Arjen pieniä tekoja

Hiihtomaajoukkueessa minut tunnettiin erikoisista pohdinnoistani. Toisinaan niissä ei ollut muiden mielestä mitään järkeä, mutta usein kollegani kuitenkin jäivät mielenkiinnolla kuuntelemaan mitä päässäni tällä kertaa liikkuu. Toisinaan ne myös herättivät joukkueen jäsenet miettimään omia valintojaan ja omaa tekemistään. Pohdinnat alkoivat kysymyksellä: ”oletteko ikinä miettineet…?”

Sami Jauhojärvi kierrättää jätteitä turvatakseen lapsilleen puhtaan luonnon tulevaisuudessa.
Blogimme vieraileva kirjoittaja Sami “Musti” Jauhojärvi kierrättää jätteitä ihailtavan aktiivisesti.

Aiheita miettimiselle saattoivat olla esimerkiksi paljonko maailman ravintoloihin ja hotelleihin on sävelletty taustamusiikkia. Tai mitä jos kaikki maailman kaatopaikkojen roskat siirrettäisiin yhteen kasaan; kuinka iso läjä se olisi ja olisiko sillä massapisteellä vaikutusta maapallon pyörimiseen? Entä jos aurinko sammuisi, mitä tekisitte viimeiset hetket ennen kuin maapallosta tulisi niin kylmä, ettei täällä enää voisi asua?

Oletteko ikinä miettineet kierrättämistä ja sen vaikutuksia? Kuinka pienillä teoilla voi lopulta olla merkitystä? Olen kuullut monen ihmisen sanovan, ettei kierrättämisellä tai omilla ekologisemmilla valinnoilla Suomessa ole mitään merkitystä, koska suurin osa maailman jätteestä ja saasteista tulee isoimmista teollisuusmaista. Minun mielestäni jokaisella valinnalla on merkitystä! Oman esimerkkinne rohkaisemana joku tuttavanne saattaa alkaa tehdä samanlaisia valintoja, ja muuttaa vähitellen kulutustottumuksiaan oikeaan suuntaan. Lopulta perhosvaikutus saattaa olla niin suuri, että koko maailma alkaa ajatella pallomme tulevaisuutta.

Oletteko ikinä miettineet paljonko maailman merissä on muovia? Tai paljonko ylipäänsä maailmassa tuotetaan muovia vuosittain? Vastauksia löytyy internetin ihmeellisestä maailmasta: muovia tuotettiin vuonna 2016 396 miljoonaa tonnia eli 53 kg jokaista maailman ihmistä kohden! Maailman meriin tästä muovituotoksesta päätyy noin 10 % vuosittain. Oletteko ikinä miettineet, mitä tapahtuisi, jos tämä määrä saataisiin kierrätettyä? Onneksi Suomessa on kehittynyt kierrätysjärjestelmä ja omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa maapallon saastumiseen.

Muovia kertyy maailman meriin jopa 10 %:a kaikesta tuotetusta muovista.
Muovia kertyy maailman meriin noin 10 % kaikesta tuotetusta muovista.

Miten minusta sitten tuli jätteiden kierrättäjä? Siten, että vaimoni ilmoitti eräänä päivänä, että kierrätysmahdollisuus jätepiirissämme on parantunut ja kirjoitti roska-astioiden kylkeen, mitä mihinkin astiaan kuuluu: muovi, energiajäte, metalli, lasi, kaatopaikka, biojäte, keräyspaperi, pahvit, paristot, lamput, lääkkeet, sekaelektroniikkaromu ja viimeisimpänä keräysvaate. Osa lajittelusta oli jo tuttua ennestään, mm. ongelmajätteet, pantillisten pullojen ja tölkkien kierrätyksestä puhumattakaan. Se on ollut nuukalle miehelle itsestään selvyys jo pienestä pitäen.

Kierrättämisen aloitusta helpotti merkittävästi jäteyhtiöltä tullut opasvihkonen, jossa opastetaan selkein esimerkein mitä mihinkin saa laittaa. Esimerkiksi muovien osalta  pakkausmerkinnät ovat selvästi näkyvillä, ja ainoastaan numero 3 eli PVC, kuuluu sekajätteeseen. Melko monesta kotimaisesta pakkauksesta löytyy muuten selkeät kierrätysohjeet, kunhan vain lukee pienenkin präntin. Kierrätyksen aloittaminen vaati hieman totuttelua, ja välillä tukea piti hakea atk-maailmasta ja käydä tutkimassa sieltä jätteelle oikeaa astiaa.

Ps. lajittelusta löytyy selkeää opastusta osoitteesta hsy.fi/jateopas ja jäteopas-sovellus on ilmaiseksi ladattavissa myös älypuhelimeen!

Sami Jauhojärvi on Loisteen energialähettiläs ja kirjoittaa kuulumisiaan blogiimme. Sami kierrättää ahkerasti ja opettaa lapsetkin samaan.

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Tuota itse sähkösi – energiaa voi jäädä myytäväksikin

Voisinko tuottaa itse oman sähköni? Keskikokoisen aurinkosähköjärjestelmän energialla lämmittäisin saunan monta kertaa viikossa tai ajaisin sähköautolla huikeat kilometrit vuodessa. Oman järjestelmän hankkiminen ja jopa sähkön myyminen on meille jo todellinen vaihtoehto.  

Yhä useampi kotitalous päätyy hankkimaan aurinkosähköjärjestelmän Suomessa ja maailmalla. Katolle asennettavat aurinkopaneelit pienentävät energialaskua huomattavasti meidänkin leveyspiireillämme. Jos energiaa syntyy yli oman tarpeen, sen voi myydä muiden hyödynnettäväksi.

Saksalaisen Franhofer-tutkimusinstituutin mukaan aurinkopaneelien määrä lisääntyi vuosittain 24 prosenttia vuosina 2010–2017. Energiaviraston mukaan Suomessa tuotetun aurinkoenergian määrä on samassa ajassa kasvanut 5 megawatista 70 megawattiin. Nopeasta kasvusta huolimatta aurinkoenergian osuus on yhä alle prosentin kaikesta Suomessa tuotetusta energiasta.

Paneelien teho on kasvanut

Loisteen Business Manager Tommi Göös uskoo, että aurinkoenergian kasvu kiihtyy entisestään. Paneelien teho on parantunut teknologian kehittyessä, ja laitteiden hinnat ovat pudonneet niiden yleistyessä.

Kahvihetkien lomassa Tommi keskustelee usein kollegoiden kanssa, kuten sähkökaupan parissa työskentelevän Mikko Salmisen kanssa.

”Oman järjestelmän hankkimisesta on tullut taloudellinen vaihtoehto jopa täällä pohjolassa. Samalla ilmastonmuutos on lisännyt ihmisten kiinnostusta uusiutuviin energianlähteisiin”, Göös sanoo.

Hänen mukaansa Suomen oloissa kahdestakymmenestä kuuden kilowatin huipputehoon yltävästä paneelista koostuva keskikokoinen aurinkosähköjärjestelmä voi tuottaa vuosittain energiaa määrän, joka vastaa 45 000:ta sähköautolla ajettua kilometriä. Samalla energialla voisi lämmittää saunan keskimäärin kaksitoista kertaa viikossa.

”Aurinkopaneelit sopivat erityisesti omakotitaloasujille, yrityksille ja kesämökeille. Rivi- ja kerrostaloissa laitteiston käyttöönotto on myös mahdollista, mutta hankinta edellyttää sopimista taloyhtiön osakkaiden kesken, koska aurinkosähköä on vaikea tuottaa pelkästään kuluttajan omaan käyttöön. Tulevaisuudessa rivi- ja kerrostalojenkin mahdollisuudet monipuolistuvat,” Göös kertoo.

Ylimääräisen sähkön voi myydä

Kotitalouksien kannattaa Göösin mukaan mitoittaa aurinkosähköjärjestelmä siten, että se tuottaa energiaa pääosin omaan tarpeeseen ja heti käytettäväksi. Energian varastointi voi olla järkevää esimerkiksi kesämökillä, joka ei ole kiinni sähköverkossa. 

”Akkujärjestelmät eivät ole kodeissa vielä kovin suosittuja, sillä akkujen hinnat ovat toistaiseksi korkeita niiden energianvarastointikykyyn nähden”, Göös sanoo.

Göös arvioi, että omaan käyttöön tarkoitetun sähköä tuottavan aurinkopaneelin käyttöikä on noin 30 vuotta. Aurinkoisina päivinä järjestelmän tuotto saattaa olla kulutusta suurempi ja ylimääräinen sähkö voidaan myydä verkkoon. Tuotto ei ole kovin iso, ja kukaan tuskin sillä rikastuu.

”Aurinkopaneeli tuottaa energiaa, vaikka asukas ei olisi kotona käyttämässä sitä. Usean viikon kesälomamatkan aikana sähkön myymisellä voi tienata maksimissaan kymmeniä euroja”, Göös pohtii.

Tommi Göös ja Jani-Pekka Pantti työskentelemässä Espoon konttorilla

Kohti älykkäämpää sähköverkkoa

Kun sähköverkkoon liitetään tulevaisuudessa tuhansia pienvoimaloita, myös sähköverkolle asetut vaatimukset kasvavat. Loiste Sähköverkon tuotepäällikkö Jani-Pekka Pantti kertoo, että sähköverkkoa kehitetään parhaillaan asiakkaiden tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi ja ilmastonmuutoksen myötä voimistuvia myrskyjä kestäviksi.

”Tarjoamme asiakkaillemme yhä tarkempaa mittausdataa heidän energiankulutuksestaan ja -tuotannostaan. Tulevaisuudessa mittaria voidaan hyödyntää tehokkaammin kulutusjoustossa tai vaihtoehtoisesti asiakas voi hankkia kotiautomaatiojärjestelmän. Molempien tarkoituksena on sähkön käyttäminen silloin kun sähkö on edullista ja hiilidioksidivapaata.”

Pantti uskoo, että energia-alalla siirrytään tulevaisuudessa perusmaksupohjaisesta hinnoittelusta tehopohjaiseen hinnoitteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lasku määräytyy tehopiikkien mukaan, jolloin asiakkaalla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa.

”Tehomaksun käyttöönotolla pyritään myös ohjaamaan asiakkaiden kulutusta siten, että sähköverkkoon ei tule suuria kuormitustilanteita. Uusiutuvan energia kasvu lisää hintavaihteluja sähkömarkkinoilla, ja mikäli automaatio ohjaa sähkökuormia markkinahinnan mukaan, voi se aiheuttaa ongelmia jakeluverkkoon.”

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

10 keinoa pienentää hiilijalanjälkeäsi

Puhtaampi energia on hyväksi luonnonkin tulevaisuudelle

Vuokraa ja jaa enemmän, omista vähemmän

Kaikissa hankinnoissa on hyvä miettiä, onko esine välttämätön. Harvoin käytettäviä laitteita voi ostamisen sijaan vuokrata tai hankkia yhteiskäyttöön.

Valaise koti led-lampuilla

Suurin osa hehkulampun energiasta muuttuu lämmöksi. Siksi led-lamput ovat huomattavasti energiatehokkaampia. Kun hankit uusia valaisimia, valitse A++-energialuokan led.

Lomaile lähellä

Voisiko kotimaastakin löytyä vierailemisen arvoisia lomakohteita? Ilmasto kiittää, kun vähennät lentämistä tai edes lyhennät lentomatkojasi.

Lisää kasviksia lautaselle

Punaisen lihan korvaaminen kasviksilla ruokapöydässä säästää ympäristöä ja on terveellistä. Jos lihasta luopuminen ei heti onnistu, opettele ainakin yksi kasvisresepti. Myös kala ja kana ovat huomattavasti punaista lihaa ilmastoystävällisiä valintoja.

Käytä joukkoliikennettä

Julin-Huttusen perhe sen sanoi: Suomessa joukkoliikenteellä matkustaminen on helppoa.

Ajoita energiankulutuksesi fiksusti

Suurin osa käyttämästämme energiasta pystytään normaalitilanteissa tuottamaan ydin-, vesi-, ja tuulivoimalla. Kulutuspiikkien aikaan nämä eivät riitä, vaan energiayhtiöt joutuvat käynnistämään varavoimalaitokset, jotka useimmiten perustuvat fossiilisiin polttoaineisiin.

Suurimmat kulutuspiikit ovat aamuisin ja iltaisin kello seitsemän ja yhdeksän välillä. Sähkösaunan lämmittäminen tai pesukoneen käynnistäminen muina kellonaikoina on hyvä keino pitää fossiiliset varavoimalaitokset pois käytöstä.

Nykyään pesukoneissa on usein ajastustoiminto, pyykkiä voi pestä vaikka yöllä

Kierrätä

Osta ja myy käytettyjä tuotteita. Toisen roska on toisen aarre.

Laske kodin lämpötilaa

Kaksi astetta viileämmästä huoneesta hyötyvät sekä lompakko että ilmasto. Vihreää sähköä käyttävillä ilmalämpöpumpulla ja sähköpattereilla pystyt lämmittämään kotisi kokonaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäen.

Hanki uusi pakastin

Vaikka nelikymppinen arkkupakastin täyttäisi tehtävänsä entiseen tapaan, voi olla järkevää vaihtaa uuteen. Eristemateriaalit ovat nimittäin kehittyneet hurjasti sitten 70-luvun. Vanhat pakastimet ovat energiasyöppöjä, sillä niiden vanhentuneista materiaaleista valmistetut eristeet ovat myös kuluneet vuosikymmenten aikana.

Vaihda uusiutuvaan energiaan

Mitä useampi suomalainen päättää hankkia vihreää sähköä, sitä nopeammin pääsemme eroon fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa. Loiste Puhdas tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä eli vedellä, tuulella ja bioenergialla.

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20