimmäistä kertaa vuosiin olen pystynyt pitämään viiden viikon kesäloman.”

Reissupäiviä Jauhojärvellä on edelleen, mutta nykyisin valtaosa niistä on kotimaassa.

”Koetan järjestää työni niin, että lähden varhain aamulla ja tulen illaksi kotiin. Lapsille on tärkeää, että olen kotona heidän mennessään nukkumaan. Minulla on 700 kilometrin raja, jolloin ajan vielä kotiin enkä jää yöksi hotelliin.”

Kuntoaan hän pitää yllä hiihtämällä, juoksemalla tai kotisalilla mutta ei enää pakolla tai verenmaku suussa. Pakko lähteä loppui kaksi vuotta sitten.

”Vaimo aina välillä ilmoittaa, että olisikohan syytä käydä lenkillä, kun pinna alkaa kiristää. Olen ymmärtänyt, että joskus 15 minuutiksikin kannattaa lähteä, siitä on jo hyötyä ja tulee hyvä mieli. Ennen mentaliteettini oli suurin piirtein, ettei alle kahden tunnin lenkkiä varten viitsinyt edes vetää kamppeita päälle.”

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Vihreä, vihreämpi – sähkösopimus on myös ympäristöteko

Kaikki vihreältä vaikuttava ei ole aina ympäristöystävällistä sähkösopimuksissakaan. Loisteen markkinoinnin ja asiakkuuksien parissa työskentelevä Sanna Laine ja EKOenergian ympäristöpäällikkö Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta avaavat yhdessä, mitä kaikkea kätkeytyy sähkösopimusten viherkäsitteisiin.

Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia hiilijalanjälkeä pienentävistä sähköratkaisuista, niin sanotusta vihreästä sähköstä. Loisteella tämä näkyy asiakkaiden lisääntyneinä kyselyinä.

”Asiakkaiden on hankala tunnistaa runsaasta sähkönmyyjien tarjonnasta erilaiset vihreät vaihtoehdot. Yritysten tuotteita voi olla vaikea vertailla, ja käsitteiden kirjava käyttö saattaa johtaa jopa väärinymmärryksiin”, Loisteen markkinointipäällikkö Sanna Laine kertoo.

Sanna Laine työskentelee Loisteella asiakkuuksien ja markkinoinnin parissa.
Sanna Laine työskentelee Loisteella asiakkuuksien ja markkinoinnin parissa

Sanna Laineen mukaan Loisteen asiakasneuvojat on koulutettu vastaamaan myös vihreän energian kysymyksiin, ja haasteellisimmat kysymykset ohjataan aina varsinaisille energia-asiantuntijoille.

EKOenergiasopimus helpoin tapa pienentää hiilijalanjälkeä

EKOenergian ympäristöpäällikkö Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta muistuttaa, että merkittävä osa suomalaisten aiheuttamista ilmastopäästöistä syntyy sähkönkulutuksesta. Siksi kotitalouksienkin valinnoilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Virpi Sahi työskentelee Suomen Luonnonsuojeluliitossa

”Jokaisen kannattaa pohtia, kuinka pienentää osaltaan ilmastopäästöjä
eli omaa hiilijalanjälkeään niin, että myös luonnon monimuotoisuus
otetaan huomioon”
, Virpi Sahi sano

Virpi Sahi ymmärtää tavallisen kuluttajan tuskan, kun tämä miettii, mistä aloittaisi hiilijalanjälkensä pienentämisen ja luontoystävällisen ratkaisun etsimisen.

”Helpoin tapa aloittaa on solmia EKOenergia-merkitty sähkösopimus. Siinä ei tarvitse tehdä isoja elämänmuutoksia tai valintoja. Päätös on ympäristön kannalta merkittävä, mutta arjessa mikään ei muutu, vaan sähköä tulee kuten ennenkin”, Virpi Sahi kertoo.

EKOenergia on kansainvälinen ympäristöjärjestöjen verkosto, joka edistää kestävämmän sähkön tuotantoa ja käyttöä. EKOenergia on uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä, joka täyttää verkoston asettamat kestävyyskriteerit. Hyväksytyt sähköntuottajat saavat käyttää kansainvälisesti tunnettua EKOenergia-merkkiä.

”Haluamme näin pysäyttää ilmastonmuutoksen sekä säilyttää luonnon monimuotoisuuden. Asetamme tuuli-, vesi- ja aurinkosähkön tuotannolle kestävyyskriteerit, ja tuemme samalla luonnon monimuotoisuuden säilymistä ilmastorahastojemme avulla. Rahoitamme uusiutuvan energian hankkeita kehittyvissä maissa. Virtavesirahaston varoja käytämme esimerkiksi jokien kunnostushankkeisiin. Tämä eroaa siis olennaisesti tavanomaisen uusiutuvan energian tuotannosta, jossa ei huomioida luonnon monimuotoisuuden säilymistä”, Virpi Sahi sanoo.

EKOenergia-ympäristömerkityn sähkön myynti on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Vuonna 2013 myynti oli 300 gigawattituntia (GWh) vuodessa ja vuonna 2017 jo yli nelinkertainen eli 1250 GWh. Käytännössä se vastaa noin 520 000 kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkulutusta. Monet isot yritykset ovat valinneet EKOenergian. Kuluttajien ja yritysten valinnat ovat signaali poliitikoille ja sähköntuottajille siitä, millaiseen energiantuotantoon pitää investoida.

Lue lisää: Näin voit vertailla eri sähköntuottajien vihreyttä

Kolme askelta kohti pienempää hiilijalanjälkeä

Suomalaisten hiilijalanjäljestä yli kolmannes muodostuu asumisen kustannuksista eli sähköstä, lämmöstä, vedestä ja asunnosta.


Lähteenä https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/

Suomalaiset ovat kiinnostuneita pienentämään hiilijalanjälkeään ja siirtyneet yhä enemmän käyttämään uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvilla energialähteillä katettiin yli 40 prosenttia käytetystä sähköstä jo vuonna 2017.

Sähkönkulutustaan voi kehittää paremmaksi kolmen askeleen kautta, neuvovat Virpi Sahi ja Sanna Laine:

  1. Vaikuttavin muutos on valita EKOenergia-ympäristömerkitty, uusiutuvilla energialähteillä tuotettusähkö. Loisteen tytäryhtiö Ekosähkö on yksi kymmenestä suomalaisesta yhtiöstä, jotka tarjoavat EKOenergia-merkittyä sähköä.
  2. Valitse sähkö, joka on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla. Esimerkiksi Loiste Puhdas on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä, ja sille on myönnetty alkuperätakuu.
  3. Käytä aina sähköä ja energiaa harkiten ja vältä tuhlaamista.

Oma valintasi vaikuttaa myös laajemmin: mitä enemmän ympäristöystävällistä sähköä kysytään, sitä enemmän vihreää ja puhtaampaa sähköä myös tuotetaan.

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Tuota itse sähkösi – energiaa voi jäädä myytäväksikin

Voisinko tuottaa itse oman sähköni? Keskikokoisen aurinkosähköjärjestelmän energialla lämmittäisin saunan monta kertaa viikossa tai ajaisin sähköautolla huikeat kilometrit vuodessa. Oman järjestelmän hankkiminen ja jopa sähkön myyminen on meille jo todellinen vaihtoehto.  

Yhä useampi kotitalous päätyy hankkimaan aurinkosähköjärjestelmän Suomessa ja maailmalla. Katolle asennettavat aurinkopaneelit pienentävät energialaskua huomattavasti meidänkin leveyspiireillämme. Jos energiaa syntyy yli oman tarpeen, sen voi myydä muiden hyödynnettäväksi.

Saksalaisen Franhofer-tutkimusinstituutin mukaan aurinkopaneelien määrä lisääntyi vuosittain 24 prosenttia vuosina 2010–2017. Energiaviraston mukaan Suomessa tuotetun aurinkoenergian määrä on samassa ajassa kasvanut 5 megawatista 70 megawattiin. Nopeasta kasvusta huolimatta aurinkoenergian osuus on yhä alle prosentin kaikesta Suomessa tuotetusta energiasta.

Paneelien teho on kasvanut

Loisteen Business Manager Tommi Göös uskoo, että aurinkoenergian kasvu kiihtyy entisestään. Paneelien teho on parantunut teknologian kehittyessä, ja laitteiden hinnat ovat pudonneet niiden yleistyessä.

Kahvihetkien lomassa Tommi keskustelee usein kollegoiden kanssa, kuten sähkökaupan parissa työskentelevän Mikko Salmisen kanssa.

”Oman järjestelmän hankkimisesta on tullut taloudellinen vaihtoehto jopa täällä pohjolassa. Samalla ilmastonmuutos on lisännyt ihmisten kiinnostusta uusiutuviin energianlähteisiin”, Göös sanoo.

Hänen mukaansa Suomen oloissa kahdestakymmenestä kuuden kilowatin huipputehoon yltävästä paneelista koostuva keskikokoinen aurinkosähköjärjestelmä voi tuottaa vuosittain energiaa määrän, joka vastaa 45 000:ta sähköautolla ajettua kilometriä. Samalla energialla voisi lämmittää saunan keskimäärin kaksitoista kertaa viikossa.

”Aurinkopaneelit sopivat erityisesti omakotitaloasujille, yrityksille ja kesämökeille. Rivi- ja kerrostaloissa laitteiston käyttöönotto on myös mahdollista, mutta hankinta edellyttää sopimista taloyhtiön osakkaiden kesken, koska aurinkosähköä on vaikea tuottaa pelkästään kuluttajan omaan käyttöön. Tulevaisuudessa rivi- ja kerrostalojenkin mahdollisuudet monipuolistuvat,” Göös kertoo.

Ylimääräisen sähkön voi myydä

Kotitalouksien kannattaa Göösin mukaan mitoittaa aurinkosähköjärjestelmä siten, että se tuottaa energiaa pääosin omaan tarpeeseen ja heti käytettäväksi. Energian varastointi voi olla järkevää esimerkiksi kesämökillä, joka ei ole kiinni sähköverkossa. 

”Akkujärjestelmät eivät ole kodeissa vielä kovin suosittuja, sillä akkujen hinnat ovat toistaiseksi korkeita niiden energianvarastointikykyyn nähden”, Göös sanoo.

Göös arvioi, että omaan käyttöön tarkoitetun sähköä tuottavan aurinkopaneelin käyttöikä on noin 30 vuotta. Aurinkoisina päivinä järjestelmän tuotto saattaa olla kulutusta suurempi ja ylimääräinen sähkö voidaan myydä verkkoon. Tuotto ei ole kovin iso, ja kukaan tuskin sillä rikastuu.

”Aurinkopaneeli tuottaa energiaa, vaikka asukas ei olisi kotona käyttämässä sitä. Usean viikon kesälomamatkan aikana sähkön myymisellä voi tienata maksimissaan kymmeniä euroja”, Göös pohtii.

Tommi Göös ja Jani-Pekka Pantti työskentelemässä Espoon konttorilla

Kohti älykkäämpää sähköverkkoa

Kun sähköverkkoon liitetään tulevaisuudessa tuhansia pienvoimaloita, myös sähköverkolle asetut vaatimukset kasvavat. Loiste Sähköverkon tuotepäällikkö Jani-Pekka Pantti kertoo, että sähköverkkoa kehitetään parhaillaan asiakkaiden tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi ja ilmastonmuutoksen myötä voimistuvia myrskyjä kestäviksi.

”Tarjoamme asiakkaillemme yhä tarkempaa mittausdataa heidän energiankulutuksestaan ja -tuotannostaan. Tulevaisuudessa mittaria voidaan hyödyntää tehokkaammin kulutusjoustossa tai vaihtoehtoisesti asiakas voi hankkia kotiautomaatiojärjestelmän. Molempien tarkoituksena on sähkön käyttäminen silloin kun sähkö on edullista ja hiilidioksidivapaata.”

Pantti uskoo, että energia-alalla siirrytään tulevaisuudessa perusmaksupohjaisesta hinnoittelusta tehopohjaiseen hinnoitteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lasku määräytyy tehopiikkien mukaan, jolloin asiakkaalla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa.

”Tehomaksun käyttöönotolla pyritään myös ohjaamaan asiakkaiden kulutusta siten, että sähköverkkoon ei tule suuria kuormitustilanteita. Uusiutuvan energia kasvu lisää hintavaihteluja sähkömarkkinoilla, ja mikäli automaatio ohjaa sähkökuormia markkinahinnan mukaan, voi se aiheuttaa ongelmia jakeluverkkoon.”

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20