Aune Ension energisillä jalanjäljillä

Kerroin vuosi sitten blogissani Suomen ensimmäisestä sähkökonsulentista Aune Ensiosta, jonka kuva on pääkonttorimme seinällä Kajaanissa.

Aune Ensio neuvoo sähkönkäytössä
Sähkökonsulentti Aune Ensio oli vahvatahtoinen nainen ja aikansa edelläkävijä

Täysin yllättäen sain sähköpostiini viestin Aunen veljenpojalta, joka oli lukenut kirjoitukseni. Hän kertoi aivan huikean tarinan tarmokkaasta tädistään.

Rohkea Aune halusi opastaa suomalaisia sähkönkäyttäjiä

Aune Ensio oli tosiaankin rohkea oman tiensä kulkija, joka ei pelännyt tarttua uusiin asioihin. Sain tietää, että kun vuonna 1938 Suomea alettiin sähköistää ja kotitalousopettajana aiemmin toiminut Aune meni töihin Suomen Sähkölaitosyhdistykseen neuvomaan suomalaisia sähkön ja sähkölaitteiden käyttämisessä. Siinä vaiheessa hänellä ei ollut mitään käsitystä wateista, ampeereista tai sulakkeista. Kaikki piti opetella alusta alkaen ja kysyä ympärillä olevilta ihmisiltä.

Tilanne tuntui jotenkin tutulta. Tulinhan itsekin energia-alalle täysin erilaisesta maailmasta, vaikkakin eri aikakaudella. Opettelussa on puolensa. Kun jouduin itsekin opettelemaan alan termit, käsitteet ja lainalaisuudet, on ollut helpompaa kertoa muille, mistä energia-asioissa on kysymys. Ihan niin kuin Aunekin teki.

Ulla Leppä toimii asiakkuuksien, myynnin ja markkinoinnin johtajana  Loisteella
Ulla Leppä siirtyi energia-alalle eri alalta ja kertoo oppineensa valtavasti uutta.

Markkinointia, lobbausta ja tuotesijoittelua naisille

Suomi oli tuolloin oli hyvin erilainen, sillä sotien aikana ei sähköä myyty. Aune toimi muonituslottana huolehtien siitä, että maan hallituksen vatsat pysyivät täynnä. Hallitus kokoontui tuolloin Suomen Pankin holvissa, jonne rakennettiin yksi Suomen ensimmäisistä sähkökeittiöstä. Siellä kokkaamisesta tulisi olemaan Aunelle hyötyä myös ammatillisesti.

Sotien jälkeen sähkö tarkoitti monissa kodeissa edelleen vain valoa. Sähköllä toimivien, kotitöitä helpottavien laitteiden myyminen oli hankalaa, koska perheiden rahoja hallinnoineet miehet eivät arvostaneet naisten kotona tekemiä tärkeitä askareita. Aunehan ei vahvana ja tarmokkaana naisena moisesta piitannut, vaan hän luotti markkinoinnin, lobbauksen ja tuotesijoittelun voimaan. Hän kiersikin ympäri maata maatalousnäyttelyissä opettamassa Suomen naisille sähkölieden ja jääkaapin käyttöä.

Aune Ensio on mielestäni loistava esimerkki siitä, miten asioihin rohkeasti heittäytymällä, kysymällä ja yhdessä muiden kanssa tekemällä, pääsee eteenpäin. Nykyään kylläkin sähkö ja sähkölaitteet ovat itsestäänselvyys ja mullistavaa on se, jos sähköt menevät poikki.

Aunen maine kasvoi, ja pian hän pääsi kertomaan sähkölaitteista myös radioon ja televisioon. Kerran koko talon pääsulakkeet paloivat, kun tv-lähetystä tehtiin hänen asunnoltaan. Hänen asuntonsa keittokomeroon oli nimittäin tehty laajennus, jotta sinne mahtui kokeiltavaksi kaksi sähköhellaa kerrallaan. Tähän en ehkä itse ryhdy!

Energia-alan mullistuksesta toiseen

Sähkön tuleminen oli vaurastuvassa Suomessa mullistavaa, ja sillä rakennettiin koko yhteiskunnan pohjaa. Aune Ensio oli osa tätä mullistusta. Nyt energia-alalla on käynnissä toisenlainen murros.

Tänä päivänä rakennetaan digitaalisen yhteiskunnan pohjaa, älyverkkoja, haetaan tehokkaita ja ympäristöystävällisempiä energiatuotannon muotoja yhä kiihtyvällä tahdilla sähkön kulutuksen kasvaessa. Jos Aunen aikaan valettiin perusta, nyt tehdään sama seuraaville sukupolville. On ollut hienoa olla mukana tässä aitiopaikalla.

Olen onnekas, kun minulla on ympärilläni ajan hermolla olevia ammattilaisia. Heidän asiantuntemuksensa mahdollistaa sen, että voin tarttua asioihin tarmokkaasti Aune Ension tarmokkuudella. Yksin en onnistuisi.

Blogin kirjoittanut Ulla Leppä toimii asiakkuuksien, myynnin ja markkinoinnin johtajana energiayhtiö Loisteella.

Sähköä selkokielellä – osa 4. sähkönsiirto

Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan.
Jaksossa 4. vuorossa sähkönsiirto eli miten tuotettu sähköenergia siirtyy käyttäjille.

Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!

Mitä on sähkönsiirto?

Sähkönsiirrolla tarkoitetaan sähköenergian siirtämistä tuottajalta loppukäyttäjälle. Voimalaitoksista, esimerkiksi tuuli-, vesi- tai ydinvoimala, tuotettu sähkö lähetetään sähköverkkoon, jonka toiminnasta vastaa paikallinen sähkönjakeluyhtiö.

Miksi sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa?

Paikallinen sähkönjakeluyhtiö on velvollinen vastaamaan oman alueensa sähkön siirtämisestä asiakkaille eikä siirtoa voi näin ollen kilpailuttaa tai ostaa toiselta yhtiöltä. Sähköverkkoyhtiöt ovat monopoliyhtiöitä eli niillä on yksinoikeus toimia omalla alueellaan.

Kun sähkömarkkinat vapautettiin kilpailulle, päätettiin siirtopalvelut jättää kilpailun ulkopuolelle. Syynä on esimerkiksi päällekkäisen verkonrakentamisen kustannukset, ympäristö- ja maisemanäkökohdat sekä kaikkien asiakkaiden tasapuolinen hinnoittelu yhden sähkönjakeluyhtiön alueen sisällä.

Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa valvoo Energiavirasto.

Miksi perusmaksuja pitää maksaa aina?

Sähkön siirtämisestä aiheutuvista maksuista suurin osa on kiinteitä kustannuksia, jotka eivät riipu asiakkaan käyttämän sähkön määrästä. Sähköverkkoa on jatkuvasti ylläpidettävä, huollettava ja kehitettävä, jotta asiakkaalla on aina tarvittaessa sähkönsaanti turvattu. Perusmaksulla katetaan sähköverkon perusylläpito

Lisäksi sähkömarkkinalaki asettaa omat vaatimuksensa asiaan. Energiaviraston sivuilta lainattuna: “Vuoden 2011 lopun myrskyjen ja laajojen sähkökatkosten vuoksi sähkömarkkinalakiin säädettiin vaatimukset jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Lain mukaan jakeluverkkoyhtiöiden on viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä huolehdittava, että myrskyn tai lumikuorman vuoksi sähkönjakelu ei asemakaava-alueilla keskeydy yli 6 tunniksi, eikä näiden ulkopuolella yli 36 tunniksi. Sähköverkkoyhtiö saa valita keinot, joilla se pääsee toimitusvarmuusvaatimuksiin. Maakaapelointi on yksi hyväksytty keino. “

Loiste mukana HJK:n matkalla kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

HJK:n edustusjoukkueilla on hieno tavoite olla täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Jo ensi kaudella 2020 kaikki HJK:n Veikkausliigan ja Naisten Liigan kotikentän ottelutapahtumat tehdään hiilineutraaleiksi. Hiilineutraalit ottelut ja ympäristöohjelman laatiminen ovat osa HJK:n ja energiayhtiö Loisteen yhteistyötä.

Hiilineutraalit jalkapallo-ottelut ja ympäristöohjelman laatiminen ovat osa HJK:n ja energiayhtiö Loisteen yhteistyötä.

HJK ja energiayhtiö Loiste ovat solmineet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen ja laatineet yhdessä ympäristöohjelman, jonka tavoitteena on tehdä HJK:n edustusjoukkueista täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Osana ohjelmaa kaikilla HJK:n hallinnoimilla kentillä siirrytään käyttämään tammikuusta 2020 alkaen uusiutuvilla energialähteillä tuotettua Loiste Puhdas -sähköä.

HJK:n kotipelien ottelutapahtumat hiilineutraaleiksi

Kaikki HJK:n kauden 2020 Veikkausliigan ja Naisten Liigan kotiottelut ovat hiilineutraaleja tapahtumia. Tavoitteena on tulevan kauden loppuun mennessä vähentää stadionilla järjestettyjen ottelutapahtumien aiheuttamia päästöjä 20 % :a ja hyvittää loput päästöistä CO2Eston toimesta EU:n päästökaupan kautta.

– Ilman kunnianhimoisia tavoitteita asioita ei tapahdu. Haastamme nyt paitsi itsemme, myös kaikki yhteistyökumppanimme vähentämään päästöjään kaikissa toiminnoissaan, kuten esimerkiksi ravintolatoiminnassa ja jätehuollossa. Yhdessä Loisteen kanssa rakennamme myös mallin, jonka avulla Telia 5G Arenan muutkin tapahtumanjärjestäjät voivat halutessaan järjestää hiilineutraalin tapahtuman, HJK Helsingin toimitusjohtaja Aki Riihilahti sanoo.

Mistä aloitimme?

Ensimmäisen hiilineutraalin ottelun HJK ja Loiste järjestivät jo viime kaudella, kun klubi kohtasi FC Interin lokakuussa Helsingissä. Ottelun hiilijalanjäljestä tehtiin selvitys ja siitä aiheutuneet päästöt hyvitettiin. Yleisöä kannustettiin saapumaan paikalle jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla.

– Olemme huomanneet yritysten ja tapahtumajärjestäjien kiinnostuneen viime aikoina vahvasti ilmastoasioista ja erityisesti hiilijalanjäljen hyvittämisestä. Yhteishankkeemme hiilineutraaleista ottelutapahtumista on hieno ja konkreettinen esimerkki Loisteen tuotteista ja palveluista, joiden avulla yritys voi edistää vastuullisuuttaan ja ympäristöystävällisyyttään hiilineutraaliuteen asti.  Keväällä 2019 teimme tutkimuksen, miten suomalaiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen, erityisesti energia-alan näkökulmasta ja sen mukaan 76 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana, energiayhtiö Loisteen liiketoimintajohtaja Ulla Leppä sanoo.

Ympäristöohjelman konkreettisiin toimenpiteisiin voit tutustua ja tavoitteiden toteutumista seurata helposti ensi kauden aikana HJK:n ympäristövastuun sivuilla.

Jos kiinnostuit hiilijalanjäljen hyvittämisestä tai tapahtuman tai yrityksesi toiminnan kehittämisestä hiilineutraaliksi, niin tarkempia tietoja voit lukea lisää Loisteen tuotteista ja palveluista ilmastoystävällisille yrityksille.

Lehdistötiedote

Huippu-urheilija ja kuluttaminen

Vieraileva bloggaajamme Sami “Musti” Jauhojärvi kirjoittaa aiheesta huippu-urheilija ja kuluttaminen. Mikä on omia valintoja ja mihin voi itse vaikuttaa? Ja mikä kaikki vaikuttaakaan urheilijan valintoihin.

Sami Jauhojärvi viihtyy nykyään paljon kotona perheen seurassa.
Uran jälkeen Samilla on ollutenemmän vapaata aikaa kotona perheen kanssa

Urheilu-urani aikana pohdin useasti onko huippu-urheilijoille tulevassa tavaran määrässä mitään järkeä, ja voisinko jotenkin muuttaa kumppaniyritysten ajatusmaailmaa antamallani palautteella. Kilpailu huipulla oli erittäin tiukkaa, minkä vuoksi välineillä ei voinut antaa tasoitusta kilpailijoille prosentin kymmenystäkään. Menestymisen mahdollistamiseksi urheilijalle ei juurikaan annettu vaihtoehtoja kulutuskäyttäytymiseen, sillä jokainen prosentin osa tekemisestä piti olla viilattuna huippuunsa. Oma energian kulutukseni oli aktiiviuran aikana myös huipussaan, vaikkakaan sitä kulutusta ei mitattu kilowateissa vaan kilokaloreissa. Myös matkustustavoissa joustaminen oli haastavaa tuloksen optimoimisen kannalta. Uran lopettamisen jälkeen tilanne on onneksi muuttunut, vaihtoehtoja on huomattavasti paljon enemmän, mutta opettelua se on vaatinut.

Matkustaminen on osa urheilijan arkea

 Kiertäessäni maailmancupia jouduin lentämään paljon, sillä se oli ”tehokkain” matkustusmuoto. Lentomäärääni lisäsi myös se, että asuin suurimman osan huippu-urastani Pohjois-Suomessa, jonne nopein tapa matkustaa oli lentokone. Käytännössä talven aikana viikkotahti oli seuraavanlainen: torstaina kotoa aamun varhaislennolla Helsingin kautta kohti maailmancup-paikkakuntaa, sunnuntai-iltana takaisin Helsinkiin ja maanantai-aamun lennolla takaisin kotiin. Pohjoisen hiihtäjien piti yleensä yöpyä Helsingissä sunnuntain ja maanantain välinen yö iltayöhön ajoittuneen saapumisen takia, sillä kaikki pohjoisen lennot olivat jo ehtineet lähteä.

Maajoukkuevalinnat seuraavan viikonlopun kisoihin julkaistiin monesti maanantaina aamupäivällä ja lähtö reissuun oli taas torstaina. Joukkue siis julkaistiin juuri edellisestä reissusta kotiutumisen jälkeen. Jos kisojen välissä mieli käydä kotona muutakin kuin kääntymässä ja pyykit pesemässä, niin lentokone jäi ainoaksi tuloksen tekemisen kannalta järkeväksi vaihtoehdoksi matkustaa. Nykyään omaa matkustamista pystyy onneksi suunnittelemaan hieman pidemmällä aikavälillä, jolloin vähemmän ympäristöä kuormittavat matkustusvaihtoehdot voi myös ottaa huomioon. Tällekin vuodelle olen matkustanut junalla pohjoiseen useammin kuin koko hiihtourani aikana yhteensä!         

Sami Jauhojärvi toimii Loisteen energialähettiläänä ja valmentaa nuoria hiihtäjiä

Aina ei voi valita itse

Huippu-urheiluun olennaisena osana liittyy tuotteiden testaaminen ja kehittäminen, sekä tietenkin omien yhteistyökumppaneiden tuotemerkkien esille tuominen. Useasti minusta tuntui, että meille lajimme huipuille tulevan tavaran määrää olisi voinut vähentää aika reippaastikin. Meidän piti olla aina ”edustuskelpoisia”, eli käyttämiemme, mediassa näkyvien tuotteiden tuli olla priimakunnossa ja malliston tuoreinta päätä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että täysin käyttökelpoisia tuotteita, esimerkiksi vaatteita, korvattiin uusilla, jos ne olivat vaikkapa nukkaantuneet tai tuotemerkin logo oli kulunut merkin edustajan mielestä edustuskelvottomaksi.

Mustin asenteet juontuvat lapsuudesta

Tässä esilläolohysteriassa on valtava kontrasti siihen mistä pikku-Musti aikanaan ponnisti maailmalle. Muistan edelleen lapsuudestani kuinka urheilukamppeet ostettiin kasvunvaralla, ja ne tosiaankin kulutettiin loppuun asti. Tai ainakin niin pitkään, kun ne mahtuivat päälle. Eikä kaikkia vaatteita edes ostettu kaupasta, vaan äitini neuloi minulle osan kamppeista, mm. ne tummansiniset, yksiväriset trikooshortsit, jotka eivät tosiaankaan herättäneet ihannointia kanssakilpailijoissani 90-luvun puolivälin neonloisteessa, mutta joilla pingoin juoksukisojen voittoon useammankin kerran.

Olen siis pienestä pitäen tottunut kuluttamaan kamppeet ja vaatteet loppuun asti, mikä näkyi myös kulutuskäyttäytymisessäni maajoukkueuran aikana. Kun meille tuli uusia varusteita, en tosiaankaan avannut kaikkia paketteja heti, vaan otin käyttöön vain ne kamppeet, joita varmasti tiesin tarvitsevani. Loput laitoin ns. jemmaan pahan päivän varalle. Sen takia minun ei ole juurikaan tarvinnut ostaa urheiluun liittyviä kamppeita urani jälkeen. Sama varusteiden loppuun käyttäminen jatkuu edelleen: kun vaate on niin kulunut, että sillä ei viitsi enää ihmisten ilmoilla liikkua, niin se menee remppakamppeeksi, muuhun hyötykäyttöön (mm. pyörän puhdistamiseen tarvii rättejä) tai loppusijoituskohteeseensa tekstiilijätteeksi. Muutenkin menen mieluummin varusteissani käyttömukavuus kuin muoti edellä, ja mikäpä onkaan mukavamman tuntoinen päällä kuin lähes loppuunsa hieraantunut lempivaate.

Urheilija tarvitsee energiaa eli ruokaa

Kuten aiemmin totesin, huippu-urheilijana energiankulutukseni oli tapissaan kaloreilla mitattuna. Päivittäinen kulutukseni harjoituskaudella oli yli 5000 kcal päivässä, mikä on noin kolminkertainen määrä tavalliseen tallaajaan verrattuna. Polttoainetta siis kului, ja sitä tuli myös syötyä järkyttävän isoja määriä. Ravinnon suhteen tein paljon valintoja, ja suosin kotimaisia tuotteita niin paljon kuin se mahdollista oli. Johtoajatuksena tässä ei ollut pienempi hiilijalanjälki, sillä sen laskemiseen minun tietoni ja matemaattinen kykyni ei riittänyt, vaan puhtaiden raaka-aineiden saanti ja suomalaisten työn tukeminen

“Olisinko voinut tehdä jotain toisin?”

Uran lopettamisen jälkeen olen pohtinut miten olisin voinut urani aikana muuttaa energiankulutustani muuten? Matkustamista olisi toisaalta voinut vähentää, ja esimerkiksi jäädä Keski-Eurooppaan kisaviikonloppujen väliseksi ajaksi kotiin lentämisen sijaan. Vilkkaasta aineenvaihdunnasta johtuen huoneiston lämpötilaa olisi voinut laskea suosiolla pari astetta, sillä kuljin pääasiassa pelkästään bokserit jalassa kotona, sen verran kuuma kroppa minulla uran aikana oli 😉 Lämpötilan laskemiseen oli kuitenkin vaimollakin sanansa sanottavana. Saunoin harvakseltaan, sillä iltapäivän harjoituksen jälkeen oli aina kiire ruokapöytään energiavarastoja täydentämään. Muutenkaan kahden treenissä hikoilun ja niiden jälkeisten suihkukertojen jälkeen illan sauna ja suihku ei ollut houkuttelevin ajanviettotapa. Peseytymiseen en tuhlannut energiaa ylettömän paljoa, sillä en koskaan ole rakastanut pitkiä, kuumia suihkuja, vaan suosinut haaleaa, tai saunan jälkeen jääkylmää, suihkua.

Lyhyet matkat helpottavat arkea

Urani aikana asuin myös niin lähellä suorituspaikkoja, että siirtymisiin ei kulunut juurikaan energiaa. Harjoituskaudella pystyin pääosin lähtemään treeneihin suoraan kotiovelta. Talvella toki jouduin suksineni siirtymään autolla ladun varteen.

Eettiset valinnat kulkevat Mustin mukana

Urani aikana olin niin sanotusti ravintoketjun huipulla, sillä kaikki minulle tulleet välineet ja varusteet edustivat kuuminta hottia ja tuotekehityksen kärkeä. Huippulaadukasta tavaraa, joiden ominaisuudet ja kesto olivat myös huippuluokkaa. Uran jälkeen, ja jo sen aikana, olen monta kertaa todennut vanhan viisauden pitävän edelleen paikkansa: köyhällä ei ole vara ostaa halpaa! Minusta eettisesti paras kulutusvalinta on ostaa laadukkaita ja kestäviä tuotteita. Niistä on yleensä iloa pidempään, vaikka ne hankintahetkellä kustantaisivatkin hieman enemmän. Ja pitkässä juoksussa ne tulevat myös halvemmaksi, kun tuotteita ei tarvitse korjata tai uusia rikkoontumisen vuoksi niin usein. Monet tuotteet on tehty helpottamaan arkea ja työn tekoa, mutta ihmiset voisivat oikeasti miettiä tarvitsevatko he oikeasti kaikkea hankkimaansa tavaraa. Ainakin omalta osaltani voin todeta, että tavaran määrästä päätellen minulla on ihan liikaa säilytystilaa. Tai sitten en vain osaa heittää mitään käyttökelpoista pois, vaan säästän pahan päivän varalle ajatuksella ”kyllä aika tavaran kaupitsee”. Kieltämättä olen luonteeltani ”kaikelta varalta” tyyppi.

Esimerkin voima

Nykyaikainen kulutushysteria on jatkunut vasta pari vuosikymmentä, käytännössä ilmiö on siis syntynyt ja voimistunut minun elinaikanani. Toivon todella, että omana elinaikanani näen sen myös laantuvan ja ihmisten tajuavan maapallon tuotannon ja luonnonvarojen rajallisuuden. Muutamassa vuosikymmenessä meillä on mahdollisuus tuhota ja kuluttaa kaikki se, mitä aikaisemmat sukupolvet, ja ihmisen esi-isät, ovat pystyneet säästämään käyttöömme vuosituhansien aikana. Valinta on minun lisäkseni myös sinulla. Ja usko tai älä, sinäkin toimit esimerkkinä jollekin!

Sami “Musti” Jauhojärvi toimii energiayhtiö Loisteen energialähettiläänä kertoen omasta arjestaan ja kannustamalla ihmisiä ajattelemaan läheistensä lisäksi ympäristöä. Olympiasähkö on lähellä hänen sydäntään.

Sähköä selkokielellä – osa 3. määräaikainen sähkösopimus

Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan. Jaksossa 3. selvitetään mitä tarkoittaa määräaikainen sähkösopimus.

Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!

Määräaikainen sähkösopimus

Määräaikainen sähkösopimus on sopimus, jossa sähkön hinta kiinnitetään määräajaksi, tavallisimmin kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Sopimuksen pituus voi olla muutakin, mutta kuluttajille myytävien sähkösopimuksien enimmäispituus on kaksi (2) vuotta. Määräaikaisen sopimuksen hinta määräytyy sopimuksen teon ajankohdan mukaan ja säilyy samana koko sopimuskauden. Sähköenergian hinta ilmaistaan tavallisimmin senttiä per kilowattitunti eli snt/kWh.

Miksi sähkön hinta vaihtelee?

Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta asiasta; sähköenergian hinnasta, sähkönsiirron hinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäveroista.

Tässä jutussa perehdymme sähköenergian hintaan, joka määräytyy monien eri asioiden kautta. Siihen vaikuttavat mm. sääolosuhteet, sähkön tuotannon ja käytön määrä sekä poliittinen ja taloudellinen maailmantilanne.

Miksi naapurilla on eri hinta kuin minulla?

Loiste hankkii sähkön valtaosin pohjoismaisilta tukkusähkömark­kinoilta ja myy sen eteenpäin koteihin ja yrityksille. Koska pörssistä ostettavan sähkön hinnat vaihtuvat tunneittain sähköntuotantomäärien ja -käytön mukaan, näkyy vaihtelu myös sähkösopimusten hinnassa.

Sähköenergian hinta voi siis olla hyvinkin erilainen naapureiden kesken, riippuen esimerkiksi siitä milloin sopimus on tehty. Sopimuksen hintaan voi vaikuttaa myös sähkön tuotantomuoto, esimerkiksi ympäristöystävällinen vihreä sähkö saattaa olla hieman kalliimpaa.

Lisää tietoa sähkön hinnasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä löydät Loisteen asiantuntijan laatimasta, kuukausittain nettisivuillamme julkaistavasta sähkömarkkinaraportista. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden pörssisähkö -hintojén muutoksia ja kehitystä voi tarkastella Nordpoolin nettisivuilla.

Miksi valita määräaikainen sähkösopimus?

Määräaikainen sähkösopimus on vaivaton ja helppo valinta niille, jotka eivät halua tai jaksa seurata sähkön hinnan kehitystä jatkuvasti. Hinta pysyy vakaana ja sähkölaskun kokoa voi hahmotella jo etukäteen omaa budjettia suunnitellessa. Jos olet kiinnostunut tutkimaan vaihtoehtoja, niin lue lisää eri sähkösopimustyypeistä.