Sähköä selkokielellä – osa 4. sähkönsiirto

Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan.
Jaksossa 4. vuorossa sähkönsiirto eli miten tuotettu sähköenergia siirtyy käyttäjille.

Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!

Mitä on sähkönsiirto?

Sähkönsiirrolla tarkoitetaan sähköenergian siirtämistä tuottajalta loppukäyttäjälle. Voimalaitoksista, esimerkiksi tuuli-, vesi- tai ydinvoimala, tuotettu sähkö lähetetään sähköverkkoon, jonka toiminnasta vastaa paikallinen sähkönjakeluyhtiö.

Miksi sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa?

Paikallinen sähkönjakeluyhtiö on velvollinen vastaamaan oman alueensa sähkön siirtämisestä asiakkaille eikä siirtoa voi näin ollen kilpailuttaa tai ostaa toiselta yhtiöltä. Sähköverkkoyhtiöt ovat monopoliyhtiöitä eli niillä on yksinoikeus toimia omalla alueellaan.

Kun sähkömarkkinat vapautettiin kilpailulle, päätettiin siirtopalvelut jättää kilpailun ulkopuolelle. Syynä on esimerkiksi päällekkäisen verkonrakentamisen kustannukset, ympäristö- ja maisemanäkökohdat sekä kaikkien asiakkaiden tasapuolinen hinnoittelu yhden sähkönjakeluyhtiön alueen sisällä.

Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa valvoo Energiavirasto.

Miksi perusmaksuja pitää maksaa aina?

Sähkön siirtämisestä aiheutuvista maksuista suurin osa on kiinteitä kustannuksia, jotka eivät riipu asiakkaan käyttämän sähkön määrästä. Sähköverkkoa on jatkuvasti ylläpidettävä, huollettava ja kehitettävä, jotta asiakkaalla on aina tarvittaessa sähkönsaanti turvattu. Perusmaksulla katetaan sähköverkon perusylläpito

Lisäksi sähkömarkkinalaki asettaa omat vaatimuksensa asiaan. Energiaviraston sivuilta lainattuna: “Vuoden 2011 lopun myrskyjen ja laajojen sähkökatkosten vuoksi sähkömarkkinalakiin säädettiin vaatimukset jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Lain mukaan jakeluverkkoyhtiöiden on viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä huolehdittava, että myrskyn tai lumikuorman vuoksi sähkönjakelu ei asemakaava-alueilla keskeydy yli 6 tunniksi, eikä näiden ulkopuolella yli 36 tunniksi. Sähköverkkoyhtiö saa valita keinot, joilla se pääsee toimitusvarmuusvaatimuksiin. Maakaapelointi on yksi hyväksytty keino. “

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *