Sähköä selkokielellä – osa 4. sähkönsiirto

Sähköä selkokielellä Musti ja Veera

Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan.
Jaksossa 4. vuorossa sähkönsiirto eli miten tuotettu sähköenergia siirtyy käyttäjille.

Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!

Mitä on sähkönsiirto?

Sähkönsiirrolla tarkoitetaan sähköenergian siirtämistä tuottajalta loppukäyttäjälle. Voimalaitoksista, esimerkiksi tuuli-, vesi- tai ydinvoimala, tuotettu sähkö lähetetään sähköverkkoon, jonka toiminnasta vastaa paikallinen sähkönjakeluyhtiö.

Miksi sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa?

Paikallinen sähkönjakeluyhtiö on velvollinen vastaamaan oman alueensa sähkön siirtämisestä asiakkaille eikä siirtoa voi näin ollen kilpailuttaa tai ostaa toiselta yhtiöltä. Sähköverkkoyhtiöt ovat monopoliyhtiöitä eli niillä on yksinoikeus toimia omalla alueellaan.

Kun sähkömarkkinat vapautettiin kilpailulle, päätettiin siirtopalvelut jättää kilpailun ulkopuolelle. Syynä on esimerkiksi päällekkäisen verkonrakentamisen kustannukset, ympäristö- ja maisemanäkökohdat sekä kaikkien asiakkaiden tasapuolinen hinnoittelu yhden sähkönjakeluyhtiön alueen sisällä.

Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa valvoo Energiavirasto.

Miksi perusmaksuja pitää maksaa aina?

Sähkön siirtämisestä aiheutuvista maksuista suurin osa on kiinteitä kustannuksia, jotka eivät riipu asiakkaan käyttämän sähkön määrästä. Sähköverkkoa on jatkuvasti ylläpidettävä, huollettava ja kehitettävä, jotta asiakkaalla on aina tarvittaessa sähkönsaanti turvattu. Perusmaksulla katetaan sähköverkon perusylläpito

Lisäksi sähkömarkkinalaki asettaa omat vaatimuksensa asiaan. Energiaviraston sivuilta lainattuna: “Vuoden 2011 lopun myrskyjen ja laajojen sähkökatkosten vuoksi sähkömarkkinalakiin säädettiin vaatimukset jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Lain mukaan jakeluverkkoyhtiöiden on viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä huolehdittava, että myrskyn tai lumikuorman vuoksi sähkönjakelu ei asemakaava-alueilla keskeydy yli 6 tunniksi, eikä näiden ulkopuolella yli 36 tunniksi. Sähköverkkoyhtiö saa valita keinot, joilla se pääsee toimitusvarmuusvaatimuksiin. Maakaapelointi on yksi hyväksytty keino. “

Share

8 Responses

  1. En lakkaa kuitenkaan ihmettelemästä näitä kustannusjakoja, koska periaatteessa kuluttajan pitäisi maksaa siitä mitä hän kuluttaa.
    Esimerkkinä: Olimme jouluna vajaan viikon mökillä, jossa on sähköpatterit, ilmapumppu ja tulikiven takkauuni.
    Sähköpattereita ei juurikaan käytetä koska uuni ja ilmapumppu huolehtivat lämmityksestä pääasiassa.
    Kun sain tammikuun sähkölaskut, en voi hyväksyä laskutusperiaatteita.
    Mökin sähkölasku oli yli puolet omakotitalon sähkölaskusta ja kiinteät kustannukset ja siirtomaksut olivat kaksinkertaiset sähkön kulutuksen veloitetuista hinnoista.

    Olen seurannut keskustelua sähkön toimituksista ja vastuista, joita on asetettu sähköyhtiöille. En lakkaa kuitenkaan ihmettelemästä miksi metsänomistajia ei velvoiteta kaatamaan puita pois sähkölinjojen läheisyydestä tai yhtiöt voisivat kaadon suorittaa automaattisesti, jolloin vältyttäisiin myrskytuhoilta ja lumiongelmista talvella. Ei tarvitsisi kaivella maakaapeleita.

  2. Miksi maalla sallitaan pitempi sähkökatkos kuin kaupungeissa ?. Sähkölaitteet ja sähköntarve on yhtäläinen täällä maallakin.

    • Hei Paul,

      Olen ihan samaa mieltä, sähköä tarvitaan maalla ihan yhtälailla kuin kaupungeissa ja taajamissa.
      Toimitusvarmuudesta määrää kuitenkin sähkömarkkinalaki, johon on kirjattu taajamille lyhyempi sallittu sähkökatkosaika kuin haja-asutusalueille.

      T:Veera Loisteelta

  3. Aivan, suurin osa siirron aiheutuvista maksuista ovat kiinteitä, MUTTA, lähes yhtä suuri osa on veroa, peräti 68,31 % !! Miksi kukaan ei puhu tästä? Tämä on täysin kohtuutonta, valtio kyykyttää kuluttajia sen kun ehtii.

  4. Sähkölaskussani kokonaisuutena suuri osa on kiinteitä kuluja, kulutuksestani riippumattomia (+verot). En siis voi juurikaan vaikuttaa laskun suuruuteen vaikka kuinka säästäisin kulutuksessani.

    • Hei Kari,

      olet ihan oikeassa siinä, että esim. vähän sähköä kuluttavassa kerrostaloasunnossa valtaosan sähkölaskusta muodostavat energian siirtomaksut ja sähkövero, joiden suuruuteen et voi valtavasti vaikuttaa.
      Pienistäkin puroista voi syntyä aikaa myöten suuria säästöjä ja siksi sähkön säästäminen kannattaa aina.

      T: Veera Loisteelta

  5. Hei, Asun pellonkunnassa lankojärvellä, tornionlaakson sähkön,
    alueella.Olen tehnyt loisteen kanssa uuden sähkösopimuksen, miksi,
    minulle tulee kahdesta paikasta lasku?
    Terv, Pentti Kaastinen Rovaniementie 193 95770 Lankojärvi.

    • Hei Pentti,

      Lapin alueen sähkönkäyttäjät ovat saaneet joulukuusta lähtien kaksi eri sähkölaskua – toisen sähkönmyyjäyhtiöltä sähkön käytöstä ja toisen oman alueensa sähkönsiirtoyhtiöltä. Aiemmin paikallinen verkkoyhtiö vastasi sekä sähkön myynnin että siirron laskutuksesta, nyt asiakas saa kaksi laskua. Myynnin eli käytön laskutuksesta vastaa paikallinen Lapin myyntiyhtiö Loiste Sähkönmyynti Oy. Verkkoyhtiöt laskuttavat siirron osuuden erikseen.

      T. Sanna Loisteelta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post comment

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial