Tuota itse sähkösi – energiaa voi jäädä myytäväksikin

Voisinko tuottaa itse oman sähköni? Keskikokoisen aurinkosähköjärjestelmän energialla lämmittäisin saunan monta kertaa viikossa tai ajaisin sähköautolla huikeat kilometrit vuodessa. Oman järjestelmän hankkiminen ja jopa sähkön myyminen on meille jo todellinen vaihtoehto.  

Yhä useampi kotitalous päätyy hankkimaan aurinkosähköjärjestelmän Suomessa ja maailmalla. Katolle asennettavat aurinkopaneelit pienentävät energialaskua huomattavasti meidänkin leveyspiireillämme. Jos energiaa syntyy yli oman tarpeen, sen voi myydä muiden hyödynnettäväksi.

Saksalaisen Franhofer-tutkimusinstituutin mukaan aurinkopaneelien määrä lisääntyi vuosittain 24 prosenttia vuosina 2010–2017. Energiaviraston mukaan Suomessa tuotetun aurinkoenergian määrä on samassa ajassa kasvanut 5 megawatista 70 megawattiin. Nopeasta kasvusta huolimatta aurinkoenergian osuus on yhä alle prosentin kaikesta Suomessa tuotetusta energiasta.

Paneelien teho on kasvanut

Loisteen Business Manager Tommi Göös uskoo, että aurinkoenergian kasvu kiihtyy entisestään. Paneelien teho on parantunut teknologian kehittyessä, ja laitteiden hinnat ovat pudonneet niiden yleistyessä.

Kahvihetkien lomassa Tommi keskustelee usein kollegoiden kanssa, kuten sähkökaupan parissa työskentelevän Mikko Salmisen kanssa.

”Oman järjestelmän hankkimisesta on tullut taloudellinen vaihtoehto jopa täällä pohjolassa. Samalla ilmastonmuutos on lisännyt ihmisten kiinnostusta uusiutuviin energianlähteisiin”, Göös sanoo.

Hänen mukaansa Suomen oloissa kahdestakymmenestä kuuden kilowatin huipputehoon yltävästä paneelista koostuva keskikokoinen aurinkosähköjärjestelmä voi tuottaa vuosittain energiaa määrän, joka vastaa 45 000:ta sähköautolla ajettua kilometriä. Samalla energialla voisi lämmittää saunan keskimäärin kaksitoista kertaa viikossa.

”Aurinkopaneelit sopivat erityisesti omakotitaloasujille, yrityksille ja kesämökeille. Rivi- ja kerrostaloissa laitteiston käyttöönotto on myös mahdollista, mutta hankinta edellyttää sopimista taloyhtiön osakkaiden kesken, koska aurinkosähköä on vaikea tuottaa pelkästään kuluttajan omaan käyttöön. Tulevaisuudessa rivi- ja kerrostalojenkin mahdollisuudet monipuolistuvat,” Göös kertoo.

Ylimääräisen sähkön voi myydä

Kotitalouksien kannattaa Göösin mukaan mitoittaa aurinkosähköjärjestelmä siten, että se tuottaa energiaa pääosin omaan tarpeeseen ja heti käytettäväksi. Energian varastointi voi olla järkevää esimerkiksi kesämökillä, joka ei ole kiinni sähköverkossa. 

”Akkujärjestelmät eivät ole kodeissa vielä kovin suosittuja, sillä akkujen hinnat ovat toistaiseksi korkeita niiden energianvarastointikykyyn nähden”, Göös sanoo.

Göös arvioi, että omaan käyttöön tarkoitetun sähköä tuottavan aurinkopaneelin käyttöikä on noin 30 vuotta. Aurinkoisina päivinä järjestelmän tuotto saattaa olla kulutusta suurempi ja ylimääräinen sähkö voidaan myydä verkkoon. Tuotto ei ole kovin iso, ja kukaan tuskin sillä rikastuu.

”Aurinkopaneeli tuottaa energiaa, vaikka asukas ei olisi kotona käyttämässä sitä. Usean viikon kesälomamatkan aikana sähkön myymisellä voi tienata maksimissaan kymmeniä euroja”, Göös pohtii.

Tommi Göös ja Jani-Pekka Pantti työskentelemässä Espoon konttorilla

Kohti älykkäämpää sähköverkkoa

Kun sähköverkkoon liitetään tulevaisuudessa tuhansia pienvoimaloita, myös sähköverkolle asetut vaatimukset kasvavat. Loiste Sähköverkon tuotepäällikkö Jani-Pekka Pantti kertoo, että sähköverkkoa kehitetään parhaillaan asiakkaiden tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi ja ilmastonmuutoksen myötä voimistuvia myrskyjä kestäviksi.

”Tarjoamme asiakkaillemme yhä tarkempaa mittausdataa heidän energiankulutuksestaan ja -tuotannostaan. Tulevaisuudessa mittaria voidaan hyödyntää tehokkaammin kulutusjoustossa tai vaihtoehtoisesti asiakas voi hankkia kotiautomaatiojärjestelmän. Molempien tarkoituksena on sähkön käyttäminen silloin kun sähkö on edullista ja hiilidioksidivapaata.”

Pantti uskoo, että energia-alalla siirrytään tulevaisuudessa perusmaksupohjaisesta hinnoittelusta tehopohjaiseen hinnoitteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lasku määräytyy tehopiikkien mukaan, jolloin asiakkaalla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa.

”Tehomaksun käyttöönotolla pyritään myös ohjaamaan asiakkaiden kulutusta siten, että sähköverkkoon ei tule suuria kuormitustilanteita. Uusiutuvan energia kasvu lisää hintavaihteluja sähkömarkkinoilla, ja mikäli automaatio ohjaa sähkökuormia markkinahinnan mukaan, voi se aiheuttaa ongelmia jakeluverkkoon.”

Vuosi sitten kukaan ei puhunut ilmastoahdistuksesta – nyt siitä puhuvat kaikki!

Julkistimme aamulla Taloustutkimuksella teettämämme tutkimuksen suomalaisten ilmastoasenteista. Kiinnostuksesta päätellen jo nyt tuntuu siltä, että olemme nostaneet esille todella kiinnostavan puheenaiheen: ilmastoahdistuksen.

Kuinka moni meistä puhui vuosi sitten ilmastoahdistuksesta tai ylipäätään käytti kyseistä termiä?  En minä ainakaan, vaikka elänkin kotitaloudessa, jossa teinit ahkerasti pitävät aihetta esillä. Mutta nyt tuo sana tuntuu olevan jo arkipäivää niin päivittäisessä kielenkäytössämme kuin julkisessa yhteiskunnallisessa keskustelussakin.

Loiste teetti tutkimuksen suomalaisten ilmastoasenteista

Vai mitä sanot näistä luvuista? Meistä suomalaisista 76 prosenttia pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana ja suoranaista ilmastoahdistusta meistä potee 17 prosenttia. Tässä ahdistusta potevien ryhmässä korostuu nuorten, kaupungissa asuvien naisten osuus.

Onneksi tutkimus kertoo myös, että me emme huolestumisestamme huolimatta suinkaan ole ryhtyneet ilmastoneuvottomiksi. Meistä 41 prosenttia on vähentänyt punaisen lihan syömistä, kolmannes oman auton käyttöä ja neljännes lentomatkustamista. Ja nyt tulee luku, joka todella sai minut pysähtymään: 16 prosenttia jättänyt lapset hankkimatta!

Loisteen asiakkuus- ja myyntijohtaja Ulla Leppä hämmentyi siitä, kuinka moni on jättänyt lapset hankimatta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Mutta miksi teimme tämän tutkimuksen?

Yksinkertaisesti siitä syystä, että kannattaa mieluummin kysyä kuin olettaa. Me haluamme tietää,  kuunnella, jotta voimme kehittää sellaisia uusia palveluita ja tuotteita, joille on todellista tarvetta. Tutkimuksessamme nimittäin selvisi sekin, että 55 prosenttia meistä ajattelee, että omilla energiavalinnoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Energia-alalla ei perinteisesti ole seurattu ihmisten mielentiloja ja mielenliikkeitä, mutta jos emme tiedä mitä asiakkaamme ajattelevat esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, emme myöskään osaa palvella heitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Tutkimuksessamme saimme myös arvokasta tietoa siitä, miten hyvin suomalaiset ymmärtävät energia-alan käsitteet ja asiat. Tässä meillä on paljon petrattavaa, sillä kerromme asioista usein liian vaikeasti. On meidän velvollisuutemme kertoa asioita niin, että ympäristöystävällisten valintojen tekeminen on ihmisille helppoa. Ja jotta tässä onnistumme, yksi asia on varma: kysymme myös jatkossa!

Loiste Sähkönmyynti sai uuden toimitusjohtajan

Loiste Sähkönmyynti Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimetty energia-alan pitkän linjan ammattilainen KTM Timo Virikko, 49. Aiemmin Timo on työskennellyt energian parissa mm. PWC:lla, Fortumilla ja nyt viimeisimpänä Energiapolar Oy:n toimitusjohtajana Rovaniemellä.

Loiste Sähkönmyynnin ja Energiapolarin myyntiliiketoiminnat yhdistyivät uudeksi Loiste Sähkönmyynti Oy:ksi 1. maaliskuuta 2019. Yritysjärjestelyt alkoivat viime vuoden puolella ja toimitusjohtajaksi nimitetty Timo Virikko on ollut mukana yhdistymissuunnitelmien alkumetreiltä asti.

Timo Virikko on uuden Loiste Sähkönmyynti Oy:n toimitusjohtaja.

On upeaa päästä johtamaan yritystä, jossa työskentelee todella motivoituneita energia-alan asiantuntijoita. Koska Loiste Sähkönmyynti on suomalaisomisteinen, valtakunnallista myyntitoimintaa tekevä yhtiö, sillä on edessään mielenkiintoinen tulevaisuus ja mahdollisuus kasvuun. Odotan innolla, että pääsemme tarttumaan uusiin haasteisiin ja kehittämään innovatiivisia palveluja, joilla voimme helpottaa asiakkaiden arkea.”

Timo kertoo myös, että yhteinen taival Loisteen väen kanssa on käynnistynyt mukavasti. “Energiapolarin väki on tuntenut itsensä tervetulleiksi ja työt uusissa tiimeissä ovat jo täydessä vauhdissa”.

“Kahden samanhenkisen yhtiön yhdistymisen myötä voimme tarjota asiakkaillemme sähkön lisäksi entistä sujuvampaa ja yksilöllisempää palvelua sekä parempaa arkea”, Loiste Sähkönmyynti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Reino Huusko kertoo ja jatkaa “Päätös Timon valinnasta uuden yhtiön toimitusjohtajaksi vahvistui yhdistymisprojektin aikana ja uskon hänen luotsaavan yhtiötä kasvuun strategiamme mukaisesti.”

Parhaat palvelut tehdään yhdessä

Energia-ala on mullistusten keskellä. Ilmastonmuutos ja digitalisaatio panevat pelikentän uuteen uskoon. Samalla syntyy tarve aivan uudenlaisille palveluille ja kumppanuuksille.

Ilmastonmuutos on osa jokaisen suomalaisen arkea. Kodeista ja kiinteistöistä tulee yhä älykkäämpiä. Uusi teknologia tuottaa niin paljon reaaliaikaista dataa, että sen hyödyntäminen ja kerääminen ja hyödyntäminen vaatii uusia innovaatioita.

Tämä mahdollistaa uusien tuotteiden ja parempien palvelujen kehittämisen. Tarvitaan myös uusia kumppaneita.

”Haluamme tarjota asiakkaillemme erityisesti asumismukavuutta parantavia, energiankäytöltään älykkäitä tuotteita ja palveluja. Siksi olemme tällä hetkellä erityisen kiinnostuneita lämmitys-, biokaasu- ja energiansäästöratkaisujen kehittäjien kanssa”, sanoo Loiste-yhtiöiden toimitusjohtaja Reino Huusko.

Loiste-yhtiöiden toimitusjohtaja Reino Huusko

Loisteen kehitystä vauhdittavat lukuisat pilotti- ja yhteistyöhankkeet.

”Kumppaneilta edellytämme oman alansa syvällistä erikoisosaamista. Kaikki hyötyvät, kun kukin yhteistyössä oleva yritys keskittyy siihen, missä se on parhaimmillaan”

Hyvästä kumppanista saa energiaa

Tällä hetkellä Loisteella on useita strategisia kumppaneita. Niiden tehtävänä on huolehtia muun muassa Loiste-Yhtiöiden asiakaspalvelusta, taloushallinnosta ja mittausdatan tuottamisesta.

Sentraali hoitaa Loisteen asiakaspalvelua
Sentraalin asiakaspalvelijat ovat palvelleet Loisteen asiakkaita jo 15 vuotta

Yksi tärkeimmistä kumppaneista on Eniro-konserniin kuuluva Sentraali, joka vastaa Loisteen asiakaspalvelusta. Kumppanuus alkoi jo vuonna 2004. Yhteistyön kehittämisestä vastaava Sentraalin asiakaspäällikkö Mikko Luhtaniemi kertoo, että energia-alalla toimiminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja alan seuraamista.

”Meidän on pystyttävä reagoimaan nopeasti esimerkiksi myrskyjen aiheuttamiin suurhäiriöihin sekä osattava vastata asiakkaiden kysymyksiin sähkön hinnan kehityksestä. Vastuumme on laajentunut koko kumppanuutemme ajan. Olemme oppineet muun muassa ennakoimaan paremmin muutoksia asiakaspalvelun kontaktimäärissä.”

Loisteen ja Sentraalin pitkän yhteisen historian aikana asiakkaiden kohtaamiseen on syntynyt myös uusia kanavia, kuten vaikkapa sosiaalinen media. Asiakaspalvelun toimivuuden varmistamiseksi yritysten on pitänyt reagoida muutoksiin kuluttajien tottumuksissa. Erityisesti kysymykset uusiutuvasta energiantuotannosta ovat lisääntyneet.

”Ilmastonmuutos ja teknologian kehitys tarkoittavat sitä, että meidän on oltava jatkuvasti aktiivisia ja pystyttävä reagoimaan koko toimialan muutoksiin”, Luhtaniemi pohtii ja jatkaa ”Jos tekisimme asiat samalla tavalla kuin neljätoista vuotta sitten, tuskin ansaitsisimme kumppanin roolia. Meidän on oltava jatkuvasti aktiivisia Loisteen toiminnan kehittäjiä ja pystyttävä reagoimaan koko toimialan muutoksiin”.

Suomalaisperhe koki maastopalojen kauhut – näin ilmastoteot näkyvät kotona

Maastopalojen runtelemassa Kaliforniassa vietetty vuosi näytti Julin-Huttusen perheelle läheltä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Perheen koti Espoossa on esimerkki arjen ilmastovalinnoista. Niillä on väliä, sillä suuri osa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta.

Väitöskirjatutkija Manu Huttunen, 39, matkusti kesällä 2017 perheineen Kaliforniaan, jossa häntä odotti vuoden mittainen vierailupesti maineikkaassa Stanfordin yliopistossa. Tutkimuskohteena oli tuulivoimaloiden energiatehokkuus.

Nopeasti selvisi, että tuuli liikuttaa Kaliforniassa muutakin kuin voimaloiden turbiinien massiivisia lapoja: historiallisen rajut metsäpalot levisivät tuulen ja kuivuuden siivittäminä ympäri osavaltion.

Eri puolille Kaliforniaa syttyi perheen siellä asuessa yli 9 000 maastopaloa, jotka tuhosivat vuoden aikana noin 10 000 rakennusta ja vaativat 47 ihmisen hengen. Rakennuksia tuhoutui maastopaloissa enemmän kuin aiempina kymmenenä vuotena yhteensä. Vuonna 2018 synkkä ennätys rikottiin uudestaan.

”Vieraillessamme Yosemiten kansallispuistossa koko alue päätettiin tyhjentää ja sulkea, koska ilmanlaatu oli palojen takia huono”, Huttunen sanoo.

Yosemiten kansallispuisto

Perheen äiti, Nordealla luottojohtajana työskentelevä Johanna Julin, 39, kertoo, että savu valtasi myös perheen uuden kotinaapuruston Piilaaksossa.

”Mietimme, joudummeko jättämään uuden kotimme. Ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöitä lisäävä vaikutus oli vahvasti läsnä arjessamme. Kokemus vaikutti voimakkaasti meihin ja lapsiin.”

Arkisia valintoja ilmaston hyväksi

Tänä päivänä Julin-Huttusen perheen koti Espoossa näyttää siltä, että ilmastoasioita on mietitty. Sähkö tuotetaan tuulivoimalla, koti lämpenee ilmalämpöpumpulla ja roskat lajitellaan kuuteen eri kierrätysastiaan.

Huttuset ovat ilmastotietoinen perhe
Perhe Julin-Huttunen kotonaan Espoossa

Valoja ei pidetä päällä turhaan, kaikki uudet valaisimet ovat ledejä eikä huoneiden lämpötilan anneta nousta liian korkeaksi. Ruuan alkuperään kiinnitetään huomiota, ja ruokavaliosta on vähennetty varsinkin punaista lihaa.

”Uskon, että voimme omilla valinnoillamme ehkäistä ilmastonmuutoksen etenemistä. On tärkeää myös puhua aiheesta paljon, jotta mahdollisimman moni muuttaisi rutiinejaan”, Julin sanoo.

Molemmat puolisot tekevät usein etätöitä ja matkustavat pääsääntöisesti joukkoliikennevälineillä. Pihalla odottaa hybridiauto, joka kulkee sekä sähkön että polttomoottorin avulla.

”Kaliforniassa vietetty vuosi auttoi arvostamaan suomalaista joukkoliikennettä. Siellä arjen pyörittäminen ilman autoa oli käytännössä mahdotonta. Veimme lapset joka päivä autolla kouluun, ja niin tekivät kaikki muutkin. Suomessa voi oikeasti valita toisin”, Huttunen sanoo.

Kotitaloudet voivat vaikuttaa

Suomen Ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan 68 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Loisteen asiakkuus- ja palvelupäällikön Veera Malisen mukaan tärkein kotien hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä on lämmitys.

”Huonelämpötilan pudottaminen parilla asteella näkyy tosi nopeasti energialaskussa. Sekä ilmasto että oma kukkaro kiittävät. ”

Jo pari astetta vähemmän vaikuttaa sähkölaskuun pienentävästi

Jos kodissa on vedon tunnetta, eristystä voi parantaa tiivistämällä ovet ja ikkunat. Myös talojen kattoihin kannattaa kiinnittää huomiota talvisin: jos lumi sulaa kylmälläkin ilmalla katolta pois, välikaton eristystä on syytä parantaa.

Malisen mukaan omissa ilmastovalinnoissa on tärkeintä päästä alkuun ja kartoittaa, mitä voisi tehdä ilmaston hyväksi.

”Maailma on meillä lainassa lapsiltamme”, hän kiteyttää.

Lue lisää 10 keinoa pienentää omaa hiilijalanjälkeäsi