Tuulivoima kasvoi kannattavaksi

Suomen tuulivoimaloiden vähän yli 30-vuotinen historia on nousujen ja laskujen kiehtova tarina. Nyt tuulivoima on pinnalla ja uusia voimaloita syntyy tiuhaan tahtiin ja tehot kasvavat huimaa vauhtia.

Kainuussa sijaitsee monta tuulivoimapuistoa. Tuulivoima on tärkeimpiä energianlähteitä nykyaikana.
Kainuussa sijaitsee useita tuulivoimapuistoja


Tuulivoima on vauhdittanut purjeveneiden kulkua samoin kuin vesipumppujen ja tuulimyllyjen toimintaa meillä jo satoja vuosia. Vaikka ensimmäinen sähköä tuottava tuuliturbiini keksittiin maailmassa jo vuonna 1888, jouduttiin odottamaan lähes sata vuotta ennen kuin Suomeen saatiin ensimmäinen nykyaikainen tuulivoimala.

”Suomen tuulivoiman kehitys 1980-luvulta saakka on ollut tuulista, on heiluttu puolelta toiselle. Näihin vuosikymmeniin saakka Suomi on ollut moneen muuhun maahan verrattuna tuulivoiman kehitysmaa”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas summaa.

Suomen ensimmäinen sähköverkkoon kytketty tuulivoimala nousi Inkooseen vuonna 1986, kun Imatran Voiman Kopparnäsin koelaitos valmistui. Teholtaan tämä 300 kilowatin koelaitos oli noin kymmenesosan nykyvoimaloiden tehoista. Edellisen vuosikymmenen öljykriisi oli herättänyt eri puolilla maailmaa vaihtoehtoisten energiamuotojen etsimisen tarpeen. Vihreä sähkö eli uusiutuva energia – tuulivoima, aurinkovoima, vesivoima ja biotuotanto – alkoi olla yhä useampien huulilla. Tuulivoima vastasi hyvin polttoaineettoman energiantuotannon tarpeeseen, ja ensimmäisinä kaupallisen tuulivoimalan rakensivat tanskalaiset 1980-luvun alkupuolella.

Tuuliatlas kartoitti tuuliolot

Vauhtia suomalaisiin tuulivoimalakokeiluihin antoi se, että myös kauppa- ja teollisuusministeriö alkoi aktiivisesti etsiä uusia energiamuotoja ja käynnisti niihin liittyviä tutkimuksia. Uudet energiajärjestelmät ja -teknologiat -tutkimusohjelma NEMO starttasi ja otti tuulivoiman yhdeksi kärjekseen.

NEMO esimerkiksi kartoitti voimaloille edullisia tuulioloja. Ilmatieteen laitos julkaisikin tuuliatlaksen eli kartan Suomen keskimääräisestä tuulisuudesta alueittain. Ilmatieteen laitos oli pitkään kansainvälisesti ainoa ilmatieteellinen tai meteorologinen tutkimuslaitos, joka osallistui aktiivisesti tuulienergian tutkimushankkeisiin.

”Rannikkoalueet ja Kainuun vaara-alueet näkyvät Ilmatieteen laitoksen selvityksessä hyvinä tuulivoima-alueina. Mastokorkeudet Suomessa ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet, joten paikkavalinta ei ole enää niin suuressa roolissa. Eroja silti on, ja tuulivoimahankkeissa profiloidaan tuulimittausten avulla voimaloille ja puistoille sopivimmat paikat”, Antti Kangas sanoo. 

1990-luvun alussa tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi. Oman voimalansa saivat Korsnäs, Siikajoki, Kalajoki ja Kemi. Voimalat olivat tärkeitä tutkijoille, sillä niiden toiminnasta kerättiin tietoa tulevaisuuden ratkaisujen pohjaksi. Suomessa myös järjestettiin seminaari, johon ottivat osaa tuulivoiman asiantuntijat yhdeksästä eri maasta.

Suomi onkin ollut arktisessa tuulivoimassa ja sen tutkimisessa maailman kärkimaita. Esimerkiksi Lapin tuntureiden tuuliolojen tutkimus alkoi jo 1980-luvulla.

Tuet vauhdittivat rakentamista

1990-luvun puolenvälin jälkeen tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Vaikutuksensa siihen oli sillä, että kauppa- ja teollisuusministeriön energiainvestointien tukijärjestelmä kannusti rakentamaan tuulivoimahankkeita 40 prosentin investointituella.

Ennen vuosituhannen vaihdetta tuulivoimaloita rakennettiin Poriin, Kotkaan, Oulunsaloon ja Uuteenkaupunkiin. Suomen tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistui.

2000-luvun alussa ala hiljeni jälleen, kun valtion investointituki putosi 40 prosentista 25:een. Tämä toi mutkia myös Loisteen (silloinen Kainuun Sähkö) Kivesvaara-projektiin. Paltamon Kivesvaaraa kaavailtiin yhtiön tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. 

”Avustukset eivät kuitenkaan riittäneet projektin loppuun saattamiseen. Haimme investointitukia valtiolta, mutta aika ei ollut silloin kypsä. Myöhemmin hanke kaatui Finavian määrittelemään lentopintaan, mikä esti hankkeen eteenpäin viemisen. Lentopinta on ilmailussa käytettävä tapa ilmoittaa lentokorkeuksia”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas kertoo.

Hänen mukaansa tuulivoimaa ei pidetty energiamuotona, joka voisi myöhemmin teollistua.

Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.
Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.

”Virkamiehet ja poliitikot eivät tuolloin uskoneet tuulivoimaan tarpeeksi. Viiden viime vuoden aikana mielikuvat tuulivoimasta ovat muuttuneet. Sen kannattavuuteen ja tehoon on alettu uskoa.”

Byrokratia pisti kapuloita lapoihin

Vaikka alalla oli hiljaista, tekninen kehitys eteni. Vuonna 2000 perustettiin menestynyt kotimainen tuulivoimalavalmistaja WinWind, ja uusia tuulivoimaloita rakennettiin Oulun lisäksi Oulunsaloon, Kristiinankaupunkiin ja Kokkolaan. Loiste on yksi Lumituulen Oulunsalo-Hailuodon tuulivoimapuiston omistaja ja toimittaa tuulivoimalla tuotetun sähkön markkinoille.

WinWind hakeutui konkurssiin vuonna 2013 mutta ehti rakentaa 130 tuulivoimalaa ympäri maailman.

Suomi jäi kuitenkin jälkeen muun maailman vauhdista. Tuulivoimahankkeiden lupaprosessit olivat hitaita ja jumittivat byrokratian rattaissa.

Antti Kankaan mukaan tilanne ei ole tästä juuri muuttunut. Tuulipuistohankkeen valmistelu tuulimittauksineen, valmisteluineen ja selvityksineen kestää yhä 3–5 vuotta.

”Haasteellista on se, että rakennusluvista usein valitetaan. Näin hankkeeseen voi tulla muutaman vuoden viive ennen aloittamista. Kolmenkymmenen tuulimyllyn pystytys kestää vuoden tai kaksi, joten koko prosessi saattaa kestää kahdeksankin vuotta.”

Osaksi kansallista strategiaa

2000-luvun edetessä globaali huoli ilmastonmuutoksesta on voimistunut. Samalla tuulivoimaa on meilläkin alettu edistää eri keinoin osana kansallista ilmastostrategiaa. Tuulivoimaa on muun muassa tuettu sähköveron palautuksella. Myös investointituen osuus kasvoi noin kolmannekseen rakentamiskuluista, ja lisäksi EU:n direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä on edistänyt asiaa.

Sipilän hallituskaudella Suomi sitoutui lisäämään uusiutuvan energian tuotantoaan niin, että vuoteen 2030 mennessä sen osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannostamme on nyt 40 prosenttia.

Vähitellen energia-alan yritykset ovat kiinnostuneet tuulivoimasta – vaikka kriittistäkin tietoa tuulivoiman vaikutuksista levitetään jatkuvasti.

”Tuulivoima ei ole sen turvattomampi sähköntuotantomuoto kuin muutkaan tuotantomuodot. Tuulivoima on ilmastoystävällistä eikä synnytä saasteita ympäristöön”, Kangas sanoo. 

Alan yhteisiä ohjeistuksia ovat pohtineet aktiivisesti niin Suomen Tuulivoimayhdistys kuin viranomaisetkin. Esimerkiksi ääniohjearvosta annettiin asetus, jossa tuulivoimaloille säädetyt ohjearvot ovat 5–10 desibeliä alemmat kuin muilla melunlähteillä. Asetus linjaa, että tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä.

Tehot ja kannattavuus kehittyvät

Tuulivoimateknologia on ottanut kuluneen vuosikymmenen aikana harppauksia eteenpäin. Myös tuulivoiman tehokkuus lisääntyy huimaa vauhtia. 2000-luvun lopussa rakennettu kolmen megawatin voimala tuotti vuodessa 8 000 MWh, kymmenen vuotta myöhemmin rakennettava neljän megawatin voimala tuottaa jo 19 000 MWh.

”Tuulivoima alkaa olla kannattavaa liiketoiminta, ja se on menossa pikkuhiljaa jopa perinteisten tuotantomuotojen, kuten lämpö- ja sähköenergian, ohi. Tuotannon varastoimiseksi täytyykin keksiä hyviä ratkaisuja. Myös me Loisteessa pidämme ovet avoinna tuulivoimahankkeille.”

Lue lisää Loisteen tuulivoimahankkeista.

Lue lisää tuulivoiman historiasta Suomen Tuulivoimayhdistyksen sivuilta.

Selkeyttä sähkön ostamiseen

Sähkön ostaminen on nykyään helppoa. Vielä helpommalla pääsee, kun tuntee energia-alan yleisimmät termit. ”Käytännön esimerkit kertovat sähköstä usein enemmän kuin pelkät kilowattitunnit,” sanoo Loisteen energialähettiläs Veera Malinen.

Loisteen energialähettiläs Veera Malinen
Veera Malinen on Loisteen asiakkuus- ja palvelupäällikkö

Energia-asioissa törmäät termeihin, jotka ovat tuttuja peruskoulun fysiikan tunneilta. Jotta sähköyhtiön kanssa asioiminen on helppoa, sinun pitää ymmärtää, mitä ne tarkoittavat käytännössä. Keskeisin yksikkö on kilowattitunti, johon hinnoittelu ja maksut perustuvat.

Kilowattitunti on avain kaikkeen. Kilowatti kertoo sen, kuinka paljon jokin laite käyttää energiaa, kun se käynnistetään. Kilowattitunti kertoo myös sen, paljonko energia kuluu, kun laite on päällä tunnin ajan. ”Esimerkiksi 1000 watin tehoisen hiustenkuivaajan käyttäminen tunnin ajan johtaa yhden kilowattitunnin energiankulutukseen. Kymmenen minuuttia hiusten kuivaamista maksaa keskimäärin 3,8 senttiä”, sanoo Loisteen asiakkuus- ja palvelupäällikkö Veera Malinen.

Esimerkkejä kodinkoneiden sähkönkulutuksesta:

Kodinkoneiden kulutuslukuja

Sähkömyyntiä vai sähkönsiirtoa?

Sähkönmyyntiyhtiöt, kuten Loiste, myyvät sähköä ja laskuttavat siitä. Sähkölaskussasi on mukana perusmaksu, joka on kiinteä. Sen lisäksi maksat tietysti siitä, minkä verran sähköä olet kuluttanut.

Sähkönmyyntiyhtiöt eivät vastaa sähköverkosta. Se on sähkönsiirtoyhtiöiden hommaa. Ne laskuttavat sinua sähkön siirrosta.

”Kukin sähkönsiirtoyhtiö vastaa sähköverkon rakentamisesta tietyllä alueella, etkä voi itse valita, minkä verkkoyhtiön palveluita ostat”, sanoo Malinen.

Myös sähkönsiirtomaksut sisältävät kiinteän perusosuuden ja siirretyn energian mukaan määräytyvän maksun.

”Sähkölaskussa olevien maksujen lisäksi sähkön hinnasta peräti 30 prosenttia on veroja. Mukana ovat sekä arvonlisä- että sähkövero.” Malinen jatkaa.

Sähkösopimuksia on monenlaisia

Ympäristöystävällisyydellä on merkitystä yhä useammalle sähkösopimuksen tekijälle. Erityisesti ihmisiä kiinnostaa nyt uusiutuvilla energialähteillä, kuten vedellä, tuulella ja bioenergialla tuotettu sähkö. Tällaista sähköä on esimerkiksi Loiste Puhdas. Vihreän ja alkuperätakuulla tuotetun energian hintaero muilla tavoin tuotettuun energiaan on muutaman prosentin luokkaa.

Sähkösopimuksen hintaan vaikuttaa myös sähkösopimuksen kesto. Voit valita esimerkiksi määräaikaisen sopimuksen, jossa sähkö maksaa saman verran koko sopimuksen ajan. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus taas jatkuu, kunnes sovitaan toisin. Pörssisähkössä hinta puolestaan vaihtelee sähköpörssin kurssivaihtelujen mukaan.

Veera Malinen Loisteen Espoon konttorilla
Veera Malinen Loisteen Espoon konttorilla

Veera Malinen

Titteli: Asiakkus- ja palvelupäällikkö. Erikoistunut suurten yritysasiakkaiden ja julkisen sektorin erityistarpeisiin.

Ikä: 46 vuotta

Koulutus: energiatekniikan insinööri

Harrastukset: luonnossa liikkuminen

Muuta: Aloitti työt Loisteella vuonna 2007, kun yrityksen nimi oli vielä Kainuun Energia.

Vihreä, vihreämpi – sähkösopimus on myös ympäristöteko

Kaikki vihreältä vaikuttava ei ole aina ympäristöystävällistä sähkösopimuksissakaan. Loisteen markkinoinnin ja asiakkuuksien parissa työskentelevä Sanna Laine ja EKOenergian ympäristöpäällikkö Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta avaavat yhdessä, mitä kaikkea kätkeytyy sähkösopimusten viherkäsitteisiin.

Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia hiilijalanjälkeä pienentävistä sähköratkaisuista, niin sanotusta vihreästä sähköstä. Loisteella tämä näkyy asiakkaiden lisääntyneinä kyselyinä.

”Asiakkaiden on hankala tunnistaa runsaasta sähkönmyyjien tarjonnasta erilaiset vihreät vaihtoehdot. Yritysten tuotteita voi olla vaikea vertailla, ja käsitteiden kirjava käyttö saattaa johtaa jopa väärinymmärryksiin”, Loisteen markkinointipäällikkö Sanna Laine kertoo.

Sanna Laine työskentelee Loisteella asiakkuuksien ja markkinoinnin parissa.
Sanna Laine työskentelee Loisteella asiakkuuksien ja markkinoinnin parissa

Sanna Laineen mukaan Loisteen asiakasneuvojat on koulutettu vastaamaan myös vihreän energian kysymyksiin, ja haasteellisimmat kysymykset ohjataan aina varsinaisille energia-asiantuntijoille.

EKOenergiasopimus helpoin tapa pienentää hiilijalanjälkeä

EKOenergian ympäristöpäällikkö Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta muistuttaa, että merkittävä osa suomalaisten aiheuttamista ilmastopäästöistä syntyy sähkönkulutuksesta. Siksi kotitalouksienkin valinnoilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Virpi Sahi työskentelee Suomen Luonnonsuojeluliitossa

”Jokaisen kannattaa pohtia, kuinka pienentää osaltaan ilmastopäästöjä
eli omaa hiilijalanjälkeään niin, että myös luonnon monimuotoisuus
otetaan huomioon”
, Virpi Sahi sano

Virpi Sahi ymmärtää tavallisen kuluttajan tuskan, kun tämä miettii, mistä aloittaisi hiilijalanjälkensä pienentämisen ja luontoystävällisen ratkaisun etsimisen.

”Helpoin tapa aloittaa on solmia EKOenergia-merkitty sähkösopimus. Siinä ei tarvitse tehdä isoja elämänmuutoksia tai valintoja. Päätös on ympäristön kannalta merkittävä, mutta arjessa mikään ei muutu, vaan sähköä tulee kuten ennenkin”, Virpi Sahi kertoo.

EKOenergia on kansainvälinen ympäristöjärjestöjen verkosto, joka edistää kestävämmän sähkön tuotantoa ja käyttöä. EKOenergia on uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä, joka täyttää verkoston asettamat kestävyyskriteerit. Hyväksytyt sähköntuottajat saavat käyttää kansainvälisesti tunnettua EKOenergia-merkkiä.

”Haluamme näin pysäyttää ilmastonmuutoksen sekä säilyttää luonnon monimuotoisuuden. Asetamme tuuli-, vesi- ja aurinkosähkön tuotannolle kestävyyskriteerit, ja tuemme samalla luonnon monimuotoisuuden säilymistä ilmastorahastojemme avulla. Rahoitamme uusiutuvan energian hankkeita kehittyvissä maissa. Virtavesirahaston varoja käytämme esimerkiksi jokien kunnostushankkeisiin. Tämä eroaa siis olennaisesti tavanomaisen uusiutuvan energian tuotannosta, jossa ei huomioida luonnon monimuotoisuuden säilymistä”, Virpi Sahi sanoo.

EKOenergia-ympäristömerkityn sähkön myynti on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Vuonna 2013 myynti oli 300 gigawattituntia (GWh) vuodessa ja vuonna 2017 jo yli nelinkertainen eli 1250 GWh. Käytännössä se vastaa noin 520 000 kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkulutusta. Monet isot yritykset ovat valinneet EKOenergian. Kuluttajien ja yritysten valinnat ovat signaali poliitikoille ja sähköntuottajille siitä, millaiseen energiantuotantoon pitää investoida.

Lue lisää: Näin voit vertailla eri sähköntuottajien vihreyttä

Kolme askelta kohti pienempää hiilijalanjälkeä

Suomalaisten hiilijalanjäljestä yli kolmannes muodostuu asumisen kustannuksista eli sähköstä, lämmöstä, vedestä ja asunnosta.


Lähteenä https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/

Suomalaiset ovat kiinnostuneita pienentämään hiilijalanjälkeään ja siirtyneet yhä enemmän käyttämään uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvilla energialähteillä katettiin yli 40 prosenttia käytetystä sähköstä jo vuonna 2017.

Kolme askelta kohti ekologista elämää

Sähkönkulutustaan voi kehittää paremmaksi kolmen askeleen kautta, neuvovat Virpi Sahi ja Sanna Laine:

  1. Vaikuttavin muutos on valita EKOenergia-ympäristömerkitty, uusiutuvilla energialähteillä tuotettusähkö. Loisteen tytäryhtiö Ekosähkö on yksi kymmenestä suomalaisesta yhtiöstä, jotka tarjoavat EKOenergia-merkittyä sähköä.
  2. Valitse sähkö, joka on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla. Esimerkiksi Loiste Puhdas on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä, ja sille on myönnetty alkuperätakuu.
  3. Käytä aina sähköä ja energiaa harkiten ja vältä tuhlaamista.

Oma valintasi vaikuttaa myös laajemmin: mitä enemmän ympäristöystävällistä sähköä kysytään, sitä enemmän vihreää ja puhtaampaa sähköä myös tuotetaan.