Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan. Jaksossa 2. tutustumme yleissähkön, aikasähkön ja pörssisähkön eroihin.
Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!
Kenelle sopii yleissähkö?
Yleissähkö on sopiva valinta asiakkaille, joiden sähkönkäyttö on vähäistä. Useimmiten yleissähkön käyttäjä asuu kerrostalossa, jossa asunnot lämpiävät kaukolämmöllä. Yleissähkön hinta on sama, vuorokauden tai vuodenajasta riippumatta. Se sopii myös rivitalo- ja omakotitaloasukkaille, joilla on öljy tai maakaasu lämmitysmuotona. Yleissähkö saattaa sopia sähkölämmittäjälle, jos kulutus on vähäistä. Jos et ole varma sopiiko yleissähkö kotiisi, niin otathan yhteyttä Loisteen asiakaspalveluun.
Sopiiko aika-/yösähkö sinulle?
Aikasähköä kutsutaan myös yösähköksi ja joskus, mutta harvemmin, kaksiaikasähköksi. Sitä suositellaan kuluttajille, joiden sähkönkäyttö on yli 10 000 kWh vuodessa ja sähkön kulutus voidaan keskittää tai siirtää yöaikaan.
Aikasähkössä on olemassa kaksi eri sähköenergian hintaa; päivä- ja yösähköhinta. Aikasähkö eli päiväsähkön ja yösähkön yhdistelmä sopii erinomaisesti mm. sähkölämmittäjälle tai kiinteistön omistajille, jotka käyttävät suuren osan sähköstään juuri yöaikaan. Yösähkön hinnan ollessa edullisempaa voit keskittää sähkönkulutustasi ja laittaa vaikka pyykinpesukoneen päälle. Lue lisää yösähköstä Loisteen sivuilta
Mistä pörssisähkö tulee ja kenelle se sopii?
Sähköyhtiö ostaa pörssisähköä sähköpörssistä ja myy sen edelleen asiakkailleen. Pörssisähkösopimuksen hinta perustuu pörssisähkön tuntihintaan, joka määräytyy erikseen vuorokauden jokaiselle tunnille. Pörssisähköstä käytetään välillä myös nimeä spot- tai spottisähkö.
Loisteen asiakkaalle sähkön hinnan ja kulutuksen kehitys on seurattavissa Loisteen Oma Energia –palvelussa. Palveluun kirjautumisen jälkeen voit tarkastella sekä omaa kulutustasi että pörssisähkön hintaa. Tulevaisuuden hintaennusteista, markkinasähkön liikkeistä Suomen hinta-alueella ja siihen vaikuttavista ilmiöistä saat lisätietoa kuukausittain julkaistavasta Loisteen sähkömarkkinaraportista. Itse pörssisähkön hinnasta kiinnostuneille hyvää tietoa tarjoavat Nordpoolin sivusto tai Fingridin tuntivahti -sovellus.
Suomen tuulivoimaloiden vähän yli 30-vuotinen historia on nousujen ja laskujen kiehtova tarina. Nyt tuulivoima on pinnalla ja uusia voimaloita syntyy tiuhaan tahtiin ja tehot kasvavat huimaa vauhtia.
Kainuussa sijaitsee useita tuulivoimapuistoja
Tuulivoima on vauhdittanut purjeveneiden kulkua samoin kuin vesipumppujen ja tuulimyllyjen toimintaa meillä jo satoja vuosia. Vaikka ensimmäinen sähköä tuottava tuuliturbiini keksittiin maailmassa jo vuonna 1888, jouduttiin odottamaan lähes sata vuotta ennen kuin Suomeen saatiin ensimmäinen nykyaikainen tuulivoimala.
”Suomen tuulivoiman kehitys 1980-luvulta saakka on ollut tuulista, on heiluttu puolelta toiselle. Näihin vuosikymmeniin saakka Suomi on ollut moneen muuhun maahan verrattuna tuulivoiman kehitysmaa”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas summaa.
Suomen ensimmäinen sähköverkkoon kytketty tuulivoimala nousi Inkooseen vuonna 1986, kun Imatran Voiman Kopparnäsin koelaitos valmistui. Teholtaan tämä 300 kilowatin koelaitos oli noin kymmenesosan nykyvoimaloiden tehoista. Edellisen vuosikymmenen öljykriisi oli herättänyt eri puolilla maailmaa vaihtoehtoisten energiamuotojen etsimisen tarpeen. Vihreä sähkö eli uusiutuva energia – tuulivoima, aurinkovoima, vesivoima ja biotuotanto – alkoi olla yhä useampien huulilla. Tuulivoima vastasi hyvin polttoaineettoman energiantuotannon tarpeeseen, ja ensimmäisinä kaupallisen tuulivoimalan rakensivat tanskalaiset 1980-luvun alkupuolella.
Tuuliatlas kartoitti tuuliolot
Vauhtia suomalaisiin tuulivoimalakokeiluihin antoi se, että myös kauppa- ja teollisuusministeriö alkoi aktiivisesti etsiä uusia energiamuotoja ja käynnisti niihin liittyviä tutkimuksia. Uudet energiajärjestelmät ja -teknologiat -tutkimusohjelma NEMO starttasi ja otti tuulivoiman yhdeksi kärjekseen.
NEMO esimerkiksi kartoitti voimaloille edullisia tuulioloja. Ilmatieteen laitos julkaisikin tuuliatlaksen eli kartan Suomen keskimääräisestä tuulisuudesta alueittain. Ilmatieteen laitos oli pitkään kansainvälisesti ainoa ilmatieteellinen tai meteorologinen tutkimuslaitos, joka osallistui aktiivisesti tuulienergian tutkimushankkeisiin.
”Rannikkoalueet ja Kainuun vaara-alueet näkyvät Ilmatieteen laitoksen selvityksessä hyvinä tuulivoima-alueina. Mastokorkeudet Suomessa ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet, joten paikkavalinta ei ole enää niin suuressa roolissa. Eroja silti on, ja tuulivoimahankkeissa profiloidaan tuulimittausten avulla voimaloille ja puistoille sopivimmat paikat”, Antti Kangas sanoo.
1990-luvun alussa tuulivoimaloiden
rakentaminen kiihtyi. Oman voimalansa saivat Korsnäs, Siikajoki, Kalajoki ja
Kemi. Voimalat olivat tärkeitä tutkijoille, sillä niiden toiminnasta kerättiin
tietoa tulevaisuuden ratkaisujen pohjaksi. Suomessa myös järjestettiin seminaari,
johon ottivat osaa tuulivoiman asiantuntijat yhdeksästä eri maasta.
Suomi onkin ollut arktisessa tuulivoimassa ja
sen tutkimisessa maailman kärkimaita. Esimerkiksi Lapin tuntureiden tuuliolojen
tutkimus alkoi jo 1980-luvulla.
Tuet vauhdittivat rakentamista
1990-luvun puolenvälin jälkeen
tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen.
Vaikutuksensa siihen oli sillä, että kauppa- ja teollisuusministeriön
energiainvestointien tukijärjestelmä kannusti rakentamaan tuulivoimahankkeita
40 prosentin investointituella.
Ennen vuosituhannen vaihdetta tuulivoimaloita
rakennettiin Poriin, Kotkaan, Oulunsaloon ja Uuteenkaupunkiin. Suomen
tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistui.
2000-luvun alussa ala hiljeni jälleen, kun
valtion investointituki putosi 40 prosentista 25:een. Tämä toi mutkia myös
Loisteen (silloinen Kainuun Sähkö) Kivesvaara-projektiin. Paltamon Kivesvaaraa
kaavailtiin yhtiön tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi.
”Avustukset eivät kuitenkaan riittäneet
projektin loppuun saattamiseen. Haimme investointitukia valtiolta, mutta aika
ei ollut silloin kypsä. Myöhemmin hanke kaatui Finavian määrittelemään
lentopintaan, mikä esti hankkeen eteenpäin viemisen. Lentopinta on ilmailussa
käytettävä tapa ilmoittaa lentokorkeuksia”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas kertoo.
Hänen mukaansa tuulivoimaa ei pidetty
energiamuotona, joka voisi myöhemmin teollistua.
Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.
”Virkamiehet ja poliitikot eivät tuolloin
uskoneet tuulivoimaan tarpeeksi. Viiden viime vuoden aikana mielikuvat
tuulivoimasta ovat muuttuneet. Sen kannattavuuteen ja tehoon on alettu uskoa.”
Suomi jäi kuitenkin jälkeen muun maailman
vauhdista. Tuulivoimahankkeiden lupaprosessit olivat hitaita ja jumittivat
byrokratian rattaissa.
Antti Kankaan mukaan tilanne ei ole tästä juuri
muuttunut. Tuulipuistohankkeen valmistelu tuulimittauksineen, valmisteluineen
ja selvityksineen kestää yhä 3–5 vuotta.
”Haasteellista on se, että rakennusluvista
usein valitetaan. Näin hankkeeseen voi tulla muutaman vuoden viive ennen aloittamista.
Kolmenkymmenen tuulimyllyn pystytys kestää vuoden tai kaksi, joten koko prosessi
saattaa kestää kahdeksankin vuotta.”
Osaksi kansallista strategiaa
2000-luvun edetessä globaali huoli ilmastonmuutoksesta on voimistunut. Samalla tuulivoimaa on meilläkin alettu edistää eri keinoin osana kansallista ilmastostrategiaa. Tuulivoimaa on muun muassa tuettu sähköveron palautuksella. Myös investointituen osuus kasvoi noin kolmannekseen rakentamiskuluista, ja lisäksi EU:n direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä on edistänyt asiaa.
Sipilän hallituskaudella Suomi sitoutui lisäämään uusiutuvan energian tuotantoaan niin, että vuoteen 2030 mennessä sen osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannostamme on nyt 40 prosenttia.
Vähitellen energia-alan yritykset ovat kiinnostuneet tuulivoimasta – vaikka kriittistäkin tietoa tuulivoiman vaikutuksista levitetään jatkuvasti.
”Tuulivoima ei ole sen turvattomampi sähköntuotantomuoto kuin muutkaan tuotantomuodot. Tuulivoima on ilmastoystävällistä eikä synnytä saasteita ympäristöön”, Kangas sanoo.
Alan yhteisiä ohjeistuksia ovat pohtineet aktiivisesti niin Suomen Tuulivoimayhdistys kuin viranomaisetkin. Esimerkiksi ääniohjearvosta annettiin asetus, jossa tuulivoimaloille säädetyt ohjearvot ovat 5–10 desibeliä alemmat kuin muilla melunlähteillä. Asetus linjaa, että tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä.
Tehot ja kannattavuus kehittyvät
Tuulivoimateknologia on ottanut kuluneen vuosikymmenen
aikana harppauksia eteenpäin. Myös tuulivoiman tehokkuus lisääntyy huimaa
vauhtia. 2000-luvun lopussa rakennettu kolmen megawatin voimala tuotti vuodessa
8 000 MWh, kymmenen vuotta myöhemmin rakennettava neljän megawatin voimala
tuottaa jo 19 000 MWh.
”Tuulivoima alkaa olla kannattavaa
liiketoiminta, ja se on menossa pikkuhiljaa jopa perinteisten tuotantomuotojen,
kuten lämpö- ja sähköenergian, ohi. Tuotannon varastoimiseksi täytyykin keksiä
hyviä ratkaisuja. Myös me Loisteessa pidämme ovet avoinna tuulivoimahankkeille.”
Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan. Insinööreille lienee helppoa ymmärtää sähköön liittyviä lainalaisuuksia ja termejä, mutta entäpä entiselle huippu-urheilijalle? Kun puheessa tai tekstissä vilahtelevat kilowattitunnit, tuotantomuodot ja sulakekoot voi se tuntua hyvinkin vaikealta ilman insinöörin tutkintoa. Jaksossa 1. tutustumme termiin sähköenergianlähde.
Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!
Mitä on sähköenergia?
Sähköenergian tuottaminen tarkoittaa prosessia, jolla muita energiamuotoja muutetaan sähköenergiaksi. Useimmiten energia muutetaan tuotantovaiheessa pyörimisenergiaksi ja sen jälkeen generaattorin kautta sähköksi. Helposti ajateltavia esimerkkejä tästä ovat vesivoima ja tuulivoima, joissa liike-energia muokataan pyörivän liikkeen avulla sähköenergiaksi.
Mitkä ovat sähköenergianlähteitä?
Sähköenergianlähteitä on monia erilaisia, niihin lukeutuvat mm. tuuli, vesi, aurinko ja ydinvoima. Jopa ihminen liikkuessaan tuottaa energiaa ja voi siten olla sähköenergianlähde. Esimerkkinä polkupyöräilijä voi tuottaa sähköä polkupyöränsä dynamoon ja pyörän valo palaa tuotetulla sähköenergialla.
Tuuli on nykyään tärkeä sähköenergianlähde. Kuvassa kainuulainen tuulipuisto.
Mitä sinä haluaisit tietää sähköstä?
Sähköä selkokielellä -sarja tulee pureutumaan sähköalan perustermeihin ja julkaisemme useampia jaksoja tämän syksyn aikana. Muutama tuleva jakso on jo tehty, mutta tulevaisuuden varalle otamme mielellämme vastaan toiveita termeistä tai asioista, joihin sinä lukijanamme haluaisit tutustua. Energialähettiläämme Musti ja Veera odottavat jo innolla kysymyksiä, joihin he pääsevät vastaamaan.
Eikö tule mitään mieleen juuri nyt? Kurkkaa Loisteen nettisivuille, josko sieltä löytyisi sopiva aihe, josta haluaisit tietää lisää.
Tänä vuonna Nastolan Pajulahdessa järjestettiin ensimmäinen hiilineutraali Valtteri Bottas Duathlon. ”Pienensimme yhdessä Loiste Energian kanssa Valtteri Bottas Duathlonin hiilijalanjälkeä 8 500 kg CO2e”, kertoo Valtteri Bottas nimikkokisastaan.
Mistä hiilijalanjälki muodostuu?
Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastopäästöjä, joita ihmisten toiminnat ja teot aiheuttavat. Hiilijalanjälki voidaan laskea yksittäiselle ihmiselle, yritykselle, tapahtumalle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. Se huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, kuten metaanin ja typpioksiduulin.
Valtteri Bottas Duathlonin hiilijalanjälki
Valtteri Bottas Duathlon alkaa juoksuosuudella. Kuva: Niki Soukkio
Laskennassa hyödynnettiin vuoden 2018 kävijätilastoja ja arvioitiin tämän vuoden ilmoittautuneiden kisaajien perusteella hiilijalanjäljen määrä. Laskennan suoritti päästöihin erikoistunut Co2Esto
Matkustuksen osalta eriteltiin omilla autoilla ja yhteiskuljetuksilla saapuneiden määrät ja selvitettiin matkojen keskiarvoiset pituudet.
Ruoan ja juoman kulutuksessa tarkasteltiin mm. myyntimääriä sekä lihan osuutta syötävästä ruuasta.
Energian osalta arvioitiin sähkönkulutusmäärä, jätehuollossa muodostuvan jätteen kilomäärä ja materiaaleissa kertakäyttöiset materiaalit, joita kisassa jouduttiin joltain osilta käyttämään.
Hiilineutraali Valtteri Bottas Duathlon otettiin hyvin vastaan ja saatu palaute kannusta jatkamaan hiilijalanjäljen pienentämistä myös tulevina vuosina.
En koe, että kierrättäminen tekisi minusta parempaa ihmistä tai maailman pelastajaa. Kierrättäminen on osa nyky-yhteiskuntaa, ja näin asian kuuluu olla – nyt ja tulevaisuudessa. Jos kerran kulutan, niin joudan myös lajitella jätteeni. Tarkoitukseni ei ole ostaa itselleni parempaa omaatuntoa kierrättämällä.
Blogimme vieraileva kirjoittaja Sami Jauhojärvi kierrättää aktiivisesti.
Sama asia on liittynyt pienestä pitäen henkireikääni; luonnossa liikkumiseen. Jos jaksan kantaa mukanani eväät reissulleni, jaksan myös kantaa jätteet takaisin. Valitettavan paljon roskia näkee myös metsissä ”keskellä ei mitään” eli niin kaukana, että itsekseen ne eivät sinne ole kulkeutuneet. Nykyään kerään metsästäessäni mm. haulikon hylsyt mukaani ja toimitan ne kotona jäteastiaan. Pieni asia, mutta seuraavalla kerralla kierrellessäni tuttuja eräreittejäni, minun ei tarvitse katsoa hylsyjätteitä mättäiden päällä. Välillä lajitteluintoni menee ajankäytöllisesti lähes turhamaisuuteen asti, kun kiskon lehdistä niittejä irti laittaakseni ne metallijätteeseen ja itse lehden keräyspaperiin tms.
Lapsikin oppii kierrättämään
Myös lapsemme ovat oppineet lajittelemaan jätteet esimerkin voimalla. Jopa 3-vuotias poikamme kysyy jätteitä roskiin viedessään, että mihin astiaan tämä kuuluu. ”Se kuuluu energiajätteeseen, siihen suurimman astian viereen…”, ja se suurin ja mahtavin on yllättäen muovijäteastia. Kaatopaikkajätteen määrä taloudessamme on romahtanut jätteen lajittelun tehostumisen myötä. Sitä varten on pienin astia, joka täyttyy noin kerran kuukaudessa tai harvemmin. Omilla valinnoilla olemme saaneet ainakin kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää vähennettyä merkittävästi. Kaatopaikat ovat myös ”oletteko ikinä miettineet?”-kysymyksen aihe. Mitä jos kaatopaikka sijaitsisi aivan oman asuntosi läheisyydessä? Toivoisitko, että sinne tulisi mahdollisimman vähän jätettä, jotta kaatopaikka ei ainakaan laajenisi lähemmäs tonttiasi? Lajittelu ja kierrättäminen tosiaankin kannattaa.
Suomalainen teollisuus on toiminut edelläkävijänä muovin korvaajien kehittämisessä. Puukuidusta pystytään valmistamaan jo monenlaisia vaihtoehtotuotteita muoville, ja vaikka ne eivät välttämättä kaikilta osin vielä olekaan täysin biohajoavia, niin muovin määrää pakkauksissa pystytään kuitenkin vähentämään murto-osaan nykyisestä. Ellen MacArthur Foundationin raportin mukaan vuonna 2050 muoviteollisuus käyttää 20% koko maailman öljyntuotannosta muovien tekemiseen ja tuohon mennessä merissä on enemmän jätemuovia kuin kalaa! Koska öljyvarannot eivät riitä ikuisiksi ajoiksi, on tärkeää, että toimimme suunnan näyttäjinä muoville vaihtoehtoisten materiaalien kehittäjänä ja lajittelun sekä kierrätyksen mallimaana.
Oletteko muuten miettineet sitä, että myös idässä osataan kierrättää, vaikka mielikuvamme Aasiasta saattaa olla päinvastainen? Vuonna 2018 PyeongChangin Olympialaisissa yllätyin siitä, kuinka edistynyt kierrätysjärjestelmä ja kuinka puhtaat kadut Etelä-Koreassa on. Toivotaan, että kierrätyksen esimerkki leviää mahdollisimman nopeasti kattamaan koko maapallon! Jotta lapsillammekin olisi luonto, jossa käydä lataamassa akkujaan.
Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen blogissamme.
Jatkamalla sivustollemme hyväksyt evästeiden käytön. OKLue lisää
