Loiste mukana HJK:n matkalla kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

HJK:n edustusjoukkueilla on hieno tavoite olla täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Jo ensi kaudella 2020 kaikki HJK:n Veikkausliigan ja Naisten Liigan kotikentän ottelutapahtumat tehdään hiilineutraaleiksi. Hiilineutraalit ottelut ja ympäristöohjelman laatiminen ovat osa HJK:n ja energiayhtiö Loisteen yhteistyötä.

Hiilineutraalit jalkapallo-ottelut ja ympäristöohjelman laatiminen ovat osa HJK:n ja energiayhtiö Loisteen yhteistyötä.

HJK ja energiayhtiö Loiste ovat solmineet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen ja laatineet yhdessä ympäristöohjelman, jonka tavoitteena on tehdä HJK:n edustusjoukkueista täysin hiilineutraaleja vuoteen 2025 mennessä. Osana ohjelmaa kaikilla HJK:n hallinnoimilla kentillä siirrytään käyttämään tammikuusta 2020 alkaen uusiutuvilla energialähteillä tuotettua Loiste Puhdas -sähköä.

HJK:n kotipelien ottelutapahtumat hiilineutraaleiksi

Kaikki HJK:n kauden 2020 Veikkausliigan ja Naisten Liigan kotiottelut ovat hiilineutraaleja tapahtumia. Tavoitteena on tulevan kauden loppuun mennessä vähentää stadionilla järjestettyjen ottelutapahtumien aiheuttamia päästöjä 20 % :a ja hyvittää loput päästöistä CO2Eston toimesta EU:n päästökaupan kautta.

– Ilman kunnianhimoisia tavoitteita asioita ei tapahdu. Haastamme nyt paitsi itsemme, myös kaikki yhteistyökumppanimme vähentämään päästöjään kaikissa toiminnoissaan, kuten esimerkiksi ravintolatoiminnassa ja jätehuollossa. Yhdessä Loisteen kanssa rakennamme myös mallin, jonka avulla Telia 5G Arenan muutkin tapahtumanjärjestäjät voivat halutessaan järjestää hiilineutraalin tapahtuman, HJK Helsingin toimitusjohtaja Aki Riihilahti sanoo.

Mistä aloitimme?

Ensimmäisen hiilineutraalin ottelun HJK ja Loiste järjestivät jo viime kaudella, kun klubi kohtasi FC Interin lokakuussa Helsingissä. Ottelun hiilijalanjäljestä tehtiin selvitys ja siitä aiheutuneet päästöt hyvitettiin. Yleisöä kannustettiin saapumaan paikalle jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla.

– Olemme huomanneet yritysten ja tapahtumajärjestäjien kiinnostuneen viime aikoina vahvasti ilmastoasioista ja erityisesti hiilijalanjäljen hyvittämisestä. Yhteishankkeemme hiilineutraaleista ottelutapahtumista on hieno ja konkreettinen esimerkki Loisteen tuotteista ja palveluista, joiden avulla yritys voi edistää vastuullisuuttaan ja ympäristöystävällisyyttään hiilineutraaliuteen asti.  Keväällä 2019 teimme tutkimuksen, miten suomalaiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen, erityisesti energia-alan näkökulmasta ja sen mukaan 76 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana, energiayhtiö Loisteen liiketoimintajohtaja Ulla Leppä sanoo.

Ympäristöohjelman konkreettisiin toimenpiteisiin voit tutustua ja tavoitteiden toteutumista seurata helposti ensi kauden aikana HJK:n ympäristövastuun sivuilla.

Jos kiinnostuit hiilijalanjäljen hyvittämisestä tai tapahtuman tai yrityksesi toiminnan kehittämisestä hiilineutraaliksi, niin tarkempia tietoja voit lukea lisää Loisteen tuotteista ja palveluista ilmastoystävällisille yrityksille.

Lehdistötiedote

Huippu-urheilija ja kuluttaminen

Vieraileva bloggaajamme Sami “Musti” Jauhojärvi kirjoittaa aiheesta huippu-urheilija ja kuluttaminen. Mikä on omia valintoja ja mihin voi itse vaikuttaa? Ja mikä kaikki vaikuttaakaan urheilijan valintoihin.

Sami Jauhojärvi viihtyy nykyään paljon kotona perheen seurassa.
Uran jälkeen Samilla on ollutenemmän vapaata aikaa kotona perheen kanssa

Urheilu-urani aikana pohdin useasti onko huippu-urheilijoille tulevassa tavaran määrässä mitään järkeä, ja voisinko jotenkin muuttaa kumppaniyritysten ajatusmaailmaa antamallani palautteella. Kilpailu huipulla oli erittäin tiukkaa, minkä vuoksi välineillä ei voinut antaa tasoitusta kilpailijoille prosentin kymmenystäkään. Menestymisen mahdollistamiseksi urheilijalle ei juurikaan annettu vaihtoehtoja kulutuskäyttäytymiseen, sillä jokainen prosentin osa tekemisestä piti olla viilattuna huippuunsa. Oma energian kulutukseni oli aktiiviuran aikana myös huipussaan, vaikkakaan sitä kulutusta ei mitattu kilowateissa vaan kilokaloreissa. Myös matkustustavoissa joustaminen oli haastavaa tuloksen optimoimisen kannalta. Uran lopettamisen jälkeen tilanne on onneksi muuttunut, vaihtoehtoja on huomattavasti paljon enemmän, mutta opettelua se on vaatinut.

Matkustaminen on osa urheilijan arkea

 Kiertäessäni maailmancupia jouduin lentämään paljon, sillä se oli ”tehokkain” matkustusmuoto. Lentomäärääni lisäsi myös se, että asuin suurimman osan huippu-urastani Pohjois-Suomessa, jonne nopein tapa matkustaa oli lentokone. Käytännössä talven aikana viikkotahti oli seuraavanlainen: torstaina kotoa aamun varhaislennolla Helsingin kautta kohti maailmancup-paikkakuntaa, sunnuntai-iltana takaisin Helsinkiin ja maanantai-aamun lennolla takaisin kotiin. Pohjoisen hiihtäjien piti yleensä yöpyä Helsingissä sunnuntain ja maanantain välinen yö iltayöhön ajoittuneen saapumisen takia, sillä kaikki pohjoisen lennot olivat jo ehtineet lähteä.

Maajoukkuevalinnat seuraavan viikonlopun kisoihin julkaistiin monesti maanantaina aamupäivällä ja lähtö reissuun oli taas torstaina. Joukkue siis julkaistiin juuri edellisestä reissusta kotiutumisen jälkeen. Jos kisojen välissä mieli käydä kotona muutakin kuin kääntymässä ja pyykit pesemässä, niin lentokone jäi ainoaksi tuloksen tekemisen kannalta järkeväksi vaihtoehdoksi matkustaa. Nykyään omaa matkustamista pystyy onneksi suunnittelemaan hieman pidemmällä aikavälillä, jolloin vähemmän ympäristöä kuormittavat matkustusvaihtoehdot voi myös ottaa huomioon. Tällekin vuodelle olen matkustanut junalla pohjoiseen useammin kuin koko hiihtourani aikana yhteensä!         

Sami Jauhojärvi toimii Loisteen energialähettiläänä ja valmentaa nuoria hiihtäjiä

Aina ei voi valita itse

Huippu-urheiluun olennaisena osana liittyy tuotteiden testaaminen ja kehittäminen, sekä tietenkin omien yhteistyökumppaneiden tuotemerkkien esille tuominen. Useasti minusta tuntui, että meille lajimme huipuille tulevan tavaran määrää olisi voinut vähentää aika reippaastikin. Meidän piti olla aina ”edustuskelpoisia”, eli käyttämiemme, mediassa näkyvien tuotteiden tuli olla priimakunnossa ja malliston tuoreinta päätä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että täysin käyttökelpoisia tuotteita, esimerkiksi vaatteita, korvattiin uusilla, jos ne olivat vaikkapa nukkaantuneet tai tuotemerkin logo oli kulunut merkin edustajan mielestä edustuskelvottomaksi.

Mustin asenteet juontuvat lapsuudesta

Tässä esilläolohysteriassa on valtava kontrasti siihen mistä pikku-Musti aikanaan ponnisti maailmalle. Muistan edelleen lapsuudestani kuinka urheilukamppeet ostettiin kasvunvaralla, ja ne tosiaankin kulutettiin loppuun asti. Tai ainakin niin pitkään, kun ne mahtuivat päälle. Eikä kaikkia vaatteita edes ostettu kaupasta, vaan äitini neuloi minulle osan kamppeista, mm. ne tummansiniset, yksiväriset trikooshortsit, jotka eivät tosiaankaan herättäneet ihannointia kanssakilpailijoissani 90-luvun puolivälin neonloisteessa, mutta joilla pingoin juoksukisojen voittoon useammankin kerran.

Olen siis pienestä pitäen tottunut kuluttamaan kamppeet ja vaatteet loppuun asti, mikä näkyi myös kulutuskäyttäytymisessäni maajoukkueuran aikana. Kun meille tuli uusia varusteita, en tosiaankaan avannut kaikkia paketteja heti, vaan otin käyttöön vain ne kamppeet, joita varmasti tiesin tarvitsevani. Loput laitoin ns. jemmaan pahan päivän varalle. Sen takia minun ei ole juurikaan tarvinnut ostaa urheiluun liittyviä kamppeita urani jälkeen. Sama varusteiden loppuun käyttäminen jatkuu edelleen: kun vaate on niin kulunut, että sillä ei viitsi enää ihmisten ilmoilla liikkua, niin se menee remppakamppeeksi, muuhun hyötykäyttöön (mm. pyörän puhdistamiseen tarvii rättejä) tai loppusijoituskohteeseensa tekstiilijätteeksi. Muutenkin menen mieluummin varusteissani käyttömukavuus kuin muoti edellä, ja mikäpä onkaan mukavamman tuntoinen päällä kuin lähes loppuunsa hieraantunut lempivaate.

Urheilija tarvitsee energiaa eli ruokaa

Kuten aiemmin totesin, huippu-urheilijana energiankulutukseni oli tapissaan kaloreilla mitattuna. Päivittäinen kulutukseni harjoituskaudella oli yli 5000 kcal päivässä, mikä on noin kolminkertainen määrä tavalliseen tallaajaan verrattuna. Polttoainetta siis kului, ja sitä tuli myös syötyä järkyttävän isoja määriä. Ravinnon suhteen tein paljon valintoja, ja suosin kotimaisia tuotteita niin paljon kuin se mahdollista oli. Johtoajatuksena tässä ei ollut pienempi hiilijalanjälki, sillä sen laskemiseen minun tietoni ja matemaattinen kykyni ei riittänyt, vaan puhtaiden raaka-aineiden saanti ja suomalaisten työn tukeminen

“Olisinko voinut tehdä jotain toisin?”

Uran lopettamisen jälkeen olen pohtinut miten olisin voinut urani aikana muuttaa energiankulutustani muuten? Matkustamista olisi toisaalta voinut vähentää, ja esimerkiksi jäädä Keski-Eurooppaan kisaviikonloppujen väliseksi ajaksi kotiin lentämisen sijaan. Vilkkaasta aineenvaihdunnasta johtuen huoneiston lämpötilaa olisi voinut laskea suosiolla pari astetta, sillä kuljin pääasiassa pelkästään bokserit jalassa kotona, sen verran kuuma kroppa minulla uran aikana oli 😉 Lämpötilan laskemiseen oli kuitenkin vaimollakin sanansa sanottavana. Saunoin harvakseltaan, sillä iltapäivän harjoituksen jälkeen oli aina kiire ruokapöytään energiavarastoja täydentämään. Muutenkaan kahden treenissä hikoilun ja niiden jälkeisten suihkukertojen jälkeen illan sauna ja suihku ei ollut houkuttelevin ajanviettotapa. Peseytymiseen en tuhlannut energiaa ylettömän paljoa, sillä en koskaan ole rakastanut pitkiä, kuumia suihkuja, vaan suosinut haaleaa, tai saunan jälkeen jääkylmää, suihkua.

Lyhyet matkat helpottavat arkea

Urani aikana asuin myös niin lähellä suorituspaikkoja, että siirtymisiin ei kulunut juurikaan energiaa. Harjoituskaudella pystyin pääosin lähtemään treeneihin suoraan kotiovelta. Talvella toki jouduin suksineni siirtymään autolla ladun varteen.

Eettiset valinnat kulkevat Mustin mukana

Urani aikana olin niin sanotusti ravintoketjun huipulla, sillä kaikki minulle tulleet välineet ja varusteet edustivat kuuminta hottia ja tuotekehityksen kärkeä. Huippulaadukasta tavaraa, joiden ominaisuudet ja kesto olivat myös huippuluokkaa. Uran jälkeen, ja jo sen aikana, olen monta kertaa todennut vanhan viisauden pitävän edelleen paikkansa: köyhällä ei ole vara ostaa halpaa! Minusta eettisesti paras kulutusvalinta on ostaa laadukkaita ja kestäviä tuotteita. Niistä on yleensä iloa pidempään, vaikka ne hankintahetkellä kustantaisivatkin hieman enemmän. Ja pitkässä juoksussa ne tulevat myös halvemmaksi, kun tuotteita ei tarvitse korjata tai uusia rikkoontumisen vuoksi niin usein. Monet tuotteet on tehty helpottamaan arkea ja työn tekoa, mutta ihmiset voisivat oikeasti miettiä tarvitsevatko he oikeasti kaikkea hankkimaansa tavaraa. Ainakin omalta osaltani voin todeta, että tavaran määrästä päätellen minulla on ihan liikaa säilytystilaa. Tai sitten en vain osaa heittää mitään käyttökelpoista pois, vaan säästän pahan päivän varalle ajatuksella ”kyllä aika tavaran kaupitsee”. Kieltämättä olen luonteeltani ”kaikelta varalta” tyyppi.

Esimerkin voima

Nykyaikainen kulutushysteria on jatkunut vasta pari vuosikymmentä, käytännössä ilmiö on siis syntynyt ja voimistunut minun elinaikanani. Toivon todella, että omana elinaikanani näen sen myös laantuvan ja ihmisten tajuavan maapallon tuotannon ja luonnonvarojen rajallisuuden. Muutamassa vuosikymmenessä meillä on mahdollisuus tuhota ja kuluttaa kaikki se, mitä aikaisemmat sukupolvet, ja ihmisen esi-isät, ovat pystyneet säästämään käyttöömme vuosituhansien aikana. Valinta on minun lisäkseni myös sinulla. Ja usko tai älä, sinäkin toimit esimerkkinä jollekin!

Sami “Musti” Jauhojärvi toimii energiayhtiö Loisteen energialähettiläänä kertoen omasta arjestaan ja kannustamalla ihmisiä ajattelemaan läheistensä lisäksi ympäristöä. Olympiasähkö on lähellä hänen sydäntään.

Sähköä selkokielellä – osa 3. määräaikainen sähkösopimus

Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan. Jaksossa 3. selvitetään mitä tarkoittaa määräaikainen sähkösopimus.

Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!

Määräaikainen sähkösopimus

Määräaikainen sähkösopimus on sopimus, jossa sähkön hinta kiinnitetään määräajaksi, tavallisimmin kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Sopimuksen pituus voi olla muutakin, mutta kuluttajille myytävien sähkösopimuksien enimmäispituus on kaksi (2) vuotta. Määräaikaisen sopimuksen hinta määräytyy sopimuksen teon ajankohdan mukaan ja säilyy samana koko sopimuskauden. Sähköenergian hinta ilmaistaan tavallisimmin senttiä per kilowattitunti eli snt/kWh.

Miksi sähkön hinta vaihtelee?

Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta asiasta; sähköenergian hinnasta, sähkönsiirron hinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäveroista.

Tässä jutussa perehdymme sähköenergian hintaan, joka määräytyy monien eri asioiden kautta. Siihen vaikuttavat mm. sääolosuhteet, sähkön tuotannon ja käytön määrä sekä poliittinen ja taloudellinen maailmantilanne.

Miksi naapurilla on eri hinta kuin minulla?

Loiste hankkii sähkön valtaosin pohjoismaisilta tukkusähkömark­kinoilta ja myy sen eteenpäin koteihin ja yrityksille. Koska pörssistä ostettavan sähkön hinnat vaihtuvat tunneittain sähköntuotantomäärien ja -käytön mukaan, näkyy vaihtelu myös sähkösopimusten hinnassa.

Sähköenergian hinta voi siis olla hyvinkin erilainen naapureiden kesken, riippuen esimerkiksi siitä milloin sopimus on tehty. Sopimuksen hintaan voi vaikuttaa myös sähkön tuotantomuoto, esimerkiksi ympäristöystävällinen vihreä sähkö saattaa olla hieman kalliimpaa.

Lisää tietoa sähkön hinnasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä löydät Loisteen asiantuntijan laatimasta, kuukausittain nettisivuillamme julkaistavasta sähkömarkkinaraportista. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden pörssisähkö -hintojén muutoksia ja kehitystä voi tarkastella Nordpoolin nettisivuilla.

Miksi valita määräaikainen sähkösopimus?

Määräaikainen sähkösopimus on vaivaton ja helppo valinta niille, jotka eivät halua tai jaksa seurata sähkön hinnan kehitystä jatkuvasti. Hinta pysyy vakaana ja sähkölaskun kokoa voi hahmotella jo etukäteen omaa budjettia suunnitellessa. Jos olet kiinnostunut tutkimaan vaihtoehtoja, niin lue lisää eri sähkösopimustyypeistä.

Sähköä selkokielellä – osa 2. yleissähkö, aikasähkö ja pörssisähkö

Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan.
Jaksossa 2. tutustumme yleissähkön, aikasähkön ja pörssisähkön eroihin.

Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!

Kenelle sopii yleissähkö?

Yleissähkö on sopiva valinta asiakkaille, joiden sähkönkäyttö on vähäistä. Useimmiten yleissähkön käyttäjä asuu kerrostalossa, jossa asunnot lämpiävät kaukolämmöllä. Yleissähkön hinta on sama, vuorokauden tai vuodenajasta riippumatta. Se sopii myös rivitalo- ja omakotitaloasukkaille, joilla on öljy tai maakaasu lämmitysmuotona. Yleissähkö saattaa sopia sähkölämmittäjälle, jos kulutus on vähäistä. Jos et ole varma sopiiko yleissähkö kotiisi, niin otathan yhteyttä Loisteen asiakaspalveluun.

Sopiiko aika-/yösähkö sinulle?

Aikasähköä kutsutaan myös yösähköksi ja joskus, mutta harvemmin, kaksiaikasähköksi. Sitä suositellaan kuluttajille, joiden sähkönkäyttö on yli 10 000 kWh vuodessa ja sähkön kulutus voidaan keskittää tai siirtää yöaikaan.

Aikasähkössä on olemassa kaksi eri sähköenergian hintaa; päivä- ja yösähköhinta. Aikasähkö eli päiväsähkön ja yösähkön yhdistelmä sopii erinomaisesti mm. sähkölämmittäjälle tai kiinteistön omistajille, jotka käyttävät suuren osan sähköstään juuri yöaikaan. Yösähkön hinnan ollessa edullisempaa voit keskittää sähkönkulutustasi ja laittaa vaikka pyykinpesukoneen päälle. Lue lisää yösähköstä Loisteen sivuilta

Mistä pörssisähkö tulee ja kenelle se sopii?

Sähköyhtiö ostaa pörssisähköä sähköpörssistä ja myy sen edelleen asiakkailleen. Pörssisähkösopimuksen hinta perustuu pörssisähkön tuntihintaan, joka määräytyy erikseen vuorokauden jokaiselle tunnille. Pörssisähköstä käytetään välillä myös nimeä spot- tai spottisähkö.

Loisteen asiakkaalle sähkön hinnan ja kulutuksen kehitys on seurattavissa Loisteen Oma Energia –palvelussa. Palveluun kirjautumisen jälkeen voit tarkastella sekä omaa kulutustasi että pörssisähkön hintaa. Tulevaisuuden hintaennusteista, markkinasähkön liikkeistä Suomen hinta-alueella ja siihen vaikuttavista ilmiöistä saat lisätietoa kuukausittain julkaistavasta Loisteen sähkömarkkinaraportista. Itse pörssisähkön hinnasta kiinnostuneille hyvää tietoa tarjoavat Nordpoolin sivusto tai Fingridin tuntivahti -sovellus.

Tuulivoima kasvoi kannattavaksi

Suomen tuulivoimaloiden vähän yli 30-vuotinen historia on nousujen ja laskujen kiehtova tarina. Nyt tuulivoima on pinnalla ja uusia voimaloita syntyy tiuhaan tahtiin ja tehot kasvavat huimaa vauhtia.

Kainuussa sijaitsee monta tuulivoimapuistoa. Tuulivoima on tärkeimpiä energianlähteitä nykyaikana.
Kainuussa sijaitsee useita tuulivoimapuistoja


Tuulivoima on vauhdittanut purjeveneiden kulkua samoin kuin vesipumppujen ja tuulimyllyjen toimintaa meillä jo satoja vuosia. Vaikka ensimmäinen sähköä tuottava tuuliturbiini keksittiin maailmassa jo vuonna 1888, jouduttiin odottamaan lähes sata vuotta ennen kuin Suomeen saatiin ensimmäinen nykyaikainen tuulivoimala.

”Suomen tuulivoiman kehitys 1980-luvulta saakka on ollut tuulista, on heiluttu puolelta toiselle. Näihin vuosikymmeniin saakka Suomi on ollut moneen muuhun maahan verrattuna tuulivoiman kehitysmaa”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas summaa.

Suomen ensimmäinen sähköverkkoon kytketty tuulivoimala nousi Inkooseen vuonna 1986, kun Imatran Voiman Kopparnäsin koelaitos valmistui. Teholtaan tämä 300 kilowatin koelaitos oli noin kymmenesosan nykyvoimaloiden tehoista. Edellisen vuosikymmenen öljykriisi oli herättänyt eri puolilla maailmaa vaihtoehtoisten energiamuotojen etsimisen tarpeen. Vihreä sähkö eli uusiutuva energia – tuulivoima, aurinkovoima, vesivoima ja biotuotanto – alkoi olla yhä useampien huulilla. Tuulivoima vastasi hyvin polttoaineettoman energiantuotannon tarpeeseen, ja ensimmäisinä kaupallisen tuulivoimalan rakensivat tanskalaiset 1980-luvun alkupuolella.

Tuuliatlas kartoitti tuuliolot

Vauhtia suomalaisiin tuulivoimalakokeiluihin antoi se, että myös kauppa- ja teollisuusministeriö alkoi aktiivisesti etsiä uusia energiamuotoja ja käynnisti niihin liittyviä tutkimuksia. Uudet energiajärjestelmät ja -teknologiat -tutkimusohjelma NEMO starttasi ja otti tuulivoiman yhdeksi kärjekseen.

NEMO esimerkiksi kartoitti voimaloille edullisia tuulioloja. Ilmatieteen laitos julkaisikin tuuliatlaksen eli kartan Suomen keskimääräisestä tuulisuudesta alueittain. Ilmatieteen laitos oli pitkään kansainvälisesti ainoa ilmatieteellinen tai meteorologinen tutkimuslaitos, joka osallistui aktiivisesti tuulienergian tutkimushankkeisiin.

”Rannikkoalueet ja Kainuun vaara-alueet näkyvät Ilmatieteen laitoksen selvityksessä hyvinä tuulivoima-alueina. Mastokorkeudet Suomessa ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet, joten paikkavalinta ei ole enää niin suuressa roolissa. Eroja silti on, ja tuulivoimahankkeissa profiloidaan tuulimittausten avulla voimaloille ja puistoille sopivimmat paikat”, Antti Kangas sanoo. 

1990-luvun alussa tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi. Oman voimalansa saivat Korsnäs, Siikajoki, Kalajoki ja Kemi. Voimalat olivat tärkeitä tutkijoille, sillä niiden toiminnasta kerättiin tietoa tulevaisuuden ratkaisujen pohjaksi. Suomessa myös järjestettiin seminaari, johon ottivat osaa tuulivoiman asiantuntijat yhdeksästä eri maasta.

Suomi onkin ollut arktisessa tuulivoimassa ja sen tutkimisessa maailman kärkimaita. Esimerkiksi Lapin tuntureiden tuuliolojen tutkimus alkoi jo 1980-luvulla.

Tuet vauhdittivat rakentamista

1990-luvun puolenvälin jälkeen tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Vaikutuksensa siihen oli sillä, että kauppa- ja teollisuusministeriön energiainvestointien tukijärjestelmä kannusti rakentamaan tuulivoimahankkeita 40 prosentin investointituella.

Ennen vuosituhannen vaihdetta tuulivoimaloita rakennettiin Poriin, Kotkaan, Oulunsaloon ja Uuteenkaupunkiin. Suomen tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistui.

2000-luvun alussa ala hiljeni jälleen, kun valtion investointituki putosi 40 prosentista 25:een. Tämä toi mutkia myös Loisteen (silloinen Kainuun Sähkö) Kivesvaara-projektiin. Paltamon Kivesvaaraa kaavailtiin yhtiön tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. 

”Avustukset eivät kuitenkaan riittäneet projektin loppuun saattamiseen. Haimme investointitukia valtiolta, mutta aika ei ollut silloin kypsä. Myöhemmin hanke kaatui Finavian määrittelemään lentopintaan, mikä esti hankkeen eteenpäin viemisen. Lentopinta on ilmailussa käytettävä tapa ilmoittaa lentokorkeuksia”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas kertoo.

Hänen mukaansa tuulivoimaa ei pidetty energiamuotona, joka voisi myöhemmin teollistua.

Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.
Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.

”Virkamiehet ja poliitikot eivät tuolloin uskoneet tuulivoimaan tarpeeksi. Viiden viime vuoden aikana mielikuvat tuulivoimasta ovat muuttuneet. Sen kannattavuuteen ja tehoon on alettu uskoa.”

Byrokratia pisti kapuloita lapoihin

Vaikka alalla oli hiljaista, tekninen kehitys eteni. Vuonna 2000 perustettiin menestynyt kotimainen tuulivoimalavalmistaja WinWind, ja uusia tuulivoimaloita rakennettiin Oulun lisäksi Oulunsaloon, Kristiinankaupunkiin ja Kokkolaan. Loiste on yksi Lumituulen Oulunsalo-Hailuodon tuulivoimapuiston omistaja ja toimittaa tuulivoimalla tuotetun sähkön markkinoille.

WinWind hakeutui konkurssiin vuonna 2013 mutta ehti rakentaa 130 tuulivoimalaa ympäri maailman.

Suomi jäi kuitenkin jälkeen muun maailman vauhdista. Tuulivoimahankkeiden lupaprosessit olivat hitaita ja jumittivat byrokratian rattaissa.

Antti Kankaan mukaan tilanne ei ole tästä juuri muuttunut. Tuulipuistohankkeen valmistelu tuulimittauksineen, valmisteluineen ja selvityksineen kestää yhä 3–5 vuotta.

”Haasteellista on se, että rakennusluvista usein valitetaan. Näin hankkeeseen voi tulla muutaman vuoden viive ennen aloittamista. Kolmenkymmenen tuulimyllyn pystytys kestää vuoden tai kaksi, joten koko prosessi saattaa kestää kahdeksankin vuotta.”

Osaksi kansallista strategiaa

2000-luvun edetessä globaali huoli ilmastonmuutoksesta on voimistunut. Samalla tuulivoimaa on meilläkin alettu edistää eri keinoin osana kansallista ilmastostrategiaa. Tuulivoimaa on muun muassa tuettu sähköveron palautuksella. Myös investointituen osuus kasvoi noin kolmannekseen rakentamiskuluista, ja lisäksi EU:n direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä on edistänyt asiaa.

Sipilän hallituskaudella Suomi sitoutui lisäämään uusiutuvan energian tuotantoaan niin, että vuoteen 2030 mennessä sen osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannostamme on nyt 40 prosenttia.

Vähitellen energia-alan yritykset ovat kiinnostuneet tuulivoimasta – vaikka kriittistäkin tietoa tuulivoiman vaikutuksista levitetään jatkuvasti.

”Tuulivoima ei ole sen turvattomampi sähköntuotantomuoto kuin muutkaan tuotantomuodot. Tuulivoima on ilmastoystävällistä eikä synnytä saasteita ympäristöön”, Kangas sanoo. 

Alan yhteisiä ohjeistuksia ovat pohtineet aktiivisesti niin Suomen Tuulivoimayhdistys kuin viranomaisetkin. Esimerkiksi ääniohjearvosta annettiin asetus, jossa tuulivoimaloille säädetyt ohjearvot ovat 5–10 desibeliä alemmat kuin muilla melunlähteillä. Asetus linjaa, että tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä.

Tehot ja kannattavuus kehittyvät

Tuulivoimateknologia on ottanut kuluneen vuosikymmenen aikana harppauksia eteenpäin. Myös tuulivoiman tehokkuus lisääntyy huimaa vauhtia. 2000-luvun lopussa rakennettu kolmen megawatin voimala tuotti vuodessa 8 000 MWh, kymmenen vuotta myöhemmin rakennettava neljän megawatin voimala tuottaa jo 19 000 MWh.

”Tuulivoima alkaa olla kannattavaa liiketoiminta, ja se on menossa pikkuhiljaa jopa perinteisten tuotantomuotojen, kuten lämpö- ja sähköenergian, ohi. Tuotannon varastoimiseksi täytyykin keksiä hyviä ratkaisuja. Myös me Loisteessa pidämme ovet avoinna tuulivoimahankkeille.”

Lue lisää Loisteen tuulivoimahankkeista.

Lue lisää tuulivoiman historiasta Suomen Tuulivoimayhdistyksen sivuilta.