Suomalaisperhe koki maastopalojen kauhut – näin ilmastoteot näkyvät kotona

Maastopalojen runtelemassa Kaliforniassa vietetty vuosi näytti Julin-Huttusen perheelle läheltä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Perheen koti Espoossa on esimerkki arjen ilmastovalinnoista. Niillä on väliä, sillä suuri osa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta.

Huttuset ovat ilmastotietoinen perhe
Perhe Julin-Huttunen kotonaan Espoossa

Väitöskirjatutkija Manu Huttunen, 39, matkusti kesällä 2017 perheineen Kaliforniaan, jossa häntä odotti vuoden mittainen vierailupesti maineikkaassa Stanfordin yliopistossa. Tutkimuskohteena oli tuulivoimaloiden energiatehokkuus.

Nopeasti selvisi, että tuuli liikuttaa Kaliforniassa muutakin kuin voimaloiden turbiinien massiivisia lapoja: historiallisen rajut metsäpalot levisivät tuulen ja kuivuuden siivittäminä ympäri osavaltion.

Eri puolille Kaliforniaa syttyi perheen siellä asuessa yli 9 000 maastopaloa, jotka tuhosivat vuoden aikana noin 10 000 rakennusta ja vaativat 47 ihmisen hengen. Rakennuksia tuhoutui maastopaloissa enemmän kuin aiempina kymmenenä vuotena yhteensä. Vuonna 2018 synkkä ennätys rikottiin uudestaan.

”Vieraillessamme Yosemiten kansallispuistossa koko alue päätettiin tyhjentää ja sulkea, koska ilmanlaatu oli palojen takia huono”, Huttunen sanoo.

Yosemiten kansallispuisto

Perheen äiti, Nordealla luottojohtajana työskentelevä Johanna Julin, 39, kertoo, että savu valtasi myös perheen uuden kotinaapuruston Piilaaksossa.

”Mietimme, joudummeko jättämään uuden kotimme. Ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöiden vaikutus oli vahvasti läsnä arjessamme. Kokemus vaikutti voimakkaasti meihin ja lapsiin.”

Arkisia valintoja ilmaston hyväksi

Tänä päivänä Julin-Huttusen perheen koti Espoossa näyttää siltä, että ilmastoasioita on mietitty. Sähkö tuotetaan tuulivoimalla, koti lämpenee ilmalämpöpumpulla ja roskat lajitellaan kuuteen eri kierrätysastiaan.

Valoja ei pidetä päällä turhaan, kaikki uudet valaisimet ovat ledejä eikä huoneiden lämpötilan anneta nousta liian korkeaksi. Ruuan alkuperään kiinnitetään huomiota, ja ruokavaliosta on vähennetty varsinkin punaista lihaa.

”Uskon, että voimme omilla valinnoillamme ehkäistä ilmastonmuutoksen etenemistä. On tärkeää myös puhua aiheesta paljon, jotta mahdollisimman moni muuttaisi rutiinejaan”, Julin sanoo.

Molemmat puolisot tekevät usein etätöitä ja matkustavat pääsääntöisesti joukkoliikennevälineillä. Pihalla odottaa hybridiauto, joka kulkee sekä sähkön että polttomoottorin avulla.

”Kaliforniassa vietetty vuosi auttoi arvostamaan suomalaista joukkoliikennettä. Siellä arjen pyörittäminen ilman autoa oli käytännössä mahdotonta. Veimme lapset joka päivä autolla kouluun, ja niin tekivät kaikki muutkin. Suomessa voi oikeasti valita toisin”, Huttunen sanoo.

Kotitaloudet voivat vaikuttaa

Suomen Ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan 68 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Loisteen asiakkuus- ja palvelupäällikön Veera Malisen mukaan tärkein kotien hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä on lämmitys.

”Huonelämpötilan pudottaminen parilla asteella näkyy tosi nopeasti energialaskussa. Sekä ilmasto että oma kukkaro kiittävät. ”

Jo pari astetta vähemmän vaikuttaa sähkölaskuun pienentävästi

Jos kodissa on vedon tunnetta, eristystä voi parantaa tiivistämällä ovet ja ikkunat. Myös talojen kattoihin kannattaa kiinnittää huomiota talvisin: jos lumi sulaa kylmälläkin ilmalla katolta pois, välikaton eristystä on syytä parantaa.

Malisen mukaan omissa ilmastovalinnoissa on tärkeintä päästä alkuun ja kartoittaa, mitä voisi tehdä ilmaston hyväksi.

”Maailma on meillä lainassa lapsiltamme”, hän kiteyttää.

Lue lisää 10 keinoa pienentää omaa hiilijalanjälkeäsi

 

Jaa artikkeli ja seuraa meitä
20

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *