Sähköä selkokielellä – osa 3. määräaikainen sähkösopimus

Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan. Jaksossa 3. selvitetään mitä tarkoittaa määräaikainen sähkösopimus.

Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!

Määräaikainen sähkösopimus

Määräaikainen sähkösopimus on sopimus, jossa sähkön hinta kiinnitetään määräajaksi, tavallisimmin kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Sopimuksen pituus voi olla muutakin, mutta kuluttajille myytävien sähkösopimuksien enimmäispituus on kaksi (2) vuotta. Määräaikaisen sopimuksen hinta määräytyy sopimuksen teon ajankohdan mukaan ja säilyy samana koko sopimuskauden. Sähköenergian hinta ilmaistaan tavallisimmin senttiä per kilowattitunti eli snt/kWh.

Miksi sähkön hinta vaihtelee?

Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta asiasta; sähköenergian hinnasta, sähkönsiirron hinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäveroista.

Tässä jutussa perehdymme sähköenergian hintaan, joka määräytyy monien eri asioiden kautta. Siihen vaikuttavat mm. sääolosuhteet, sähkön tuotannon ja käytön määrä sekä poliittinen ja taloudellinen maailmantilanne.

Miksi naapurilla on eri hinta kuin minulla?

Loiste hankkii sähkön valtaosin pohjoismaisilta tukkusähkömark­kinoilta ja myy sen eteenpäin koteihin ja yrityksille. Koska pörssistä ostettavan sähkön hinnat vaihtuvat tunneittain sähköntuotantomäärien ja -käytön mukaan, näkyy vaihtelu myös sähkösopimusten hinnassa.

Sähköenergian hinta voi siis olla hyvinkin erilainen naapureiden kesken, riippuen esimerkiksi siitä milloin sopimus on tehty. Sopimuksen hintaan voi vaikuttaa myös sähkön tuotantomuoto, esimerkiksi ympäristöystävällinen vihreä sähkö saattaa olla hieman kalliimpaa.

Lisää tietoa sähkön hinnasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä löydät Loisteen asiantuntijan laatimasta, kuukausittain nettisivuillamme julkaistavasta sähkömarkkinaraportista. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden pörssisähkö -hintojén muutoksia ja kehitystä voi tarkastella Nordpoolin nettisivuilla.

Miksi valita määräaikainen sähkösopimus?

Määräaikainen sähkösopimus on vaivaton ja helppo valinta niille, jotka eivät halua tai jaksa seurata sähkön hinnan kehitystä jatkuvasti. Hinta pysyy vakaana ja sähkölaskun kokoa voi hahmotella jo etukäteen omaa budjettia suunnitellessa. Jos olet kiinnostunut tutkimaan vaihtoehtoja, niin lue lisää eri sähkösopimustyypeistä.

Sähköä selkokielellä – osa 2. yleissähkö, aikasähkö ja pörssisähkö

Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan.
Jaksossa 2. tutustumme yleissähkön, aikasähkön ja pörssisähkön eroihin.

Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!

Kenelle sopii yleissähkö?

Yleissähkö on sopiva valinta asiakkaille, joiden sähkönkäyttö on vähäistä. Useimmiten yleissähkön käyttäjä asuu kerrostalossa, jossa asunnot lämpiävät kaukolämmöllä. Yleissähkön hinta on sama, vuorokauden tai vuodenajasta riippumatta. Se sopii myös rivitalo- ja omakotitaloasukkaille, joilla on öljy tai maakaasu lämmitysmuotona. Yleissähkö saattaa sopia sähkölämmittäjälle, jos kulutus on vähäistä. Jos et ole varma sopiiko yleissähkö kotiisi, niin otathan yhteyttä Loisteen asiakaspalveluun.

Sopiiko aika-/yösähkö sinulle?

Aikasähköä kutsutaan myös yösähköksi ja joskus, mutta harvemmin, kaksiaikasähköksi. Sitä suositellaan kuluttajille, joiden sähkönkäyttö on yli 10 000 kWh vuodessa ja sähkön kulutus voidaan keskittää tai siirtää yöaikaan.

Aikasähkössä on olemassa kaksi eri sähköenergian hintaa; päivä- ja yösähköhinta. Aikasähkö eli päiväsähkön ja yösähkön yhdistelmä sopii erinomaisesti mm. sähkölämmittäjälle tai kiinteistön omistajille, jotka käyttävät suuren osan sähköstään juuri yöaikaan. Yösähkön hinnan ollessa edullisempaa voit keskittää sähkönkulutustasi ja laittaa vaikka pyykinpesukoneen päälle. Lue lisää yösähköstä Loisteen sivuilta

Mistä pörssisähkö tulee ja kenelle se sopii?

Sähköyhtiö ostaa pörssisähköä sähköpörssistä ja myy sen edelleen asiakkailleen. Pörssisähkösopimuksen hinta perustuu pörssisähkön tuntihintaan, joka määräytyy erikseen vuorokauden jokaiselle tunnille. Pörssisähköstä käytetään välillä myös nimeä spot- tai spottisähkö.

Loisteen asiakkaalle sähkön hinnan ja kulutuksen kehitys on seurattavissa Loisteen Oma Energia –palvelussa. Palveluun kirjautumisen jälkeen voit tarkastella sekä omaa kulutustasi että pörssisähkön hintaa. Tulevaisuuden hintaennusteista, markkinasähkön liikkeistä Suomen hinta-alueella ja siihen vaikuttavista ilmiöistä saat lisätietoa kuukausittain julkaistavasta Loisteen sähkömarkkinaraportista. Itse pörssisähkön hinnasta kiinnostuneille hyvää tietoa tarjoavat Nordpoolin sivusto tai Fingridin tuntivahti -sovellus.

Tuulivoima kasvoi kannattavaksi

Suomen tuulivoimaloiden vähän yli 30-vuotinen historia on nousujen ja laskujen kiehtova tarina. Nyt tuulivoima on pinnalla ja uusia voimaloita syntyy tiuhaan tahtiin ja tehot kasvavat huimaa vauhtia.

Kainuussa sijaitsee monta tuulivoimapuistoa. Tuulivoima on tärkeimpiä energianlähteitä nykyaikana.
Kainuussa sijaitsee useita tuulivoimapuistoja


Tuulivoima on vauhdittanut purjeveneiden kulkua samoin kuin vesipumppujen ja tuulimyllyjen toimintaa meillä jo satoja vuosia. Vaikka ensimmäinen sähköä tuottava tuuliturbiini keksittiin maailmassa jo vuonna 1888, jouduttiin odottamaan lähes sata vuotta ennen kuin Suomeen saatiin ensimmäinen nykyaikainen tuulivoimala.

”Suomen tuulivoiman kehitys 1980-luvulta saakka on ollut tuulista, on heiluttu puolelta toiselle. Näihin vuosikymmeniin saakka Suomi on ollut moneen muuhun maahan verrattuna tuulivoiman kehitysmaa”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas summaa.

Suomen ensimmäinen sähköverkkoon kytketty tuulivoimala nousi Inkooseen vuonna 1986, kun Imatran Voiman Kopparnäsin koelaitos valmistui. Teholtaan tämä 300 kilowatin koelaitos oli noin kymmenesosan nykyvoimaloiden tehoista. Edellisen vuosikymmenen öljykriisi oli herättänyt eri puolilla maailmaa vaihtoehtoisten energiamuotojen etsimisen tarpeen. Vihreä sähkö eli uusiutuva energia – tuulivoima, aurinkovoima, vesivoima ja biotuotanto – alkoi olla yhä useampien huulilla. Tuulivoima vastasi hyvin polttoaineettoman energiantuotannon tarpeeseen, ja ensimmäisinä kaupallisen tuulivoimalan rakensivat tanskalaiset 1980-luvun alkupuolella.

Tuuliatlas kartoitti tuuliolot

Vauhtia suomalaisiin tuulivoimalakokeiluihin antoi se, että myös kauppa- ja teollisuusministeriö alkoi aktiivisesti etsiä uusia energiamuotoja ja käynnisti niihin liittyviä tutkimuksia. Uudet energiajärjestelmät ja -teknologiat -tutkimusohjelma NEMO starttasi ja otti tuulivoiman yhdeksi kärjekseen.

NEMO esimerkiksi kartoitti voimaloille edullisia tuulioloja. Ilmatieteen laitos julkaisikin tuuliatlaksen eli kartan Suomen keskimääräisestä tuulisuudesta alueittain. Ilmatieteen laitos oli pitkään kansainvälisesti ainoa ilmatieteellinen tai meteorologinen tutkimuslaitos, joka osallistui aktiivisesti tuulienergian tutkimushankkeisiin.

”Rannikkoalueet ja Kainuun vaara-alueet näkyvät Ilmatieteen laitoksen selvityksessä hyvinä tuulivoima-alueina. Mastokorkeudet Suomessa ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet, joten paikkavalinta ei ole enää niin suuressa roolissa. Eroja silti on, ja tuulivoimahankkeissa profiloidaan tuulimittausten avulla voimaloille ja puistoille sopivimmat paikat”, Antti Kangas sanoo. 

1990-luvun alussa tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi. Oman voimalansa saivat Korsnäs, Siikajoki, Kalajoki ja Kemi. Voimalat olivat tärkeitä tutkijoille, sillä niiden toiminnasta kerättiin tietoa tulevaisuuden ratkaisujen pohjaksi. Suomessa myös järjestettiin seminaari, johon ottivat osaa tuulivoiman asiantuntijat yhdeksästä eri maasta.

Suomi onkin ollut arktisessa tuulivoimassa ja sen tutkimisessa maailman kärkimaita. Esimerkiksi Lapin tuntureiden tuuliolojen tutkimus alkoi jo 1980-luvulla.

Tuet vauhdittivat rakentamista

1990-luvun puolenvälin jälkeen tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Vaikutuksensa siihen oli sillä, että kauppa- ja teollisuusministeriön energiainvestointien tukijärjestelmä kannusti rakentamaan tuulivoimahankkeita 40 prosentin investointituella.

Ennen vuosituhannen vaihdetta tuulivoimaloita rakennettiin Poriin, Kotkaan, Oulunsaloon ja Uuteenkaupunkiin. Suomen tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistui.

2000-luvun alussa ala hiljeni jälleen, kun valtion investointituki putosi 40 prosentista 25:een. Tämä toi mutkia myös Loisteen (silloinen Kainuun Sähkö) Kivesvaara-projektiin. Paltamon Kivesvaaraa kaavailtiin yhtiön tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. 

”Avustukset eivät kuitenkaan riittäneet projektin loppuun saattamiseen. Haimme investointitukia valtiolta, mutta aika ei ollut silloin kypsä. Myöhemmin hanke kaatui Finavian määrittelemään lentopintaan, mikä esti hankkeen eteenpäin viemisen. Lentopinta on ilmailussa käytettävä tapa ilmoittaa lentokorkeuksia”, Loisteen liiketoimintajohtaja Antti Kangas kertoo.

Hänen mukaansa tuulivoimaa ei pidetty energiamuotona, joka voisi myöhemmin teollistua.

Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.
Tuulivoiman historia Suomessa aikajanalla kuvattuna.

”Virkamiehet ja poliitikot eivät tuolloin uskoneet tuulivoimaan tarpeeksi. Viiden viime vuoden aikana mielikuvat tuulivoimasta ovat muuttuneet. Sen kannattavuuteen ja tehoon on alettu uskoa.”

Byrokratia pisti kapuloita lapoihin

Vaikka alalla oli hiljaista, tekninen kehitys eteni. Vuonna 2000 perustettiin menestynyt kotimainen tuulivoimalavalmistaja WinWind, ja uusia tuulivoimaloita rakennettiin Oulun lisäksi Oulunsaloon, Kristiinankaupunkiin ja Kokkolaan. Loiste on yksi Lumituulen Oulunsalo-Hailuodon tuulivoimapuiston omistaja ja toimittaa tuulivoimalla tuotetun sähkön markkinoille.

WinWind hakeutui konkurssiin vuonna 2013 mutta ehti rakentaa 130 tuulivoimalaa ympäri maailman.

Suomi jäi kuitenkin jälkeen muun maailman vauhdista. Tuulivoimahankkeiden lupaprosessit olivat hitaita ja jumittivat byrokratian rattaissa.

Antti Kankaan mukaan tilanne ei ole tästä juuri muuttunut. Tuulipuistohankkeen valmistelu tuulimittauksineen, valmisteluineen ja selvityksineen kestää yhä 3–5 vuotta.

”Haasteellista on se, että rakennusluvista usein valitetaan. Näin hankkeeseen voi tulla muutaman vuoden viive ennen aloittamista. Kolmenkymmenen tuulimyllyn pystytys kestää vuoden tai kaksi, joten koko prosessi saattaa kestää kahdeksankin vuotta.”

Osaksi kansallista strategiaa

2000-luvun edetessä globaali huoli ilmastonmuutoksesta on voimistunut. Samalla tuulivoimaa on meilläkin alettu edistää eri keinoin osana kansallista ilmastostrategiaa. Tuulivoimaa on muun muassa tuettu sähköveron palautuksella. Myös investointituen osuus kasvoi noin kolmannekseen rakentamiskuluista, ja lisäksi EU:n direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä on edistänyt asiaa.

Sipilän hallituskaudella Suomi sitoutui lisäämään uusiutuvan energian tuotantoaan niin, että vuoteen 2030 mennessä sen osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannostamme on nyt 40 prosenttia.

Vähitellen energia-alan yritykset ovat kiinnostuneet tuulivoimasta – vaikka kriittistäkin tietoa tuulivoiman vaikutuksista levitetään jatkuvasti.

”Tuulivoima ei ole sen turvattomampi sähköntuotantomuoto kuin muutkaan tuotantomuodot. Tuulivoima on ilmastoystävällistä eikä synnytä saasteita ympäristöön”, Kangas sanoo. 

Alan yhteisiä ohjeistuksia ovat pohtineet aktiivisesti niin Suomen Tuulivoimayhdistys kuin viranomaisetkin. Esimerkiksi ääniohjearvosta annettiin asetus, jossa tuulivoimaloille säädetyt ohjearvot ovat 5–10 desibeliä alemmat kuin muilla melunlähteillä. Asetus linjaa, että tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä.

Tehot ja kannattavuus kehittyvät

Tuulivoimateknologia on ottanut kuluneen vuosikymmenen aikana harppauksia eteenpäin. Myös tuulivoiman tehokkuus lisääntyy huimaa vauhtia. 2000-luvun lopussa rakennettu kolmen megawatin voimala tuotti vuodessa 8 000 MWh, kymmenen vuotta myöhemmin rakennettava neljän megawatin voimala tuottaa jo 19 000 MWh.

”Tuulivoima alkaa olla kannattavaa liiketoiminta, ja se on menossa pikkuhiljaa jopa perinteisten tuotantomuotojen, kuten lämpö- ja sähköenergian, ohi. Tuotannon varastoimiseksi täytyykin keksiä hyviä ratkaisuja. Myös me Loisteessa pidämme ovet avoinna tuulivoimahankkeille.”

Lue lisää Loisteen tuulivoimahankkeista.

Lue lisää tuulivoiman historiasta Suomen Tuulivoimayhdistyksen sivuilta.

Sähköä selkokielellä – osa 1. sähköenergianlähde

Sähköä selkokielellä on Loisteen energialähettiläiden, Sami Jauhojärven ja Veera Malisen katsaus sähköalan monimutkaiseen maailmaan. Insinööreille lienee helppoa ymmärtää sähköön liittyviä lainalaisuuksia ja termejä, mutta entäpä entiselle huippu-urheilijalle? Kun puheessa tai tekstissä vilahtelevat kilowattitunnit, tuotantomuodot ja sulakekoot voi se tuntua hyvinkin vaikealta ilman insinöörin tutkintoa. Jaksossa 1. tutustumme termiin sähköenergianlähde.

Tavoitteemme on kertoa sähköstä helpolla tavalla, ilman turhaa jargonia. Kun seuraavan kerran teet esimerkiksi sähkösopimusta, se ei toivottavasti tunnu enää niin hankalalta. Tervetuloa katsomaan Sähköä selkokielellä!

Mitä on sähköenergia?

Sähköenergian tuottaminen tarkoittaa prosessia, jolla muita energiamuotoja muutetaan sähköenergiaksi. Useimmiten energia muutetaan tuotantovaiheessa pyörimisenergiaksi ja sen jälkeen generaattorin kautta sähköksi. Helposti ajateltavia esimerkkejä tästä ovat vesivoima ja tuulivoima, joissa liike-energia muokataan pyörivän liikkeen avulla sähköenergiaksi.

Mitkä ovat sähköenergianlähteitä?

Sähköenergianlähteitä on monia erilaisia, niihin lukeutuvat mm. tuuli, vesi, aurinko ja ydinvoima. Jopa ihminen liikkuessaan tuottaa energiaa ja voi siten olla sähköenergianlähde. Esimerkkinä polkupyöräilijä voi tuottaa sähköä polkupyöränsä dynamoon ja pyörän valo palaa tuotetulla sähköenergialla.

Sähköä selkokielellä - Tuuli on yksi sähköenergianlähde
Tuuli on nykyään tärkeä sähköenergianlähde. Kuvassa kainuulainen tuulipuisto.

Mitä sinä haluaisit tietää sähköstä?

Sähköä selkokielellä -sarja tulee pureutumaan sähköalan perustermeihin ja julkaisemme useampia jaksoja tämän syksyn aikana. Muutama tuleva jakso on jo tehty, mutta tulevaisuuden varalle otamme mielellämme vastaan toiveita termeistä tai asioista, joihin sinä lukijanamme haluaisit tutustua. Energialähettiläämme Musti ja Veera odottavat jo innolla kysymyksiä, joihin he pääsevät vastaamaan.

Eikö tule mitään mieleen juuri nyt? Kurkkaa Loisteen nettisivuille, josko sieltä löytyisi sopiva aihe, josta haluaisit tietää lisää.

Hiilijalanjälkeä pienentämässä – Valtteri Bottas Duathlon

Tänä vuonna kolmatta kertaa Nastolan Pajulahdessa järjestetty Valtteri Bottas Duathlon haluttiin tehdä hiilineutraaliksi. ”Pienensimme yhdessä Loiste Energian kanssa Valtteri Bottas Duathlonin hiilijalanjälkeä 8 500 kg CO2e”, kertoo Valtteri Bottas nimikkokisastaan.

Mistä hiilijalanjälki muodostuu?

Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastopäästöjä, joita ihmisten toiminnat ja teot aiheuttavat. Hiilijalanjälki voidaan laskea yksittäiselle ihmiselle, yritykselle, tapahtumalle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. Se huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, kuten metaanin ja typpioksiduulin.

Valtteri Bottas Duathlonin hiilijalanjälki

Valtteri Bottas Duathlon on Valtteri Bottaksen vuosittain järjestettävä nimikkokisa.
Valtteri Bottas Duathlon alkaa juoksuosuudella. Kuva: Niki Soukkio

Valtteri Bottas Duathlonin hiilijalanjälki 8 500 kg CO2e muodostuu suurelta osin itse duathlon -kisan ulkopuolelta. Vertailun vuoksi, keskiverto suomalaisen hiilijalanjälki on 10 400 kg CO2e vuodessa.

Matkustus ja majoitus 75 %
Ruoka ja juoma 20 %
Energia, jätehuolto ja materiaalit 5 %
Yhteensä 100 %

Laskennassa hyödynnettiin vuoden 2018 kävijätilastoja ja arvioitiin tämän vuoden ilmoittautuneiden kisaajien perusteella hiilijalanjäljen määrä. Laskennan suoritti päästöihin erikoistunut Co2Esto

  • Matkustuksen osalta eriteltiin omilla autoilla ja yhteiskuljetuksilla saapuneiden määrät ja selvitettiin matkojen keskiarvoiset pituudet.
  • Ruoan ja juoman kulutuksessa tarkasteltiin mm. myyntimääriä sekä lihan osuutta syötävästä ruuasta.
  • Energian osalta arvioitiin sähkönkulutusmäärä, jätehuollossa muodostuvan jätteen kilomäärä ja materiaaleissa kertakäyttöiset materiaalit, joita kisassa jouduttiin joltain osilta käyttämään.