Hiihtomaajoukkueessa minut tunnettiin erikoisista pohdinnoistani. Toisinaan niissä ei ollut muiden mielestä mitään järkeä, mutta usein kollegani kuitenkin jäivät mielenkiinnolla kuuntelemaan mitä päässäni tällä kertaa liikkuu. Toisinaan ne myös herättivät joukkueen jäsenet miettimään omia valintojaan ja omaa tekemistään. Pohdinnat alkoivat kysymyksellä: ”oletteko ikinä miettineet…?”
Aiheita miettimiselle saattoivat olla esimerkiksi paljonko maailman ravintoloihin ja hotelleihin on sävelletty taustamusiikkia. Tai mitä jos kaikki maailman kaatopaikkojen roskat siirrettäisiin yhteen kasaan; kuinka iso läjä se olisi ja olisiko sillä massapisteellä vaikutusta maapallon pyörimiseen? Entä jos aurinko sammuisi, mitä tekisitte viimeiset hetket ennen kuin maapallosta tulisi niin kylmä, ettei täällä enää voisi asua?
Oletteko ikinä miettineet kierrättämistä ja sen vaikutuksia? Kuinka pienillä teoilla voi lopulta olla merkitystä? Olen kuullut monen ihmisen sanovan, ettei kierrättämisellä tai omilla ekologisemmilla valinnoilla Suomessa ole mitään merkitystä, koska suurin osa maailman jätteestä ja saasteista tulee isoimmista teollisuusmaista. Minun mielestäni jokaisella valinnalla on merkitystä! Oman esimerkkinne rohkaisemana joku tuttavanne saattaa alkaa tehdä samanlaisia valintoja, ja muuttaa vähitellen kulutustottumuksiaan oikeaan suuntaan. Lopulta perhosvaikutus saattaa olla niin suuri, että koko maailma alkaa ajatella pallomme tulevaisuutta.
Oletteko ikinä miettineet paljonko maailman merissä on muovia? Tai paljonko ylipäänsä maailmassa tuotetaan muovia vuosittain? Vastauksia löytyy internetin ihmeellisestä maailmasta: muovia tuotettiin vuonna 2016 396 miljoonaa tonnia eli 53 kg jokaista maailman ihmistä kohden! Maailman meriin tästä muovituotoksesta päätyy noin 10 % vuosittain. Oletteko ikinä miettineet, mitä tapahtuisi, jos tämä määrä saataisiin kierrätettyä? Onneksi Suomessa on kehittynyt kierrätysjärjestelmä ja omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa maapallon saastumiseen.
Miten minusta sitten tuli jätteiden kierrättäjä? Siten, että vaimoni ilmoitti eräänä päivänä, että kierrätysmahdollisuus jätepiirissämme on parantunut ja kirjoitti roska-astioiden kylkeen, mitä mihinkin astiaan kuuluu: muovi, energiajäte, metalli, lasi, kaatopaikka, biojäte, keräyspaperi, pahvit, paristot, lamput, lääkkeet, sekaelektroniikkaromu ja viimeisimpänä keräysvaate. Osa lajittelusta oli jo tuttua ennestään, mm. ongelmajätteet, pantillisten pullojen ja tölkkien kierrätyksestä puhumattakaan. Se on ollut nuukalle miehelle itsestään selvyys jo pienestä pitäen.
Kierrättämisen aloitusta helpotti merkittävästi jäteyhtiöltä tullut opasvihkonen, jossa opastetaan selkein esimerkein mitä mihinkin saa laittaa. Esimerkiksi muovien osalta pakkausmerkinnät ovat selvästi näkyvillä, ja ainoastaan numero 3 eli PVC, kuuluu sekajätteeseen. Melko monesta kotimaisesta pakkauksesta löytyy muuten selkeät kierrätysohjeet, kunhan vain lukee pienenkin präntin. Kierrätyksen aloittaminen vaati hieman totuttelua, ja välillä tukea piti hakea atk-maailmasta ja käydä tutkimassa sieltä jätteelle oikeaa astiaa.
Ps. lajittelusta löytyy selkeää opastusta osoitteesta hsy.fi/jateopas ja jäteopas-sovellus on ilmaiseksi ladattavissa myös älypuhelimeen!
Sami Jauhojärvi on Loisteen energialähettiläs ja kirjoittaa kuulumisiaan blogiimme. Sami kierrättää ahkerasti ja opettaa lapsetkin samaan.
