Loisteen käyttökeskus varmistaa energian matkan tuulivoimalasta markkinoille

Loiste on aktiivisesti mukana tuulivoimatuotannossa ja valvoo kymmenen tuulipuiston sähköverkkoa ympäri Suomen. ”Toimimme tuulipuistojen sähköverkko-operaattorina ja varmistamme, että energia matkaa sujuvasti ja turvallisesti tuulivoimalasta markkinoille,” kertoo kehityspäällikkö Antti Lappalainen.

Loisteen uusiutuvan energiatuotannon käyttökeskuspalveluiden kehityspäällikkö Antti Lappalainen työskentelee tuulivoiman parissa
Loisteen uusiutuvan energiatuotannon käyttökeskuspalveluiden kehityspäällikkö Antti Lappalainen

Vielä kymmenen vuotta sitten harva olisi osannut kuvitella, miten suurin harppauksin tuulivoiman tuotanto on kehittynyt Suomessa. Loiste on ollut mukana tuulipuistojen toiminnassa Kainuun ensimmäisestä tuulipuistohankkeesta lähtien ja pitää vastaisuudessakin ovet avoinna uusille tuulivoimahankkeille. 

”Olemme huomanneet, että uudenlaisille palveluille on kysyntää. Olemmekin kehittäneet ja järjestäneet palveluitamme, kuten verkon valvontaa, kunnossapitoa, käytön johtajuutta ja mittauksia, vastaamaan aiempaakin paremmin asiakkaidemme tarpeisiin, Loisteen uusiutuvan energiatuotannon käyttökeskuspalveluiden kehityspäällikkö Antti Lappalainen kertoo. 

Hän vastaa käyttö- ja kunnossapitoyksikön palvelukehityksestä ja on aktiivisesti mukana Loisteen tuulivoimaan liittyvissä sopimusneuvotteluissa ja kehityshankkeissa. Loisteen tuulivoimakumppaneita ovat muun muassa Taaleri, Ilmatar ja Lumituuli.

Tuulivoimalan käyttökeskus on valmiudessa ympäri vuorokauden

Loisteen työntekijät valvovat sijaitsevan käyttökeskuksen näytöiltä kymmenen tuulipuiston sähköverkkoa ympäri Suomen. Päivystys toimii 24 tuntia vuorokaudessa ja loistelaiset huolehtivat nyt uusina palveluina myös muutaman tuulipuiston sähköverkon kunnossapidosta ja käytönjohtamisesta. 

Käyttökeskuksessa työskentelevät ovat sähköalan asiantuntijoita ja koulutukseltaan useimmiten sähköteknikkoja tai -insinöörejä. 

”Sähköturvallisuuslaki edellyttää, että jokaisella viranomaisten kriteerit täyttävällä sähkölaitteistolla täytyy olla nimetty käytönjohtaja, joka vastaa sähköverkon turvallisuudesta sen käyttäjille, kunnossapitäjille ja sivullisille. Käytännössä siis jokainen tuulipuisto tarvitsee käytönjohtajan”, Antti Lappalainen kertoo.

”Käyttökeskustyöntekijämme ovat erikoistuneet omille vastuualuilleen, mikä on ehdoton vahvuutemme. Esimerkiksi yksi työntekijämme vastaa käyttökeskusjärjestelmästä, toinen kytkentäsuunnitelmien kehittämisestä ja keskeytysviestinnästä. Käyttötiimin sisältä löytyy suoraan apua moneen syvällisempää osaamista vaativaan asiaan.”

Töitä tehdään vuoroissa ja päivystys on auki vuorokauden ympäri. 

”Käyttökeskuksen henkilöstön työnkuvaan kuuluu häiriönhallinta eli mittausten, hälytysten ja tilatietojen seuraaminen. Tuulipuistoissa tehdään myös sähkötöitä, joihin on laadittu erilliset kytkentäohjelmat. Johdamme näitä töitä käyttökeskuksesta: annamme luvat kytkennöille ja huolehdimme työn turvallisuudesta. Käyttökeskus tietää koko ajan sähköverkon kytkentätilanteen.” 

Tuulivoimaloiden toiminta on säävarmaa

Ukkosilla voi syntyä hetkellisiä sähkökatkoja kanta- ja alueverkkoalueilla, kun salamat iskevät voimalinjoihin. Ne saattavat vaikuttaa hetkellisesti myös tuulipuiston toimintaan, joka on yleensä säävarmaa.

”Automaatiojärjestelmä hälyttää, jos tuulipuiston sähköverkossa tapahtuu jotain poikkeuksellista. Tuulivoimaloihin iskevät salamat eivät useimmiten aiheuta sähkökatkoja, sillä voimalat ovat todella hyvin maadoitettuja”, Antti Lappalainen sanoo.

Loisteen kumppanit puolestaan hoitavat tuulipuistoon paikan päällä liittyvät kunnossapitotyöt, tarkastukset ja huollot.

”Jos epäilemme, että sähköverkossa tai sähköverkon laitteissa on jotain suurempaa häiriötä, hälytämme tuulipuiston kunnossapitokumppanimme kautta asentajan paikalle.”

Loiste mukana Suomen suurimmassa tuulipuistohankkeessa

Ilmatar Energy aloitti Suomen suurimman tuulivoimapuiston rakentamisen Piiparinmäellä, Pyhännän ja Kajaanin alueella Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla viime syksynä. Hanke työllistää suoraan ja välillisesti 500 henkilötyövuotta ja tuottaa seuraavan 30 vuoden ajan merkittäviä kiinteistövero- ja vuokratuloja. 

Loiste-yhtiöiden omistama sähköverkkoyhtiö Kajave investoi hankkeeseen rakentamalla tuulipuistoon sähköverkkoliittymän.

”Kehitämme palvelujamme ja vastamme asiakkaidemme tarpeisiin. Äskettäin sovimme esimerkiksi tulevan tuulipuiston sisäisistä energiamittauksista Ilmattaren kanssa”, Lappalainen kertoo.

Lappalaisen mukaan Kainuun alue on erityisen otollinen tuulivoimalle maantieteensä ansiosta. Kainuun luonto koostuu vaaroista, järvistä ja metsäalueista. 

”Maanmuodot ja tuuliolosuhteet Kainuussa ovat hyvät tuulipuistojen rakentamiselle. Myös harvasta asutuksesta on hyötyä, jolloin tuulivoimasta ei koidu häiriöitä alueen asukkaille.

Loiste investoi aktiivisesti tuulivoimatuotantoon

Energiayhtiöillä on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Tuulivoima on uusiutuvaa, vihreää energiaa, jonka kehityksessä Loiste haluaa olla mukana.

”Yhteiskunta odottaa meiltä tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Siksi rakennamme uusia väyliä uusiutuvalle energialle”, sanoo Loiste-yhtiöiden viestintä- ja laatupäällikkö Johanna Sula.  

Loisteen jatkuvassa valvonnassa on kymmenen tuulipuiston sähköverkot

”Pian valvontaamme tulee myös Suomen suurin tuulipuisto, Ilmatar Energian rakennuttama Piiparinmäki. Rakensimme yhdessä Taalerin kanssa Kainuun ensimmäisen tuulipuiston Kivivaara-Peuravaaran. Olemme vahva toimija ekosysteemissä, jossa useiden kumppanien päämääränä ja työn tuloksena ovat valmis tuulipuisto ja uusiutuva energia ”, Sula jatkaa.

Loiste-yhtiöiden viestintä- ja laatupäällikkö Johanna Sula osallistuu tuulivoimahankkeiden viestintään
Loiste-yhtiöiden viestintä- ja laatupäällikkö Johanna Sula

Loiste on sitoutunut tukemaan hiilineutraalin Suomen toteutumista vuoteen 2035 mennessä. 

”Teemme sen yhdessä asiakkaidemme kanssa ohjaamalla heitä valitsemaan puhtaasti tuotettua energiaa. Olemme aktiivisesti mukana rakentamassa ja investoimassa tuulivoimatuotannon kasvua.”

Tuulivoimala haistaa tuulet ja tekee niistä energiaa

Korkeuksiin kohoava tuulivoimala, sen valtavat lavat pyörivät heikkotuulisena päivänä verkkaisesti. Siinäkö syntyy muka sähköä? Kyllä – vuosi vuodelta enemmän ja tehokkaammin.

Lumituuli Oy.n toimitusjohtaja Sampsa Hario
Lumituulen toimitusjohtaja Sampsa Hario tutustumassa tuulimyllyyn.

Vaikka maan pinnalla olisi tyyntä, korkealla ilmakehässä tulee. Tuulivoimala käynnistyy, kun tuulen nopeus on vähintään kolme metriä sekunnissa. Voimalan lapojen liikkeet eivät kerro koko totuutta. Pyörivien propellien lisäksi tarvitaan paljon tekniikkaa, joka muuntaa lapoihin tarttuneen tuulen lopulta sähköksi.

Tekniikan lisäksi tarvitaan tietysti myös tuulta! Sillä kovassa tuulessa sähköä vasta syntyykin, ja maailman suurimmissa voimaloissa yksi roottorinkierto riittää tuottamaan yhden omakotitalon sähköntarpeen vuorokaudeksi. Suurin osa sähköstä tuotetaan kuuden kylmimmän kuukauden aikana, koska sää on Suomessa talvikuukausina tuulinen. Kylminä talvikuukausina sähköä myös tarvitaan.


Ylhäällä tulee tasaisemmin

Tuulivoimalan fyysinen koko on vuosien ja vuosikymmenien aikana muuttunut. Vielä 25 vuotta sitten voimalat olivat kooltaan huomattavasti pienempiä kuin nykyisin. Nyt 2020-luvulla suurimpien roottorien läpimitta vastaa lähes kahta jalkapallokenttää.

Tuulivoimala leikkauskuvana
Miten tuulimylly rakentuu, kuvan turbiini on pienehkö ja teholtaan noin 2 megawattia.

”Voimaloiden korkeuden kasvaminen on parantanut tuntuvasti voimaloiden tuottaman sähkön määrää. Ylhäällä tulee tasaisemmin, joten tuotanto kasvaa sen mukaan, mitä korkeammalla ilmakehäkerroksessa voimala on”, sanoo Lumituuli Oy:n toimitusjohtaja Sampsa Hario.

Lumituuli on tehnyt Loisteen kanssa yhteistyötä jo 1990-luvulta lähtien. Lumituulella on kaksi tuulivoimalaa, Pohjois-Pohjanmaalla Lumijoella ja Iissä, ja Loiste vie niiden tuottaman sähkön markkinoille. Tuulivoimayhtiö aloitti toimintansa joukkorahoitusperiaatteella ennen kuin koko termiä tunnettiin ja on kerännyt yleisöltä rahoitusta yhteensä jo noin 4,8 miljoonalla eurolla.

Tuulivoimala osaa kääntää lavat kohti tuulta

Tuulivoimatekniikkaan ja turbiineihin on viime vuosina tullut paljon teknisiä parannuksia. Tuulivoimala toimii pitkälti automaattisesti. Se osaa haistaa tuulet ja kääntää itseohjautuvasti lavat kohti tuulta ja siten tuottaa mahdollisimman suurta tehoa. Tarvittaessa se osaa myös jarruttaa, mikäli tuuli on voimalan rakenteille vaarallisen voimakasta.

Tuulesta saadaan tehokkaimmin vihreää energiaa rakentamalla tuulivoimapuistoja, joissa on useita turbiineja. Jokaisesta säärintamasta tulee paras mahdollinen hyöty, kun tuulet kulkevat koko voimala-alueen läpi. Samalla säästetään tuulipuiston perustamisvaiheen ja sähkönsiirron kustannuksissa.

Tuulivoimaa on hyödynnetty jo ennen ajanlaskun alkua

Tuulivoiman perusidea on yksinkertainen. Kun tavallisella pöytätuulettimella saadaan sähkön avulla aikaiseksi ilmavirtaa, tuulivoimala toimii toisinpäin: Tuuli pyörittää lapoja, ja liike-energia muunnetaan sähköksi. Siihen tarvitaan muun muassa vaihteisto ja generaattori sekä erilaisia säätö- ja ohjausjärjestelmiä. Ne sijaitsevat joko konehuoneessa tai voimalatornin juurella.

Tuulivoimalat ovat samankaltaisia maailman jokaisessa kolkassa. Tuulivoimaa on keksitty käyttää jo ennen ajanlaskun alkua. Myöhemmin tuulimyllyistään kuuluisassa Hollannissa tuulta on käytetty hyväksi veden pumppaamiseen pois meren pinnan alapuolella olevilta mailta, ja tuulimyllyistä saatavalla energialla on muun muassa jauhettu viljaa eri puolilla maailmaa. Nyt tuulimyllytekniikka on valjastettu yhä enemmän energiantuotantoon.

Maalle korkeaa, merelle matalampaa

Merelle ja rannikoille voidaan rakentaa matalampia torneja kuin maalle, koska siellä tuuli on tasaisempaa jo matalalla. Tästä syystä Lumituulen voimala Lumijoella on rakennettu keinosaarelle 800 metrin päähän merenrannasta.

Teknisesti parhaille paikoille rakentamisessa on kuitenkin omat haasteensa, esimerkiksi tiheät mökkiasutukset. Metsässä tuuli on usein puuskittaista. Mitä ylempänä ilmakehässä ollaan, sitä tasaisempaa tuuli on. Voimalan koolla on siis merkitystä.
”Korkeita voimaloita voi rakentaa myös sisämaahan. Iihin rakennettu Suomen suurin voimala on 175 metriä korkea torni, jonka roottorin halkaisija on 150 metriä. Korkein huippu on 250 metrissä ja voimalan pyyhkäisyala on 1,8 hehtaaria. Sellaisessa korkeudessa ei haittaa, vaikka maan pinta olisi rosoinen”, Hario kertoo.

Apua ilmastonmuutoksen torjuntaan

Suomessa olevien tuulivoimaloiden tuottama sähkö kattoi vuonna 2019 noin seitsemän prosenttia sähkönkulutuksesta. Ilmastonmuutoksen ehkäisy edellyttää lisäämään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, ja tuulivoimalla on laskettu olevan merkittävä osuus, kun Suomikin pyrkii pääsemään kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin.

”Arvioiden mukaan kolmen vuoden päästä tuulivoima kattaa sähkönkulutuksesta 15 prosenttia ja vuonna 2030 jopa 30 prosenttia. Tuulivoima on myös kannattava energiamuoto, sillä vuodesta 2019 kaikki voimalat on rakennettu markkinaehtoisesti ilman valtion tukia”, Lumituulen toimitusjohtaja Sampsa Hario sanoo. ”Kyselyiden mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista kannattaa tuulivoiman lisäämistä. Ainoastaan aurinkosähkö on tuulivoimaa suositumpaa.”

Tuulivoimala työllistävää ja tuo kunnille tuloja

Tuulivoima työllistää useita tuhansia suomalaisia, kun voimaloita rakennetaan, huolletaan ja sähköä tuotetaan.

”Tuulivoimalan kokoaminen on oma hommansa. Voimalan osat tuodaan erikoiskuljetuksella paloina paikalle ja kootaan nosturin avulla. Tuulivoimalalle täytyy löytää hyvä ja tuulinen paikka, mutta rakennusvaiheessa leudoista päivistä on hyötyä”, Hario naurahtaa.

Loisteen ja Taalerin Kivivaara-Peuravaara tuulivoimapuistoa rakennettiin muutama vuosi sitten.

Hän huomauttaa, että tuulivoiman tuoma kiinteistövero on merkittävä pienille kunnille. Tuulivoima onkin kasvanut kannattavaksi.

”Esimerkiksi Närpiössä Pohjanmaalla on noin 9 500 asukasta. Kunta saa uusista tuulivoimaloista koko niiden elinkaaren ajalta seitsemän miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja.”

Tuulivoima kasvoi kannattavaksi

Suomen tuulivoimaloiden vähän yli 30-vuotinen historia on nousujen ja laskujen kiehtova tarina. Nyt tuulivoima on pinnalla ja uusia voimaloita syntyy tiuhaan tahtiin ja tehot kasvavat huimaa vauhtia.

Kainuussa sijaitsee monta tuulivoimapuistoa. Tuulivoima on tärkeimpiä energianlähteitä nykyaikana.
Kainuussa sijaitsee useita tuulivoimapuistoja


Tuulivoima on vauhdittanut purjeveneiden kulkua samoin kuin vesipumppujen ja tuulimyllyjen toimintaa meillä jo satoja vuosia. Vaikka ensimmäinen sähköä tuottava tuuliturbiini keksittiin maailmassa jo vuonna 1888, jouduttiin odottamaan lähes sata vuotta ennen kuin Suomeen saatiin ensimmäinen nykyaikainen tuulivoimala.

”Suomen tuulivoiman kehitys 1980-luvulta saakka on ollut tuulista, on heiluttu puolelta toiselle. Näihin vuosikymmeniin saakka Suomi on ollut moneen muuhun maahan verrattuna tuulivoiman kehitysmaa”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas summaa.

Suomen ensimmäinen sähköverkkoon kytketty tuulivoimala nousi Inkooseen vuonna 1986, kun Imatran Voiman Kopparnäsin koelaitos valmistui. Teholtaan tämä 300 kilowatin koelaitos oli noin kymmenesosan nykyvoimaloiden tehoista. Edellisen vuosikymmenen öljykriisi oli herättänyt eri puolilla maailmaa vaihtoehtoisten energiamuotojen etsimisen tarpeen. Vihreä sähkö eli uusiutuva energia – tuulivoima, aurinkovoima, vesivoima ja biotuotanto – alkoi olla yhä useampien huulilla. Tuulivoima vastasi hyvin polttoaineettoman energiantuotannon tarpeeseen, ja ensimmäisinä kaupallisen tuulivoimalan rakensivat tanskalaiset 1980-luvun alkupuolella.

Tuuliatlas kartoitti tuuliolot

Vauhtia suomalaisiin tuulivoimalakokeiluihin antoi se, että myös kauppa- ja teollisuusministeriö alkoi aktiivisesti etsiä uusia energiamuotoja ja käynnisti niihin liittyviä tutkimuksia. Uudet energiajärjestelmät ja -teknologiat -tutkimusohjelma NEMO starttasi ja otti tuulivoiman yhdeksi kärjekseen.

NEMO esimerkiksi kartoitti voimaloille edullisia tuulioloja. Ilmatieteen laitos julkaisikin tuuliatlaksen eli kartan Suomen keskimääräisestä tuulisuudesta alueittain. Ilmatieteen laitos oli pitkään kansainvälisesti ainoa ilmatieteellinen tai meteorologinen tutkimuslaitos, joka osallistui aktiivisesti tuulienergian tutkimushankkeisiin.

”Rannikkoalueet ja Kainuun vaara-alueet näkyvät Ilmatieteen laitoksen selvityksessä hyvinä tuulivoima-alueina. Mastokorkeudet Suomessa ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet, joten paikkavalinta ei ole enää niin suuressa roolissa. Eroja silti on, ja tuulivoimahankkeissa profiloidaan tuulimittausten avulla voimaloille ja puistoille sopivimmat paikat”, Antti Kangas sanoo. 

1990-luvun alussa tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi. Oman voimalansa saivat Korsnäs, Siikajoki, Kalajoki ja Kemi. Voimalat olivat tärkeitä tutkijoille, sillä niiden toiminnasta kerättiin tietoa tulevaisuuden ratkaisujen pohjaksi. Suomessa myös järjestettiin seminaari, johon ottivat osaa tuulivoiman asiantuntijat yhdeksästä eri maasta.

Suomi onkin ollut arktisessa tuulivoimassa ja sen tutkimisessa maailman kärkimaita. Esimerkiksi Lapin tuntureiden tuuliolojen tutkimus alkoi jo 1980-luvulla.

Tuet vauhdittivat rakentamista

1990-luvun puolenvälin jälkeen tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Vaikutuksensa siihen oli sillä, että kauppa- ja teollisuusministeriön energiainvestointien tukijärjestelmä kannusti rakentamaan tuulivoimahankkeita 40 prosentin investointituella.

Ennen vuosituhannen vaihdetta tuulivoimaloita rakennettiin Poriin, Kotkaan, Oulunsaloon ja Uuteenkaupunkiin. Suomen tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistui.

2000-luvun alussa ala hiljeni jälleen, kun valtion investointituki putosi 40 prosentista 25:een. Tämä toi mutkia myös Loisteen (silloinen Kainuun Sähkö) Kivesvaara-projektiin. Paltamon Kivesvaaraa kaavailtiin yhtiön tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. 

”Avustukset eivät kuitenkaan riittäneet projektin loppuun saattamiseen. Haimme investointitukia valtiolta, mutta aika ei ollut silloin kypsä. Myöhemmin hanke kaatui Finavian määrittelemään lentopintaan, mikä esti hankkeen eteenpäin viemisen. Lentopinta on ilmailussa käytettävä tapa ilmoittaa lentokorkeuksia”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas kertoo.

Hänen mukaansa tuulivoimaa ei pidetty energiamuotona, joka voisi myöhemmin teollistua.

Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.
Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.

”Virkamiehet ja poliitikot eivät tuolloin uskoneet tuulivoimaan tarpeeksi. Viiden viime vuoden aikana mielikuvat tuulivoimasta ovat muuttuneet. Sen kannattavuuteen ja tehoon on alettu uskoa.”

Byrokratia pisti kapuloita lapoihin

Vaikka alalla oli hiljaista, tekninen kehitys eteni. Vuonna 2000 perustettiin menestynyt kotimainen tuulivoimalavalmistaja WinWind, ja uusia tuulivoimaloita rakennettiin Oulun lisäksi Oulunsaloon, Kristiinankaupunkiin ja Kokkolaan. Loiste on yksi Lumituulen Oulunsalo-Hailuodon tuulivoimapuiston omistaja ja toimittaa tuulivoimalla tuotetun sähkön markkinoille.

WinWind hakeutui konkurssiin vuonna 2013 mutta ehti rakentaa 130 tuulivoimalaa ympäri maailman.

Suomi jäi kuitenkin jälkeen muun maailman vauhdista. Tuulivoimahankkeiden lupaprosessit olivat hitaita ja jumittivat byrokratian rattaissa.

Antti Kankaan mukaan tilanne ei ole tästä juuri muuttunut. Tuulipuistohankkeen valmistelu tuulimittauksineen, valmisteluineen ja selvityksineen kestää yhä 3–5 vuotta.

”Haasteellista on se, että rakennusluvista usein valitetaan. Näin hankkeeseen voi tulla muutaman vuoden viive ennen aloittamista. Kolmenkymmenen tuulimyllyn pystytys kestää vuoden tai kaksi, joten koko prosessi saattaa kestää kahdeksankin vuotta.”

Osaksi kansallista strategiaa

2000-luvun edetessä globaali huoli ilmastonmuutoksesta on voimistunut. Samalla tuulivoimaa on meilläkin alettu edistää eri keinoin osana kansallista ilmastostrategiaa. Tuulivoimaa on muun muassa tuettu sähköveron palautuksella. Myös investointituen osuus kasvoi noin kolmannekseen rakentamiskuluista, ja lisäksi EU:n direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä on edistänyt asiaa.

Sipilän hallituskaudella Suomi sitoutui lisäämään uusiutuvan energian tuotantoaan niin, että vuoteen 2030 mennessä sen osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannostamme on nyt 40 prosenttia.

Vähitellen energia-alan yritykset ovat kiinnostuneet tuulivoimasta – vaikka kriittistäkin tietoa tuulivoiman vaikutuksista levitetään jatkuvasti.

”Tuulivoima ei ole sen turvattomampi sähköntuotantomuoto kuin muutkaan tuotantomuodot. Tuulivoima on ilmastoystävällistä eikä synnytä saasteita ympäristöön”, Kangas sanoo. 

Alan yhteisiä ohjeistuksia ovat pohtineet aktiivisesti niin Suomen Tuulivoimayhdistys kuin viranomaisetkin. Esimerkiksi ääniohjearvosta annettiin asetus, jossa tuulivoimaloille säädetyt ohjearvot ovat 5–10 desibeliä alemmat kuin muilla melunlähteillä. Asetus linjaa, että tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä.

Tehot ja kannattavuus kehittyvät

Tuulivoimateknologia on ottanut kuluneen vuosikymmenen aikana harppauksia eteenpäin. Myös tuulivoiman tehokkuus lisääntyy huimaa vauhtia. 2000-luvun lopussa rakennettu kolmen megawatin voimala tuotti vuodessa 8 000 MWh, kymmenen vuotta myöhemmin rakennettava neljän megawatin voimala tuottaa jo 19 000 MWh.

”Tuulivoima alkaa olla kannattavaa liiketoiminta, ja se on menossa pikkuhiljaa jopa perinteisten tuotantomuotojen, kuten lämpö- ja sähköenergian, ohi. Tuotannon varastoimiseksi täytyykin keksiä hyviä ratkaisuja. Myös me Loisteessa pidämme ovet avoinna tuulivoimahankkeille.”

Lue lisää Loisteen tuulivoimahankkeista.

Lue lisää tuulivoiman historiasta Suomen Tuulivoimayhdistyksen sivuilta.