Aune Ension energisillä jalanjäljillä

Kerroin vuosi sitten blogissani Suomen ensimmäisestä sähkökonsulentista Aune Ensiosta, jonka kuva on pääkonttorimme seinällä Kajaanissa.

Aune Ensio neuvoo sähkönkäytössä
Sähkökonsulentti Aune Ensio oli vahvatahtoinen nainen ja aikansa edelläkävijä

Täysin yllättäen sain sähköpostiini viestin Aunen veljenpojalta, joka oli lukenut kirjoitukseni. Hän kertoi aivan huikean tarinan tarmokkaasta tädistään.

Rohkea Aune halusi opastaa suomalaisia sähkönkäyttäjiä

Aune Ensio oli tosiaankin rohkea oman tiensä kulkija, joka ei pelännyt tarttua uusiin asioihin. Sain tietää, että kun vuonna 1938 Suomea alettiin sähköistää ja kotitalousopettajana aiemmin toiminut Aune meni töihin Suomen Sähkölaitosyhdistykseen neuvomaan suomalaisia sähkön ja sähkölaitteiden käyttämisessä. Siinä vaiheessa hänellä ei ollut mitään käsitystä wateista, ampeereista tai sulakkeista. Kaikki piti opetella alusta alkaen ja kysyä ympärillä olevilta ihmisiltä.

Tilanne tuntui jotenkin tutulta. Tulinhan itsekin energia-alalle täysin erilaisesta maailmasta, vaikkakin eri aikakaudella. Opettelussa on puolensa. Kun jouduin itsekin opettelemaan alan termit, käsitteet ja lainalaisuudet, on ollut helpompaa kertoa muille, mistä energia-asioissa on kysymys. Ihan niin kuin Aunekin teki.

Ulla Leppä toimii asiakkuuksien, myynnin ja markkinoinnin johtajana  Loisteella
Ulla Leppä siirtyi energia-alalle eri alalta ja kertoo oppineensa valtavasti uutta.

Markkinointia, lobbausta ja tuotesijoittelua naisille

Suomi oli tuolloin oli hyvin erilainen, sillä sotien aikana ei sähköä myyty. Aune toimi muonituslottana huolehtien siitä, että maan hallituksen vatsat pysyivät täynnä. Hallitus kokoontui tuolloin Suomen Pankin holvissa, jonne rakennettiin yksi Suomen ensimmäisistä sähkökeittiöstä. Siellä kokkaamisesta tulisi olemaan Aunelle hyötyä myös ammatillisesti.

Sotien jälkeen sähkö tarkoitti monissa kodeissa edelleen vain valoa. Sähköllä toimivien, kotitöitä helpottavien laitteiden myyminen oli hankalaa, koska perheiden rahoja hallinnoineet miehet eivät arvostaneet naisten kotona tekemiä tärkeitä askareita. Aunehan ei vahvana ja tarmokkaana naisena moisesta piitannut, vaan hän luotti markkinoinnin, lobbauksen ja tuotesijoittelun voimaan. Hän kiersikin ympäri maata maatalousnäyttelyissä opettamassa Suomen naisille sähkölieden ja jääkaapin käyttöä.

Aune Ensio on mielestäni loistava esimerkki siitä, miten asioihin rohkeasti heittäytymällä, kysymällä ja yhdessä muiden kanssa tekemällä, pääsee eteenpäin. Nykyään kylläkin sähkö ja sähkölaitteet ovat itsestäänselvyys ja mullistavaa on se, jos sähköt menevät poikki.

Aunen maine kasvoi, ja pian hän pääsi kertomaan sähkölaitteista myös radioon ja televisioon. Kerran koko talon pääsulakkeet paloivat, kun tv-lähetystä tehtiin hänen asunnoltaan. Hänen asuntonsa keittokomeroon oli nimittäin tehty laajennus, jotta sinne mahtui kokeiltavaksi kaksi sähköhellaa kerrallaan. Tähän en ehkä itse ryhdy!

Energia-alan mullistuksesta toiseen

Sähkön tuleminen oli vaurastuvassa Suomessa mullistavaa, ja sillä rakennettiin koko yhteiskunnan pohjaa. Aune Ensio oli osa tätä mullistusta. Nyt energia-alalla on käynnissä toisenlainen murros.

Tänä päivänä rakennetaan digitaalisen yhteiskunnan pohjaa, älyverkkoja, haetaan tehokkaita ja ympäristöystävällisempiä energiatuotannon muotoja yhä kiihtyvällä tahdilla sähkön kulutuksen kasvaessa. Jos Aunen aikaan valettiin perusta, nyt tehdään sama seuraaville sukupolville. On ollut hienoa olla mukana tässä aitiopaikalla.

Olen onnekas, kun minulla on ympärilläni ajan hermolla olevia ammattilaisia. Heidän asiantuntemuksensa mahdollistaa sen, että voin tarttua asioihin tarmokkaasti Aune Ension tarmokkuudella. Yksin en onnistuisi.

Blogin kirjoittanut Ulla Leppä toimii asiakkuuksien, myynnin ja markkinoinnin johtajana energiayhtiö Loisteella.

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Suomalaisperhe koki maastopalojen kauhut – näin ilmastoteot näkyvät kotona

Maastopalojen runtelemassa Kaliforniassa vietetty vuosi näytti Julin-Huttusen perheelle läheltä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Perheen koti Espoossa on esimerkki arjen ilmastovalinnoista. Niillä on väliä, sillä suuri osa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta.

Huttuset ovat ilmastotietoinen perhe
Perhe Julin-Huttunen kotonaan Espoossa

Väitöskirjatutkija Manu Huttunen, 39, matkusti kesällä 2017 perheineen Kaliforniaan, jossa häntä odotti vuoden mittainen vierailupesti maineikkaassa Stanfordin yliopistossa. Tutkimuskohteena oli tuulivoimaloiden energiatehokkuus.

Nopeasti selvisi, että tuuli liikuttaa Kaliforniassa muutakin kuin voimaloiden turbiinien massiivisia lapoja: historiallisen rajut metsäpalot levisivät tuulen ja kuivuuden siivittäminä ympäri osavaltion.

Eri puolille Kaliforniaa syttyi perheen siellä asuessa yli 9 000 maastopaloa, jotka tuhosivat vuoden aikana noin 10 000 rakennusta ja vaativat 47 ihmisen hengen. Rakennuksia tuhoutui maastopaloissa enemmän kuin aiempina kymmenenä vuotena yhteensä. Vuonna 2018 synkkä ennätys rikottiin uudestaan.

”Vieraillessamme Yosemiten kansallispuistossa koko alue päätettiin tyhjentää ja sulkea, koska ilmanlaatu oli palojen takia huono”, Huttunen sanoo.

Yosemiten kansallispuisto

Perheen äiti, Nordealla luottojohtajana työskentelevä Johanna Julin, 39, kertoo, että savu valtasi myös perheen uuden kotinaapuruston Piilaaksossa.

”Mietimme, joudummeko jättämään uuden kotimme. Ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöiden vaikutus oli vahvasti läsnä arjessamme. Kokemus vaikutti voimakkaasti meihin ja lapsiin.”

Arkisia valintoja ilmaston hyväksi

Tänä päivänä Julin-Huttusen perheen koti Espoossa näyttää siltä, että ilmastoasioita on mietitty. Sähkö tuotetaan tuulivoimalla, koti lämpenee ilmalämpöpumpulla ja roskat lajitellaan kuuteen eri kierrätysastiaan.

Valoja ei pidetä päällä turhaan, kaikki uudet valaisimet ovat ledejä eikä huoneiden lämpötilan anneta nousta liian korkeaksi. Ruuan alkuperään kiinnitetään huomiota, ja ruokavaliosta on vähennetty varsinkin punaista lihaa.

”Uskon, että voimme omilla valinnoillamme ehkäistä ilmastonmuutoksen etenemistä. On tärkeää myös puhua aiheesta paljon, jotta mahdollisimman moni muuttaisi rutiinejaan”, Julin sanoo.

Molemmat puolisot tekevät usein etätöitä ja matkustavat pääsääntöisesti joukkoliikennevälineillä. Pihalla odottaa hybridiauto, joka kulkee sekä sähkön että polttomoottorin avulla.

”Kaliforniassa vietetty vuosi auttoi arvostamaan suomalaista joukkoliikennettä. Siellä arjen pyörittäminen ilman autoa oli käytännössä mahdotonta. Veimme lapset joka päivä autolla kouluun, ja niin tekivät kaikki muutkin. Suomessa voi oikeasti valita toisin”, Huttunen sanoo.

Kotitaloudet voivat vaikuttaa

Suomen Ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan 68 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Loisteen asiakkuus- ja palvelupäällikön Veera Malisen mukaan tärkein kotien hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä on lämmitys.

”Huonelämpötilan pudottaminen parilla asteella näkyy tosi nopeasti energialaskussa. Sekä ilmasto että oma kukkaro kiittävät. ”

Jo pari astetta vähemmän vaikuttaa sähkölaskuun pienentävästi

Jos kodissa on vedon tunnetta, eristystä voi parantaa tiivistämällä ovet ja ikkunat. Myös talojen kattoihin kannattaa kiinnittää huomiota talvisin: jos lumi sulaa kylmälläkin ilmalla katolta pois, välikaton eristystä on syytä parantaa.

Malisen mukaan omissa ilmastovalinnoissa on tärkeintä päästä alkuun ja kartoittaa, mitä voisi tehdä ilmaston hyväksi.

”Maailma on meillä lainassa lapsiltamme”, hän kiteyttää.

Lue lisää 10 keinoa pienentää omaa hiilijalanjälkeäsi

 

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Elämä on energiaa

Pelkät faktat energiataloudesta eivät riitä. Ulla Lepän työssä on tärkeää ymmärtää ihmisten elämää.

Olen työskennellyt asiakkuuksien, myynnin ja markkinoinnin johtajana  Loiste Energia Oy:ssä nyt vuoden päivät ja voin sanoa, että sinä aikana olen tehnyt kiinnostavaa matkaa niin Suomeen, maailmaan kuin itseenikin. Vaikka mielestäni olen aina seurannut asioita hyvin monipuolisesti, tajuan nyt, että en ennen tätä nykyistä pestiäni miettinyt energia-alaa tai siihen liittyviä asioita kovinkaan syvällisesti. 

Ulla Leppä johtaa Loisteen asiakkuuksia, myyntiä ja markkinointia

Olin kuluttajana siis aika tyypillinen. Sähköyhtiö merkitsi minulle lähinnä korotettuja hintoja. En miettinyt, mihin hinnat liittyvät tai mistä ne koostuvat. En edes tiennyt, mikä yhtiö toimitti kotiimme sähköä. Sähkö ja lämpö vain tulivat jostakin. No, sen kyllä vilukissana tajusin, jos kotiin tuli sähkökatko.

Ensiaskeleet energia-alalla

Kun tulin Loisteeseen töihin, aloin opiskella intohimoisesti energia-asioita. Auttajia täällä on riittänyt. Kun jalat maassa olevat insinöörit opastavat, he tekevät sen perusteellisesti. Meillä ei olekaan tyhmiä kysymyksiä vaan todella paljon asioista innostuneita ammattilaisia.

”Onpas mahtavaa, että kysyt tätäkin”, on lause, jonka kuulen täällä usein. Aika nopeasti tajusin, että aiempi tietämättömyyteni energia-alasta ja koko toimialasta oli minulle työssäni etu. Pystyinhän asettumaan asiakkaan asemaan ja katsomaan toimintaamme hänen näkökulmastaan.

Saako asiakkaamme palvelua vai tuutataanko hänelle vain tuotemyyntiä? Ymmärtääkö hän mitä hänelle kerrotaan? Oletammeko hänen tuntevan kaikki termit, joita käytämme? Kerrommeko hänelle kaikista upeista asioista, joita teemme ja kehitämme? Tai kerrommeko ylipäätään hänelle mitään kiinnostavaa?  Ajatteleeko hän energiayhtiöllään olevan mitään yhteyttä esimerkiksi ilmastonmuutokseen?

Sähkökauppa on palvellut asiakkaitaan jo vuosikymmeniä

Oppiessani joka päivä lisää tajusin, että tälle huikealle matkalle, jossa minulle on avautunut kokonaan uusi ja kiinnostava maailma, voisi ottaa mahdollisimman monia muitakin mukaan. Siis käytännössä kaikki! Miksi piilottaisimme yrityksemme uumeniin nämä valtavan kiinnostavat asiantuntijamme ja osaamisemme?

Ihmiset haluavat tietää ja vaikuttaa asioihin. Me taas haluamme kertoa sekä kysyä ihmisiltä, mikä heitä kiinnostaa. Tässä työssä on tärkeää ymmärtää elämää. Silloin eivät pelkät faktat energiataloudesta riitä. Meidän pitää pystyä tarjoamaan palvelua ja tuotteita, joilla suomalaiset pystyvät parantamaan omaa elämäänsä ja tekemään itselleen sopivia arvovalintoja.

Sähkönkäytön neuvontatilaisuus Kajaanissa vuonna 1953

Kun aloitin Loisteessa, huomasin usein katselevani pääkonttorillamme kuvaa, jossa ensimmäinen sähkökonsulentti, kajaanilainen Aune Ensio, antaa neuvoja tiskinsä takana vuonna 1953. Mietin, että meissähän elää edelleen sama kehittämisen ilo ja palo kuin tuossa naisessa sata vuotta sitten. Mahtavaa toivottaa myös sinut mukaan muutokseemme!

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20