Michael Monroe tempaisi ilmastonmuutosta vastaan

Rocktähti Michael Monroe istutti kuusen- ja koivuntaimia Turun Hirvensalossa sijaitsevalla metsitystyömaalla kannustaakseen suomalaisia ilmastotekoihin, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta.

Michael Monroe istutti puita Hirvensalossa
Michael Monroe istutti ilmastotekona kuusentaimia Turussa

Energiayhtiö Loisteen energialähettiläs Michael Monroe istutti 3.6. kuusen- ja koivuntaimia Turun Hirvensalossa sijaitsevalle metsitystyömaalle. Michaelin istuttamat puut on merkitty alumiinisella laatalla, joten kiinnostuneet voivat käydä seuraamassa puiden kasvua ja uuden metsän syntyä.

Rokkari Michael Monroe osallistui puiden istutukseen Turun Hirvensalossa

Miksi juuri puunistutusta?

Nykyisin Suomen vuotuisista fossiilisen energiantuotannon aiheuttamista hiilipäästöistä noin puolet sitoutuu puustoon, metsämaahan ja puutuotteisiin. Yksi kilogramma puuta tarvitsee kasvaakseen noin 1,55 kiloa ilman hiilidioksidia, ja noin puolet puuaineksesta onkin hiiltä. Yhden suomalaisen hiilijalanjäljen (10 400 kg/CO2e/hlö/vuosi) varastoimiseen tarvitaan noin 10 kuutiometriä puuta.

Yhteensä Turun kaupunki istuttaa Hirvensalon Ylikylään noin 1,5 hehtaaria uutta metsää vanhalle peltomaalle. Michael Monroen istuttamat puut saavat seurakseen noin 3 000 kuusen ja rauduskoivun paakkutainta. Lisäksi alueelle istutetaan muutamia kymmeniä tervaleppiä ja lehtikuusia. Istutettavat taimet kasvavat harvennusmittoihin noin 30 vuodessa. Kasvava metsä lisää hiilinieluja ja toimii osana vapaa-ajan virkistysmetsiä.

Lue lisää energialähettiläs Michael Monroesta

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Rocktähti kulkee julkisilla ja nuuhkii metsän tuoksua

Pitkän linjan rockmuusikko Michael Monroe lähti mukaan Loiste Energian ilmastonmuutosta torjuvaan kampanjaan. Lapsuutensa maalla viettänyt tähti kertoo, millaisilla valinnoilla voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä.

Michael Monroe on kasvokkain yhtä välitön ja elämänmyönteinen kuin julkisuuskuvansa. Mustiin nahkahousuihin ja punaiseen liiviin pukeutunut Suomen rockgenren kärkikastiin kuuluva muusikko istuu levy-yhtiö Warnerin tiloissa Helsingin Kampissa ja tapailee kitarallaan Don´t block the sun -kappaleensa sointuja.

Hän ei empinyt lähteä mukaan Loiste Energian ilmastonmuutosta torjuvaan kampanjaan.

”Ympäristön lämpenemiseen täytyy kiinnittää huomiota, ja me pienet ihmiset voimme omilla teoillamme vaikuttaa asiaan. On hienoa, jos minä voin saada julkisuudellani jotain hyödyllistä aikaan. Musiikilla voi vaikuttaa ihan eri tavalla kuin esimerkiksi politiikalla”, Monroe sanoo.

Yksinkertaisuudessaan ilmastonmuutoksessa on kyse ilmakehässä olevista kaasuista, jotka päästävät läpi auringonsäteet mutta samalla estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ihmisten toiminnan seurauksena lämmön karkaamista estävät kaasut lisääntyvät ja luonnolla on vaikeuksia sopeutua muutoksiin. 

Kun yhä useampi meistä kiinnittää huomiota asumis-, liikkumis- ja ruokavalintoihinsa, yksityisen kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista vähentää.

Metelöintiä metsän siimeksessä

Ympäristöasiat ovat olleet Monroen sydäntä lähellä 1980-luvun puolivälistä lähtien. Silloin Hanoi Rocks -tähti alkoi luoda soolouraansa. Monroe oli vuonna 1985 mukana hyvän ystävänsä, muusikko Little Stevenin, apartheidin vastaisella Sun City -albumin nimikappaleen musiikkivideolla ja ystävykset kävivät tuolloin pitkiä keskusteluja maapallon tilasta ja tulevaisuudesta.

Luonto on ollut iso osa Monroen elämää kuitenkin pikkupojasta lähtien. Alakouluikäinen Monroe vietti nimittäin kesänsä maaseudulla kahden isoveljensä kanssa.

Kiikalassa sijaitsi mökki, jonka läheisissä metsissä pojat pääsivät riehumaan ja metelöimään ihan eri tavalla kuin kaupunkikodissa.

”Linnunlaulua, metsän tuoksua, havumetsissä juoksua ja puhtaissa järvissä uimista”, Monroe kertaa ensimmäisiä muistikuviaan luonnon helmasta.

Kesäreissuilla oli mukana myös isoäiti, jonka kanssa Michael pelasi pasianssia ja jutteli pitkät päivät ulkoilunsa ohessa. Lähes satavuotiaaksi elänyt mummi oli Monroelle kuin toinen äiti. Hän oli myös lapsenlapsensa suuri fani, joka kannusti Monroeta musiikkiuralla kuolemaansa saakka.

”Hän syntyi 1800-luvun lopussa ja ehti nähdä paljon. Juttelimme kaikenlaisista asioista, myös hengellisistä kysymyksistä.”

Oman elämän kokoisia tekoja

Well I feel alright my time has come / Get out, don’t block the sun

Yeah I speak my truth and I ain’t done / Oh, don’t block the sun

Don’t block the sun

Don’t block the sun -biisi istuu teemaltaan hienosti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

Michael Monroe kaivoi Loiste Energian kampanjaa varten naftaliinista tämän vuonna 2013 julkaistun LP:n bonusraidan, jonka tekstin hän sanoo sopivan aiheeseen kuin nenä päähän. Kampanja kannustaa jokaista tekemään oman elämän kokoisia ympäristötekoja.

Monroelle pienet ympäristöteot eivät ole vieras juttu. Hän jätti lihan pois ruokavaliostaan jo vuosikymmeniä sitten. Harva tietää, että kokoaikainen vegaanisen ruokavalion noudattaminen vähentää omaa hiilijalanjälkeä jopa kymmenen prosenttia.

”En myöskään omista autoa ja liikun junalla tai polkupyörällä. Kodissani suosin energiansäästölamppuja ja lajittelen roskani, Monroe kertoo.

Kaikki julkisuuden henkilöt eivät tunne oloaan mukavaksi julkisissa liikennevälineissä, mutta Monroe juttelee mielellään ihailijoidensa kanssa.

”Minusta on kiva tavata ihmisiä. Yleensä he pyytävät valokuvaan ja kannan mukanani nimmarikortteja, joita voin antaa saman tien. Jos kukaan ei tulisi koskaan pyytämään nimmaria tai valokuvaa, se olisi aika huono juttu uran kannalta”, Monroe naurahtaa.

Luonto ei unohdu rundeillakaan

Muusikko on luvannut laulaa pätkän kampanjakappaleestaan nauhalle. Kameran edessä työskentely on televisio- ja lavakonkarille luontevaa.

Eikä maailmalla kiertävä rokkitähti suinkaan ole vieraantunut luonnosta pikkupoika-aikojensa jälkeen. Turussa asuva Monroe kertoo, että käy Johanna-vaimonsa kanssa vapaa-ajalla kävelyillä Aurajoen varrella.

”Myös keikkamatkoillani käyn huoltoasemapysähdysten aikana usein haukkaamassa raitista ilmaa. Nuuhkin metsän tuoksua ja teen pienen lenkin metsäpoluilla. Olen oppinut arvostamaan luontoa pienestä lähtien.”

Yksi syy, miksi Monroe päätti 90-luvun puolivälissä palata kymmenen Yhdysvalloissa vietetyn vuoden jälkeen takaisin kotimaahansa, olikin juuri väljempi asumisympäristö ja raitis ilma.

”Kuumina kesäpäivinä Manhattanilla saattoi tulla aamuisin radiosta otsonivaroitus, jossa ihmisiä kehotettiin pysymään sisällä ilmastointilaitteiden viilentämässä ilmassa. Kuumuuden lisäksi ilma oli täynnä saasteita. Olihan se aika heviä.”

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Suomalaisperhe koki maastopalojen kauhut – näin ilmastoteot näkyvät kotona

Maastopalojen runtelemassa Kaliforniassa vietetty vuosi näytti Julin-Huttusen perheelle läheltä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Perheen koti Espoossa on esimerkki arjen ilmastovalinnoista. Niillä on väliä, sillä suuri osa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta.

Huttuset ovat ilmastotietoinen perhe
Perhe Julin-Huttunen kotonaan Espoossa

Väitöskirjatutkija Manu Huttunen, 39, matkusti kesällä 2017 perheineen Kaliforniaan, jossa häntä odotti vuoden mittainen vierailupesti maineikkaassa Stanfordin yliopistossa. Tutkimuskohteena oli tuulivoimaloiden energiatehokkuus.

Nopeasti selvisi, että tuuli liikuttaa Kaliforniassa muutakin kuin voimaloiden turbiinien massiivisia lapoja: historiallisen rajut metsäpalot levisivät tuulen ja kuivuuden siivittäminä ympäri osavaltion.

Eri puolille Kaliforniaa syttyi perheen siellä asuessa yli 9 000 maastopaloa, jotka tuhosivat vuoden aikana noin 10 000 rakennusta ja vaativat 47 ihmisen hengen. Rakennuksia tuhoutui maastopaloissa enemmän kuin aiempina kymmenenä vuotena yhteensä. Vuonna 2018 synkkä ennätys rikottiin uudestaan.

”Vieraillessamme Yosemiten kansallispuistossa koko alue päätettiin tyhjentää ja sulkea, koska ilmanlaatu oli palojen takia huono”, Huttunen sanoo.

Yosemiten kansallispuisto

Perheen äiti, Nordealla luottojohtajana työskentelevä Johanna Julin, 39, kertoo, että savu valtasi myös perheen uuden kotinaapuruston Piilaaksossa.

”Mietimme, joudummeko jättämään uuden kotimme. Ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöiden vaikutus oli vahvasti läsnä arjessamme. Kokemus vaikutti voimakkaasti meihin ja lapsiin.”

Arkisia valintoja ilmaston hyväksi

Tänä päivänä Julin-Huttusen perheen koti Espoossa näyttää siltä, että ilmastoasioita on mietitty. Sähkö tuotetaan tuulivoimalla, koti lämpenee ilmalämpöpumpulla ja roskat lajitellaan kuuteen eri kierrätysastiaan.

Valoja ei pidetä päällä turhaan, kaikki uudet valaisimet ovat ledejä eikä huoneiden lämpötilan anneta nousta liian korkeaksi. Ruuan alkuperään kiinnitetään huomiota, ja ruokavaliosta on vähennetty varsinkin punaista lihaa.

”Uskon, että voimme omilla valinnoillamme ehkäistä ilmastonmuutoksen etenemistä. On tärkeää myös puhua aiheesta paljon, jotta mahdollisimman moni muuttaisi rutiinejaan”, Julin sanoo.

Molemmat puolisot tekevät usein etätöitä ja matkustavat pääsääntöisesti joukkoliikennevälineillä. Pihalla odottaa hybridiauto, joka kulkee sekä sähkön että polttomoottorin avulla.

”Kaliforniassa vietetty vuosi auttoi arvostamaan suomalaista joukkoliikennettä. Siellä arjen pyörittäminen ilman autoa oli käytännössä mahdotonta. Veimme lapset joka päivä autolla kouluun, ja niin tekivät kaikki muutkin. Suomessa voi oikeasti valita toisin”, Huttunen sanoo.

Kotitaloudet voivat vaikuttaa

Suomen Ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan 68 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Loisteen asiakkuus- ja palvelupäällikön Veera Malisen mukaan tärkein kotien hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä on lämmitys.

”Huonelämpötilan pudottaminen parilla asteella näkyy tosi nopeasti energialaskussa. Sekä ilmasto että oma kukkaro kiittävät. ”

Jo pari astetta vähemmän vaikuttaa sähkölaskuun pienentävästi

Jos kodissa on vedon tunnetta, eristystä voi parantaa tiivistämällä ovet ja ikkunat. Myös talojen kattoihin kannattaa kiinnittää huomiota talvisin: jos lumi sulaa kylmälläkin ilmalla katolta pois, välikaton eristystä on syytä parantaa.

Malisen mukaan omissa ilmastovalinnoissa on tärkeintä päästä alkuun ja kartoittaa, mitä voisi tehdä ilmaston hyväksi.

”Maailma on meillä lainassa lapsiltamme”, hän kiteyttää.

Lue lisää 10 keinoa pienentää omaa hiilijalanjälkeäsi

 

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20