Näin voit vertailla eri sähköntuottajien vihreyttä

Valitse vihreä sähkö

Sähkönmyyjillä on velvollisuus ilmoittaa myymänsä energian alkuperä asiakkailleen. Myyjät ilmoittavat edellisen kalenterivuoden aikana myymänsä sähkön alkuperän esimerkiksi sähkölaskussa.

Energiavirasto ylläpitää sahkonhinta.fi-sivustoa, jossa voi vertailla eri sähköntuottajien vihreyttä. Sähköntuotanto on koodattu kolmella eri värillä: uusiutuvat energiamuodot vihreällä, ydinvoima keltaisella ja fossiiliset punaisella palkilla.

Vertailijan kannattaa kuitenkin huomioida, että siinä ei kuvailla yksittäisen sähkötuotteen ominaisuuksia, vaan koko yhtiön kaikkien sähkötuotteiden alkuperää. Jos yhtiö tarjoaa ainoastaan uusiutuvaa energiaa, koko palkki on vihreä kuten Loisteen tytäryhtiöllä Ekosähköllä.

Kaupallisessa sähkövertailu.fi:ssä voit verrata kaikkia sähkösopimuksia, pelkästään EKOenergia-ympäristömerkittyjä sähkösopimuksia tai niitä, joissa käytetään uusiutuvia energialähteitä.

Kuva 21.3.2019: sahkovertailu.fi

Vertaile vihreän sähkön sopimuksia

Suodata sähkösopimuksia seuraavasti:

5 syytä siirtyä sähköautoilijaksi

Sähköautot tulevat liikenteeseen äänettömästi mutta varmasti. Sähkövoimatekniikan asiantuntija kertoo, miksi sähköauto on kannattava hankinta jo nyt ja miten liikenteen sähköistyminen mullistaa autoilutapojamme lähivuosina.

Sähköautojen valikoima laajenee

”Autoilussa tullaan näkemään suunnanmuutos muutaman vuoden sisällä, koska autotehtaat muuttavat tarjontaansa maailmalla asetettujen päästötavoitteiden mukaisiksi”, kertoo Plugit Finland Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja, sähkövoimatekniikan diplomi-insinööri Topi Aaltonen sanoo. Plugit Finland on merkittävä latausjärjestelmien toimittaja sekä palveluntuottaja Suomessa. Sen asiakkaat, kuten esimerkiksi Loiste Energia, tekevät latauspisteiden hankinta- ja asennuspäätökset.

EU-maiden ympäristöministerit päättivät lokakuussa, että uusien autojen päästöjä pitäisi leikata 35 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Asian käsittely jatkuu EU-tasolla. Selvää kuitenkin on, että autotehtaiden kannattaa keskittyä tekemään yhä vähäpäästöisempiä autoja.


Tankki täyttyy, kun sinä keskityt muuhun

”Tämä muutos näkyy yrityksessämme niin, että autojälleenmyyntiliikkeiden yhteydenotot meille ovat merkittävässä kasvussa. Liikkeet haluavat meidät tuekseen esimerkiksi silloin, kun asiakkaat kysyvät sähköautoilusta ja autojen lataamisesta. Siksi perustimme latauslaitteille oman sivuston ja nettikaupan”, Topi Aaltonen kertoo.

Sähköautot ja niiden lataaminen yleistyy kovalla vauhdilla Suomessa.

Sähköauton lataaminen on täysin uusi autoilun ulottuvuus, joka vaatii opettelua. Autoa kannattaa ladata aina, kun se seisoo paikallaan. Jo nyt noin 85 prosenttia latauksista tehdään kotona tai työpaikoilla.

”Sähköauto muuttaa koko ajatuksen autoilusta. Kun lähden aamulla kotoa, ’tankki’ on aina täynnä. Tai kun olen töissä, auto latautuu pihalla. Näin minun ei tarvitse pohtia tankkaamista erikseen, vaan se tapahtuu aina jonkin muun ohessa”, Topi Aaltonen kuvailee.

Koska auto seisoo paikallaan yleensä pisimpään kotona, se on myös sähköauton tärkein latauspaikka.

Kodin yhteyteen rakennettavasta latauspisteestä kannattaa tehdä mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta esimerkiksi hybridiautoa tulee ladattua tarpeeksi usein. Jos lataus on liian vaikeaa, hybridiautoilija käyttää helposti autoonsa toista vaihtoehtoa eli polttoainetta.

”Tavallinen lämmityspistoke voi riittää esimerkiksi pieniakkuisen hybridin tilapäiseen lataukseen, mutta kun lataaminen on päivittäistä, on turvallisempaa rakentaa sähköautolle oma latauspiste. On tärkeää, että latauspisteet on tehty turvallisesti nimenomaan auton latausta varten. Eihän kukaan liitä sähkökiuastakaan tavalliseen sähköpistokkeeseen”, sähkövoimatekniikan asiantuntija Topi Aaltonen muistuttaa.

Latauspisteen asentaminen omakotitalon yhteyteen maksaa noin 1 500 euroa.

Asunto-osakeyhtiöissä taloyhtiön osakkaiden enemmistö voi päättää latauspisteiden hankinnasta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee niiden rakentamista. Tämä on merkittävä uudistus, koska suurin osa suomalaisista asuu kerros- ja rivitaloyhtiöissä, joita on kaikkiaan noin 90 000.

Vaikka päätöksenteko taloyhtiöissä ei ole aina helppoa, Aaltonen kannustaa yhtiöitä miettimään asennusta investointina tulevaisuuteen. Se kantaa jopa kymmenien vuosien päähän.


Sähköllä ajat selvästi edullisimmin

”Sähköautoilu on kivaa! Olen nähnyt, että monien ennakkoluulot karisevat, kun he pääsevät ajamaan sähköautoa ensimmäistä kertaa. Siinä autoilukokemus on hyvin erilainen. Siksi kannatankin autoliikkeiden uutta, pari päivää kestävää koeajoa, jossa sähköauton käytön kaikki puolet ehtivät tulla tutuiksi.”

Aaltosen mukaan sähköautoilu on sitä kustannustehokkaampaa, mitä enemmän ajetaan. ”Käyttövoimakustannukset ovat noin viisi kertaa edullisemmat kuin polttomoottoriautolla ajettaessa.”

Koska autoja käytetään yleensä melko lyhyisiin matkoihin kodin ja työpaikan välillä, sähköauto soveltuisi näihin arjen ajoihin hyvin jo nykyisillä akuilla ja tekniikalla. Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne on selvittänyt, että suomalaisten matkoista 90 prosenttia voitaisiin tehdä sähköautolla, jos keskinopeat kotilatauspisteet yleistyisivät.

Sähköautojen latausverkosto muodostuu monista pisteistä. Tärkeimmät pisteet ovat kotona ja työpaikalla, mutta myös julkisia latauspisteitä tarvitaan.

Loisteella on sähköautojen latauspisteitä Kainuussa

Julkisia latauspisteitä on tällä hetkellä Suomessa noin 1 500, joista suuri osa on Plugit Oy:n asentamia. Niiden hallinnasta vastaa aina tilaaja. Suurimpia tarjoajia ovat kauppaketjut ja -keskukset. Esimerkiksi Kesko tarjoaa latauspisteitä ympäri Suomen, ja Ideapark Lempäälässä on jo 40 latauspaikkaa. Loisteella on Kainuussa yhteensä 15 latauspistettä seitsemässä eri paikassa.

”Julkiset latauspisteet ovat tärkeitä, ja esimerkiksi kauppakeskukset tarjoavatkin niitä mielellään. Näin asioinnin aikana lataaminen edistää myös kaupankäyntiä. Lisäksi voimme julkisten pisteiden avulla luoda mielikuvaa, että sähköautoilu onnistuu.”


Sähköautojen latausverkosto muodostuu monista pisteistä. Kuva: Plugit Oy


Maksat vähemmän autoveroa ja saat hankintatukea

Sähköautojen akustot halpenevat nopeasti, joten tieliikenteen sähköistämisestä on tulossa kaikkein kustannustehokkain yksittäinen päästöjen vähennyskeino, todetaan Sitran syksyllä julkaisemassa raportissa.

Suomessa on tällä hetkellä noin 15 000 sähköautoa, joista täyssähköautoja on noin 2 500. Hallituksen tavoitteena on, että niitä olisi 250 000 vuonna 2030. Se tarkoittaa, että joka vuosi otettaisiin käyttöön yli 20 000 sähköautoa lisää. Tätä myös Topi Aaltonen pitää realistisena tavoitteena.

Sitran mukaan sähkö- ja hybridikäyttöisten henkilöautojen määrä voi kasvaa jopa 800 000:een vuoteen 2030 mennessä.

Topi Aaltosen mielestä tavoite on syytä asettaa korkealle. ”Tavoitteet ovat saavutettavissa, jos niistä tehdään virallisia ja niitä ollaan valmiita edistämään päätöksillä.”

”Kuluttajan on vaikea tehdä ostopäätöstä, jos viralliset linjaukset ja tukitoiminnot ovat epäjohdonmukaisia. Esimerkiksi naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa on paljon sähköautoja siksi, että valtio tukee monin tavoin niiden hankintaa ja niihin liittyvää infraa.”

Suomessa sähköautoilua tuetaan nyt esimerkiksi päästöperusteisella, matalammalla autoverolla sekä 2 000 euron suuruisella sähköauton hankintatuella 2018–2021.


Osallistut päästöjen vähentämiseen

Liikenteen kehittäminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä noin 20 prosenttia tulee kotimaan liikenteestä ja siitä valtaosa tieliikenteestä.

Liikenne on ainoa talouden ala, jolla kasvihuonekaasupäästöt ylittävät yhä vuoden 1990 tason. Päästövähennyksiin on monta keinoa, joita kaikkia kannattaa käyttää.

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut toimenpideohjelmansa hiilettömään liikenteeseen vuonna 2045. Sen tavoitteet voi tiivistää kahteen kohtaan: Henkilöautojen, rekkojen ja bussien vuodessa käyttämä energiamäärä pitää puolittaa vuoteen 2045 mennessä. Jäljelle jäävä energiantarve katetaan siirtymällä sähköautoihin, biokaasuun ja uusiutuvaan dieseliin.

Lue lisää

Hiihtäjälegenda Sami Jauhojärvi: ”Viemme roskat kierrätykseen pyörän peräkärryssä”

Suomen luonto on antanut entiselle kilpahiihtäjälle Sami Jauhojärvelle paljon. Menestyksekäs ura alkoi Ylitornion metsistä, ja luonnossa hän edelleen lataa akkuja, purkaa energiaa, metsästää ja kalastaa. ”Jokainen meistä voi vaikuttaa arjen hyvillä valinnoilla siihen, että puhdas luonto säilyy jälkipolvillekin”, Loiste Energian energialähettiläs sanoo.

Huippuhiihtäjä Sami Jauhojärvi, 37, on nähnyt matkoillaan jylhiä vuoria ja kaunista luontoa, mutta Lapin Kilpisjärveä hienompaa paikkaa ei maailmassa ole.

Entinen kilpahiihtäjä, Sami Jauhojärvi toimii Loisteen energialähettiläänä ja lupaa tuoda energiaa meidän kaikkien omaan arkeen.

”Tunne on käsittämätön, kun nousen suksilla tunturiin ja lähden hiihtämään kohti Haltia. Suomen korkeimman tunturin laella tunnen olevani Suomen ja lähes maailman katolla. Ympäröivä rauha ja huipulta aukeava avaruus ovat jotain uskomatonta.”

Ylitorniolla elämänsä ensimmäiset 23 vuotta asunut Jauhojärvi tunnetaan menestyksekkään hiihtouransa lisäksi vahvasta luontosuhteestaan. Nykyisin hän asuu Lahden kupeessa Hollolassa opettajavaimonsa Lauran ja poikiensa Oivan, 7, Alpon, 3, sekä puolivuotiaan Elvi-tyttärensä kanssa ja haluaa siirtää luonnon kunnioituksen lapsilleenkin.

”On tärkeää, että jätämme tuleville sukupolville perinnöksi puhtaan luonnon – ja että tulevaisuudessakin olisi vuodenajat ja lunta talvisin. Jokainen meistä voi vaikuttaa asiaan ja tehdä arjen hyviä valintoja”, Loiste Energian brändilähettiläänä toimiva Sami Jauhojärvi sanoo.

”Haluan opettaa lapsilleni luonnon arvostusta”

Entinen maastohiihtäjä jos kuka tietää, että luonto on paras paikka ladata akkuja ja purkaa energiaa. Sami Jauhojärvi on kulkenut luonnossa pikkupojasta lähtien: samoillut, hiihtänyt, lenkkeillyt, metsästänyt, kalastanut sekä poiminut marjoja ja sieniä.

”Haluan opettaa lapsenikin liikkumaan luonnossa. Oleellista ei ole vain se, että luonnosta pitäisi saada konkreettista hyötyä. Siellä myös näkee, että eläimillä on asiat hyvin ja osaa arvioida erilaisia maastoja, metsiä ja luonnon merkkejä – se on arvokasta”, hän pohtii.

Jauhojärven mukaan jokamiehenoikeutemme ovat ainutlaatuinen asia.

”Ne nousevat erityisen suureen arvoon maailmalla liikkuessa. Esimerkiksi sienten poimiminen saattaa olla monessa maassa kiellettyä, mikä tuntuu meistä suomalaisista ihan hullulta.”

Hän muistuttaakin, kuinka onnekkaita olemme, kun puhtaat metsät ja kansallispuistot ovat jokaista lähellä.

”Alpeilla mennään gondolihissillä ensin ylös vuoristoon, Lapissa jokainen voi itse päättää, mihin suuntaan lähtee. Mikä siinä on hiihdellessä, kun kevätaurinko paistaa, on sopiva hankikanto, riekot ovat soitimella ja kotka lehahtaa yläpuolella. Jatkat järven jäälle ja tiedät, että siellä on taimenta ja rautua järvi täynnä. Sitä luonto puhtaimmillaan on.”


Sami Jauhojärvi sanoo, että arjen pienet teot ratkaisevat. ”Meillä lamput eivät pala turhaan eikä telkkari ole päällä, jos kukaan ei sitä katso. Myös kotimme huonelämpötilaa on mietitty niin, että kaikilla on hyvä olla, mutta jo parin asteen vähentäminen laskee energiankulutusta.”

”Kolmevuotias poikanikin osaa jo kierrättää”

Keväällä 2017 Sami Jauhojärvi jätti kilpaladut taakseen. Nykyisin hän nauttii eniten, kun saa viettää tavallista perhearkea. Hiihtäjälegenda ei järjestä lapsilleen mitään ”sirkustemppuja”, vaan touhuaa heidän kanssaan mieluummin vaikka yhdessä pihalla.

”Ei ole olemassa laatuaikaa, on vain aikaa. Sitä kuuluisaa omaa aikaa en tarvitse: minulle oma aika on aikaa perheen kanssa. Sain olla itsekseni riittävästi hiihtäjän ammatissa – hotelleissa sai nimittäin maata. Kilpaurheilijan ammatti oli hieno elämänvaihe, mutta nyt on vielä hienompi vaihe menossa.”

Jauhojärvi kertoo, että perheen arkirutiineihin kuuluu vahvasti esimerkiksi kierrättäminen.

”Meiltä löytyy kymmenkunta erilaista roska-astiaa. Se on ihan itse opeteltu juttu, sillä minun tai vaimoni lapsuudenkodeissa ei aikoinaan niin laajasti kierrätetty.”

Ennen kuin Jauhojärvet muuttivat vuonna 2015 nykyiseen omakotitaloonsa Hollolaan, he asuivat Rovaniemellä ja Lahdessa. Sami Jauhojärvi oppi kierrättämään jo pohjoisessa, kun taloyhtiön pihalla oli siihen mahdollisuus.

”Nyt kierrätämme muovit, paperit, pahvit, kompostoitavan jätteen, lasin, metallin, patterit, lääkkeet… Keräämme autotallin yhteen nurkkaan roskat. Kun kasa on riittävän iso, tyhjennämme ne kierrätyspisteeseen.”

Perheellä on polkupyörään kiinnitettävä peräkärry, jonka Jauhojärvi lataa usein täyteen roskia ja pojat lähtevät viemään niitä.

”Lähimmälle kierrätyspaikalle on matkaa vain pari kilometriä. Mennessämme noukimme vähän roskia tien varresta. Ja totta kai pikkuherroja kiinnostaa, jos siellä on pantillisia tölkkejä tai pulloja. Pojat ovat sen ikäisiä, että he osaavat aika hyvin lajitella. Esimerkiksi kolmevuotias kysyy jo, että mihin roskiin mikäkin menee.”

”Urheilusponsoriksi voi ryhtyä kuka tahansa”

Sami Jauhojärvi sanoo miettivänsä nykyisin myös energiankulutustaan entistä tarkemmin. Oma talo lämpiää maalämmöllä. Sähkösopimuksena perheellä on Loisteen Olympiasähkö, joka on Loisteen ja Olympiakomitean yhteinen tuote: Loiste ohjaa jokaisesta käytetystä kilowattitunnista 2,5 prosenttia suoraan nuorten lahjakkaiden urheilijoiden olympiavalmennukseen.

Olympiasähkö ei maksa asiakkaalle ylimääräistä – urheilusponsoriksi voi siis ryhtyä helposti kuka tahansa. Jauhojärven mukaan on hienoa, että Loiste on mukana tukemassa nuoria urheilijoita.

”Suomessa urheilusponsorointia ei ole osattu tuotteistaa lähellekään yhtä hyvin kuin vaikka Ruotsissa, joka on siinä ihan pohjoismainen keulakuva. Olympiasähkön tyyppisiä tuotteita pitäisi olla enemmänkin: asiakas tietää selkeästi, että ostamalla tämän tuotteen tuen nuorisourheilua.”

Suomessa nuorisourheilu on pitkälti vanhempien rahapussista kiinni – ja vanhempien tulotasosta riippuen tasa-arvo-ongelmat voivat olla suuriakin.

”Kaikilla ei ole varaa harrastaa, ja seuratoiminnalla on rajalliset resurssit. Mitä enemmän seuratoiminta ja nuorisourheilu saavat tukea, sitä paremmin varmistamme sen, että meillä on menestyjiä myös tulevaisuudessa.”


Sami Jauhojärvi valmentaa 21-vuotiasta Aleksi Parttimaata, joka on asettanut tähtäimensä Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisiin. ”Yhteistyömme alkoi toukokuussa 2018. Aleksi on ikäisekseen kypsä valmennettava, joka tuntee oman kroppansa ja osaa ajatella ja kyseenalaistaa asioita.” Roosa Vantaala, 17, tavoittelee hiihdossa nuorten kansallista kärkeä, jonka saavuttamiseen konkarin neuvot ja opit ovat tervetulleita.

”Opettelen kalenterin hallintaa”

Pitkällä ja menestyksekkäällä urallaan muun muassa parisprintin olympiakultaa ja kahdesti MM-pronssia voittanut Sami Jauhojärvi ei ole suinkaan irtautunut hiihdosta – päinvastoin. Hän työskentelee Ylen hiihtolähetyksissä kommentaattorina, osallistuu luento- ja pr-tapahtumiin, tekee suksi- ja sauvatestejä sekä valmentaa Lahdessa asuvaa nuorta hiihtolupausta Aleksi Parttimaata.

”Kun lopetin kilpailemisen keväällä 2017, minulla oli nopeasti saman vuoden marraskuuhun asti sovittuna enemmän töitä kuin olin ajatellut koko vuoden aikana tekeväni. Olen vähän huono sanomaan ei, mutta harjoittelen kalenterin hallintaa. Jos minulla on päivä vapaata, siihen ei välttämättä tarvitse ottaa töitä. Ja ensimmäistä kertaa vuosiin olen pystynyt pitämään viiden viikon kesäloman.”

Reissupäiviä Jauhojärvellä on edelleen, mutta nykyisin valtaosa niistä on kotimaassa.

”Koetan järjestää työni niin, että lähden varhain aamulla ja tulen illaksi kotiin. Lapsille on tärkeää, että olen kotona heidän mennessään nukkumaan. Minulla on 700 kilometrin raja, jolloin ajan vielä kotiin enkä jää yöksi hotelliin.”

Kuntoaan hän pitää yllä hiihtämällä, juoksemalla tai kotisalilla mutta ei enää pakolla tai verenmaku suussa. Pakko lähteä loppui kaksi vuotta sitten.

”Vaimo aina välillä ilmoittaa, että olisikohan syytä käydä lenkillä, kun pinna alkaa kiristää. Olen ymmärtänyt, että joskus 15 minuutiksikin kannattaa lähteä, siitä on jo hyötyä ja tulee hyvä mieli. Ennen mentaliteettini oli suurin piirtein, ettei alle kahden tunnin lenkkiä varten viitsinyt edes vetää kamppeita päälle.”

Vihreä, vihreämpi – sähkösopimus on myös ympäristöteko

Kaikki vihreältä vaikuttava ei ole aina ympäristöystävällistä sähkösopimuksissakaan. Loisteen markkinoinnin ja asiakkuuksien parissa työskentelevä Sanna Laine ja EKOenergian ympäristöpäällikkö Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta avaavat yhdessä, mitä kaikkea kätkeytyy sähkösopimusten viherkäsitteisiin.

Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia hiilijalanjälkeä pienentävistä sähköratkaisuista, niin sanotusta vihreästä sähköstä. Loisteella tämä näkyy asiakkaiden lisääntyneinä kyselyinä.

”Asiakkaiden on hankala tunnistaa runsaasta sähkönmyyjien tarjonnasta erilaiset vihreät vaihtoehdot. Yritysten tuotteita voi olla vaikea vertailla, ja käsitteiden kirjava käyttö saattaa johtaa jopa väärinymmärryksiin”, Loisteen markkinointipäällikkö Sanna Laine kertoo.

Sanna Laine työskentelee Loisteella asiakkuuksien ja markkinoinnin parissa

Sanna Laineen mukaan Loisteen asiakasneuvojat on koulutettu vastaamaan myös vihreän energian kysymyksiin, ja haasteellisimmat kysymykset ohjataan aina varsinaisille energia-asiantuntijoille.

EKOenergiasopimus helpoin tapa pienentää hiilijalanjälkeä

EKOenergian ympäristöpäällikkö Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta muistuttaa, että merkittävä osa suomalaisten aiheuttamista ilmastopäästöistä syntyy sähkönkulutuksesta. Siksi kotitalouksienkin valinnoilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta.

”Jokaisen kannattaa pohtia, kuinka pienentää osaltaan ilmastopäästöjä
eli omaa hiilijalanjälkeään niin, että myös luonnon monimuotoisuus
otetaan huomioon”
, Virpi Sahi sano

Virpi Sahi ymmärtää tavallisen kuluttajan tuskan, kun tämä miettii, mistä aloittaisi hiilijalanjälkensä pienentämisen ja luontoystävällisen ratkaisun etsimisen.

”Helpoin tapa aloittaa on solmia EKOenergia-merkitty sähkösopimus. Siinä ei tarvitse tehdä isoja elämänmuutoksia tai valintoja. Päätös on ympäristön kannalta merkittävä, mutta arjessa mikään ei muutu, vaan sähköä tulee kuten ennenkin”, Virpi Sahi kertoo.

EKOenergia on kansainvälinen ympäristöjärjestöjen verkosto, joka edistää kestävämmän sähkön tuotantoa ja käyttöä. EKOenergia on uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä, joka täyttää verkoston asettamat kestävyyskriteerit. Hyväksytyt sähköntuottajat saavat käyttää kansainvälisesti tunnettua EKOenergia-merkkiä.

”Haluamme näin pysäyttää ilmastonmuutoksen sekä säilyttää luonnon monimuotoisuuden. Asetamme tuuli-, vesi- ja aurinkosähkön tuotannolle kestävyyskriteerit, ja tuemme samalla luonnon monimuotoisuuden säilymistä ilmastorahastojemme avulla. Rahoitamme uusiutuvan energian hankkeita kehittyvissä maissa. Virtavesirahaston varoja käytämme esimerkiksi jokien kunnostushankkeisiin. Tämä eroaa siis olennaisesti tavanomaisen uusiutuvan energian tuotannosta, jossa ei huomioida luonnon monimuotoisuuden säilymistä”, Virpi Sahi sanoo.

EKOenergia-ympäristömerkityn sähkön myynti on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Vuonna 2013 myynti oli 300 gigawattituntia (GWh) vuodessa ja vuonna 2017 jo yli nelinkertainen eli 1250 GWh. Käytännössä se vastaa noin 520 000 kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkulutusta. Monet isot yritykset ovat valinneet EKOenergian. Kuluttajien ja yritysten valinnat ovat signaali poliitikoille ja sähköntuottajille siitä, millaiseen energiantuotantoon pitää investoida.

Lue lisää: Näin voit vertailla eri sähköntuottajien vihreyttä

Kolme askelta kohti pienempää hiilijalanjälkeä

Suomalaisten hiilijalanjäljestä yli kolmannes muodostuu asumisen kustannuksista eli sähköstä, lämmöstä, vedestä ja asunnosta.


Lähteenä https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/

Suomalaiset ovat kiinnostuneita pienentämään hiilijalanjälkeään ja siirtyneet yhä enemmän käyttämään uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvilla energialähteillä katettiin yli 40 prosenttia käytetystä sähköstä jo vuonna 2017.

Sähkönkulutustaan voi kehittää paremmaksi kolmen askeleen kautta, neuvovat Virpi Sahi ja Sanna Laine:

  1. Vaikuttavin muutos on valita EKOenergia-ympäristömerkitty, uusiutuvilla energialähteillä tuotettusähkö. Loisteen tytäryhtiö Ekosähkö on yksi kymmenestä suomalaisesta yhtiöstä, jotka tarjoavat EKOenergia-merkittyä sähköä.
  2. Valitse sähkö, joka on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla. Esimerkiksi Loiste Puhdas on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä, ja sille on myönnetty alkuperätakuu.
  3. Käytä aina sähköä ja energiaa harkiten ja vältä tuhlaamista.

Oma valintasi vaikuttaa myös laajemmin: mitä enemmän ympäristöystävällistä sähköä kysytään, sitä enemmän vihreää ja puhtaampaa sähköä myös tuotetaan.

Rocktähti kulkee julkisilla ja nuuhkii metsän tuoksua

Pitkän linjan rockmuusikko Michael Monroe lähti mukaan Loiste Energian ilmastonmuutosta torjuvaan kampanjaan. Lapsuutensa maalla viettänyt tähti kertoo, millaisilla valinnoilla voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä.

Michael Monroe on kasvokkain yhtä välitön ja elämänmyönteinen kuin julkisuuskuvansa. Mustiin nahkahousuihin ja punaiseen liiviin pukeutunut Suomen rockgenren kärkikastiin kuuluva muusikko istuu levy-yhtiö Warnerin tiloissa Helsingin Kampissa ja tapailee kitarallaan Don´t block the sun -kappaleensa sointuja.

Hän ei empinyt lähteä mukaan Loiste Energian ilmastonmuutosta torjuvaan kampanjaan.

”Ympäristön lämpenemiseen täytyy kiinnittää huomiota, ja me pienet ihmiset voimme omilla teoillamme vaikuttaa asiaan. On hienoa, jos minä voin saada julkisuudellani jotain hyödyllistä aikaan. Musiikilla voi vaikuttaa ihan eri tavalla kuin esimerkiksi politiikalla”, Monroe sanoo.

Yksinkertaisuudessaan ilmastonmuutoksessa on kyse ilmakehässä olevista kaasuista, jotka päästävät läpi auringonsäteet mutta samalla estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ihmisten toiminnan seurauksena lämmön karkaamista estävät kaasut lisääntyvät ja luonnolla on vaikeuksia sopeutua muutoksiin. 

Kun yhä useampi meistä kiinnittää huomiota asumis-, liikkumis- ja ruokavalintoihinsa, yksityisen kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista vähentää.

Metelöintiä metsän siimeksessä

Ympäristöasiat ovat olleet Monroen sydäntä lähellä 1980-luvun puolivälistä lähtien. Silloin Hanoi Rocks -tähti alkoi luoda soolouraansa. Monroe oli vuonna 1985 mukana hyvän ystävänsä, muusikko Little Stevenin, apartheidin vastaisella Sun City -albumin nimikappaleen musiikkivideolla ja ystävykset kävivät tuolloin pitkiä keskusteluja maapallon tilasta ja tulevaisuudesta.

Luonto on ollut iso osa Monroen elämää kuitenkin pikkupojasta lähtien. Alakouluikäinen Monroe vietti nimittäin kesänsä maaseudulla kahden isoveljensä kanssa.

Kiikalassa sijaitsi mökki, jonka läheisissä metsissä pojat pääsivät riehumaan ja metelöimään ihan eri tavalla kuin kaupunkikodissa.

”Linnunlaulua, metsän tuoksua, havumetsissä juoksua ja puhtaissa järvissä uimista”, Monroe kertaa ensimmäisiä muistikuviaan luonnon helmasta.

Kesäreissuilla oli mukana myös isoäiti, jonka kanssa Michael pelasi pasianssia ja jutteli pitkät päivät ulkoilunsa ohessa. Lähes satavuotiaaksi elänyt mummi oli Monroelle kuin toinen äiti. Hän oli myös lapsenlapsensa suuri fani, joka kannusti Monroeta musiikkiuralla kuolemaansa saakka.

”Hän syntyi 1800-luvun lopussa ja ehti nähdä paljon. Juttelimme kaikenlaisista asioista, myös hengellisistä kysymyksistä.”

Oman elämän kokoisia tekoja

Well I feel alright my time has come / Get out, don’t block the sun

Yeah I speak my truth and I ain’t done / Oh, don’t block the sun

Don’t block the sun

Don’t block the sun -biisi istuu teemaltaan hienosti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

Michael Monroe kaivoi Loiste Energian kampanjaa varten naftaliinista tämän vuonna 2013 julkaistun LP:n bonusraidan, jonka tekstin hän sanoo sopivan aiheeseen kuin nenä päähän. Kampanja kannustaa jokaista tekemään oman elämän kokoisia ympäristötekoja.

Monroelle pienet ympäristöteot eivät ole vieras juttu. Hän jätti lihan pois ruokavaliostaan jo vuosikymmeniä sitten. Harva tietää, että kokoaikainen vegaanisen ruokavalion noudattaminen vähentää omaa hiilijalanjälkeä jopa kymmenen prosenttia.

”En myöskään omista autoa ja liikun junalla tai polkupyörällä. Kodissani suosin energiansäästölamppuja ja lajittelen roskani, Monroe kertoo.

Kaikki julkisuuden henkilöt eivät tunne oloaan mukavaksi julkisissa liikennevälineissä, mutta Monroe juttelee mielellään ihailijoidensa kanssa.

”Minusta on kiva tavata ihmisiä. Yleensä he pyytävät valokuvaan ja kannan mukanani nimmarikortteja, joita voin antaa saman tien. Jos kukaan ei tulisi koskaan pyytämään nimmaria tai valokuvaa, se olisi aika huono juttu uran kannalta”, Monroe naurahtaa.

Luonto ei unohdu rundeillakaan

Muusikko on luvannut laulaa pätkän kampanjakappaleestaan nauhalle. Kameran edessä työskentely on televisio- ja lavakonkarille luontevaa.

Eikä maailmalla kiertävä rokkitähti suinkaan ole vieraantunut luonnosta pikkupoika-aikojensa jälkeen. Turussa asuva Monroe kertoo, että käy Johanna-vaimonsa kanssa vapaa-ajalla kävelyillä Aurajoen varrella.

”Myös keikkamatkoillani käyn huoltoasemapysähdysten aikana usein haukkaamassa raitista ilmaa. Nuuhkin metsän tuoksua ja teen pienen lenkin metsäpoluilla. Olen oppinut arvostamaan luontoa pienestä lähtien.”

Yksi syy, miksi Monroe päätti 90-luvun puolivälissä palata kymmenen Yhdysvalloissa vietetyn vuoden jälkeen takaisin kotimaahansa, olikin juuri väljempi asumisympäristö ja raitis ilma.

”Kuumina kesäpäivinä Manhattanilla saattoi tulla aamuisin radiosta otsonivaroitus, jossa ihmisiä kehotettiin pysymään sisällä ilmastointilaitteiden viilentämässä ilmassa. Kuumuuden lisäksi ilma oli täynnä saasteita. Olihan se aika heviä.”