Kun sähköpörssikauppaa tekevä Mikko Salminen avaa aamulla tietokoneensa, hän ei katso ensimmäiseksi kurssimuutoksia, vaan säätietoja. Salmisen tehtävänä on hankkia Loisteen asiakkaille mahdollisimman edullista sähköä. Siinä sää on yksi suurimmista hintaan vaikuttavista tekijöistä.
”Yleensä katson eri lähteistä, miten seuraavien parin viikon aikana ennustetaan satavan vettä tai lunta. Myös lämpötilakäyrä on äärimmäisen tärkeä. Se osoittaa, mihin suuntaan ollaan menossa. Jos sää näyttää lauhtuvan, hinta tulee alemmas. Ilmojen kylmetessä sähkönkulutus kasvaa ja hinnat nousevat.”
Nasdaqiin kuuluvassa pohjoismaisessa sähköpörssissä välittäjät käyvät kauppaa arvopaperien sijasta sähkön hinnalla. Loisteen Head of Trading Mikko Salminen on keskittynyt johdannaismarkkinoihin, joilla sähköä ostetaan viikon, kuukauden, vuosineljänneksen ja vuoden jaksoissa.
Olennaista on osata arvioida, minkä hintaista juuri nyt pörssissä myynnissä oleva sähkö on esimerkiksi kolmen kuukauden päästä. Eli on ostettava oikeaan aikaan halvemmalla, ja hankittava sitä kautta asiakkaille edullisempaa sähköä.
Intohimona markkinoiden seuraaminen
Kuvio kuulostaa yksinkertaiselta, mutta taustalla sähkön hintaan vaikuttavat sään vaihtelujen lisäksi monet muut asiat: maailmanpolitiikka, energiapolitiikka, osakekurssit, öljyn ja muiden raaka-aineiden hinta, päästöoikeudet ja niin edelleen.
”Jos Donald Trump twiittaa jotain, Italian lainanhoitokustannukset karkaavat hallinnasta tai osakemarkkinoilla tapahtuu muutoksia, kaikki se vaikuttaa myös tänne”, Salminen, 40, sanoo ja osoittaa näyttöruudullaan olevia lukuja.
”Pidän tästä työstä. Olen saanut muokattua työnkuvani sellaiseksi, että saan tutkia kaikkea muutakin kuin sähkön hintaa. Kukaan ei ole sanonut minulle, että älä käytä työaikaasi sellaiseen, joka ei näy suoraan luvuissa. Uutisten ja raporttien lukeminen sekä makromarkkinoiden seuraaminen ovat olleet minulle intohimo jo opiskeluaikoina. Raaka-ainemarkkinat ja oikeastaan kaikki sijoittamiseen liittyvät markkinat kiehtovat.”
Sähköpörssissä ei pelata napeilla
Sähköpörssin liikkeet eivät vaikuta suoraan määräaikaisen ja kiinteähintaisen sähkösopimuksen tehneen kansalaisen seuraavan kuukauden sähkölaskuun. Sähkön hinnan vaikutus laskun loppusummaan on muutenkin vain kolmannes, sillä muut kustannukset tulevat pakollisesta siirtomaksusta ja verosta.
Spot-pörssisähkösopimuksen tehneiden sähkölaskuun pörssivaihteluilla sen sijaan on vaikutusta, sillä silloin jokainen tunti vaikuttaa laskuun. Loisteen Salminen ei juurikaan tee kauppaa Spot-markkinoilla.
Mutta sähköpörssissä ei pelata napeilla. Ison johdannaiskaupan tehneen sijoittajan pörssisalkun arvo voi laskea nopeastikin miljoonia euroja, mikäli vuosituotteen hinta nousee pörssissä muutamia euroja. Tosin yleensä salkussa olevat sopimukset on suojattu. Silloin tulevaisuudessa toteutuvaan kauppaan on määritelty hinta, johon pörssin vaihtelut eivät enää suoraan pääse vaikuttamaan.
Salminen kertoo tuoreesta tapauksesta, jossa äveriäs norjalainen yksityissijoittaja hävisi syyskuussa uhkapelinsä sähköpörssissä. Pitkään alalla olleen miehen sijoitukset olivat kasvaneet niin suuriksi, etteivät kymmenien miljoonienkaan eurojen vakuudet enää riittäneet kurssien pudotessa, joten Nasdaq-pörssi otti pelurin sijoitukset haltuunsa.
”Sen jälkeen markkinat ovat olleet aika hermostuneet ja käyttäytyneet jo jonkin aikaa vähän ihmeellisesti.”
”Meillä Loisteella suojauspolitiikka on sellaista, että yritetään pitää riskit aisoissa varsinkin kuluttajatuotteissa, ja ne suojataan jo hyvissä ajoin.”
Sertifikaatti takaa vihreän energian
Mikko Salminen vastaa Loisteella myös siitä, että uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä haluavat asiakkaat saavat sitä. Vihreää sähköä halutaan yhä enemmän, eikä alkuperätakuilla tuotetun energian hintaerokaan ole enää muuhun verrattuna kuin muutama prosentti.
”Jos asiakas haluaa tuuli-, vesi- tai aurinkoenergiaa, tammikuussa katsotaan menneen vuoden kulutus, ja hankitaan sen mukaisesti sertifikaatteja. Asiakas saa meiltä todistuksen, että koko vuoden kulutus on tuotettu vihreänä energiana.”
Sähköpörssissä ei ole erillistä tuotetta vihreälle sähkölle, vaan kauppa tehdään hankkimalla sertifikaatteja. Niissä on EU:n direktiivin vaatimuksiin perustuva alkuperätakuu.
”Meidän omista laitoksistamme tulee esimerkiksi tuulisertifikaatteja, ja tietysti käytän niitä ensin. Loput tarvittavat hankitaan markkinoilta.”
Alalle sattuman kautta
Salminen kertoo päätyneensä sähkökaupan pariin ja ensin Helenille ”sattuman kautta”. Tosin tuoreella kauppatieteidenmaisterilla oli sähköiset tunnelmat jo uransa alkupuolella islantilaisen Kauphting-pankin riskinhallintapäällikkönä. Kansainvälinen finanssikriisi iskivuonna 2008, ja Islannin pankkisektorille syntynyt valtava kupla puhkesi. Samassa rysäyksessä meni Salmiselta työpaikka.
”Olin ollut pankissa puolisen vuotta, kun maailmantalouden myllerrys alkoi ja subprime-lainat alkoivat paukkua Yhdysvalloissa. Kauphtingin johtajat äkkäsivät aika nopeasti, ettei tässä käy hyvin. Eikä pankille löytynyt enää ostajaakaan, kun vetäjät olivat lähteneet.”
”Taantuman aikaan ei ollut paljon työpaikkoja tarjolla. Alkuun ajattelin, että mikähän tämä sähkömarkkina mahtaa olla, mutta aika monta vuotta tätä on nyt tahkottu, ja hauskaa tämä on.”
Pörssikäyrät eivät tule kotiin
Vaikka maailmalla ja sähkömarkkinoilla on liikettä koko ajan, eivät pörssin luvut ja käyrät kulkeudu 4- ja 1-vuotiaidenlasten isän mukana kotiin. Mutta minkä sitä intohimolleen mahtaa.
”Kun lapset ovat menneet nukkumaan, niin seuraan ehkä vielä Yhdysvaltain pörssejä ja futuureja ja sitä mitä esimerkiksi öljymarkkinoilla tapahtuu.”
