Jo 3-vuotiaskin osaa kierrättää

En koe, että kierrättäminen tekisi minusta parempaa ihmistä tai maailman pelastajaa. Kierrättäminen on osa nyky-yhteiskuntaa, ja näin asian kuuluu olla – nyt ja tulevaisuudessa. Jos kerran kulutan, niin joudan myös lajitella jätteeni. Tarkoitukseni ei ole ostaa itselleni parempaa omaatuntoa kierrättämällä.

Loisteen Energialähettiläs Sami Jauhojärvi on aktiivinen kierrättäjä
Blogimme vieraileva kirjoittaja Sami Jauhojärvi kierrättää aktiivisesti.

Sama asia on liittynyt pienestä pitäen henkireikääni; luonnossa liikkumiseen. Jos jaksan kantaa mukanani eväät reissulleni, jaksan myös kantaa jätteet takaisin. Valitettavan paljon roskia näkee myös metsissä ”keskellä ei mitään” eli niin kaukana, että itsekseen ne eivät sinne ole kulkeutuneet. Nykyään kerään metsästäessäni mm. haulikon hylsyt mukaani ja toimitan ne kotona jäteastiaan. Pieni asia, mutta seuraavalla kerralla kierrellessäni tuttuja eräreittejäni, minun ei tarvitse katsoa hylsyjätteitä mättäiden päällä. Välillä lajitteluintoni menee ajankäytöllisesti lähes turhamaisuuteen asti, kun kiskon lehdistä niittejä irti laittaakseni ne metallijätteeseen ja itse  lehden keräyspaperiin tms.

Lapsikin oppii kierrättämään

Myös lapsemme ovat oppineet lajittelemaan jätteet esimerkin voimalla. Jopa 3-vuotias poikamme kysyy jätteitä roskiin viedessään, että mihin astiaan tämä kuuluu. ”Se kuuluu energiajätteeseen, siihen suurimman astian viereen…”, ja se suurin ja mahtavin on yllättäen muovijäteastia. Kaatopaikkajätteen määrä taloudessamme on romahtanut jätteen lajittelun tehostumisen myötä. Sitä varten on pienin astia, joka täyttyy noin kerran kuukaudessa tai harvemmin. Omilla valinnoilla olemme saaneet ainakin kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää vähennettyä merkittävästi. Kaatopaikat ovat myös ”oletteko ikinä miettineet?”-kysymyksen aihe. Mitä jos kaatopaikka sijaitsisi aivan oman asuntosi läheisyydessä? Toivoisitko, että sinne tulisi mahdollisimman vähän jätettä, jotta kaatopaikka ei ainakaan laajenisi lähemmäs tonttiasi? Lajittelu ja kierrättäminen tosiaankin kannattaa.

Kierrättäminen säästä luontoa ja on ilmastoteko

Suomalainen teollisuus on toiminut edelläkävijänä muovin korvaajien kehittämisessä. Puukuidusta pystytään valmistamaan jo monenlaisia vaihtoehtotuotteita muoville, ja vaikka ne eivät välttämättä kaikilta osin vielä olekaan täysin biohajoavia, niin muovin määrää pakkauksissa pystytään kuitenkin vähentämään murto-osaan nykyisestä. Ellen MacArthur Foundationin raportin mukaan vuonna 2050 muoviteollisuus käyttää 20% koko maailman öljyntuotannosta muovien tekemiseen ja tuohon mennessä merissä on enemmän jätemuovia kuin kalaa! Koska öljyvarannot eivät riitä ikuisiksi ajoiksi, on tärkeää, että toimimme suunnan näyttäjinä muoville vaihtoehtoisten materiaalien kehittäjänä ja lajittelun sekä kierrätyksen mallimaana.

Oletteko muuten miettineet sitä, että myös idässä osataan kierrättää, vaikka mielikuvamme Aasiasta saattaa olla päinvastainen? Vuonna 2018 PyeongChangin Olympialaisissa yllätyin siitä, kuinka edistynyt kierrätysjärjestelmä ja kuinka puhtaat kadut Etelä-Koreassa on. Toivotaan, että kierrätyksen esimerkki leviää mahdollisimman nopeasti kattamaan koko maapallon! Jotta lapsillammekin olisi luonto, jossa käydä lataamassa akkujaan.

Ps. lajittelusta löytyy selkeää opastusta HSY:ltä ja jäteopas-sovellus on ilmaiseksi ladattavissa myös älypuhelimeen!

Lue lisää Samin bloggauksia

Selkeyttä sähkön ostamiseen

Sähkön ostaminen on nykyään helppoa. Vielä helpommalla pääsee, kun tuntee energia-alan yleisimmät termit. ”Käytännön esimerkit kertovat sähköstä usein enemmän kuin pelkät kilowattitunnit,” sanoo Loisteen energialähettiläs Veera Malinen.

Loisteen energialähettiläs Veera Malinen
Veera Malinen on Loisteen asiakkuus- ja palvelupäällikkö

Energia-asioissa törmäät termeihin, jotka ovat tuttuja peruskoulun fysiikan tunneilta. Jotta sähköyhtiön kanssa asioiminen on helppoa, sinun pitää ymmärtää, mitä ne tarkoittavat käytännössä. Keskeisin yksikkö on kilowattitunti, johon hinnoittelu ja maksut perustuvat.

Kilowattitunti on avain kaikkeen. Kilowatti kertoo sen, kuinka paljon jokin laite käyttää energiaa, kun se käynnistetään. Kilowattitunti kertoo myös sen, paljonko energia kuluu, kun laite on päällä tunnin ajan. ”Esimerkiksi 1000 watin tehoisen hiustenkuivaajan käyttäminen tunnin ajan johtaa yhden kilowattitunnin energiankulutukseen. Kymmenen minuuttia hiusten kuivaamista maksaa keskimäärin 3,8 senttiä”, sanoo Loisteen asiakkuus- ja palvelupäällikkö Veera Malinen.

Esimerkkejä kodinkoneiden sähkönkulutuksesta:

Kodinkoneiden kulutuslukuja

Sähkömyyntiä vai sähkönsiirtoa?

Sähkönmyyntiyhtiöt, kuten Loiste, myyvät sähköä ja laskuttavat siitä. Sähkölaskussasi on mukana perusmaksu, joka on kiinteä. Sen lisäksi maksat tietysti siitä, minkä verran sähköä olet kuluttanut.

Sähkönmyyntiyhtiöt eivät vastaa sähköverkosta. Se on sähkönsiirtoyhtiöiden hommaa. Ne laskuttavat sinua sähkön siirrosta.

”Kukin sähkönsiirtoyhtiö vastaa sähköverkon rakentamisesta tietyllä alueella, etkä voi itse valita, minkä verkkoyhtiön palveluita ostat”, sanoo Malinen.

Myös sähkönsiirtomaksut sisältävät kiinteän perusosuuden ja siirretyn energian mukaan määräytyvän maksun.

”Sähkölaskussa olevien maksujen lisäksi sähkön hinnasta peräti 30 prosenttia on veroja. Mukana ovat sekä arvonlisä- että sähkövero.” Malinen jatkaa.

Sähkösopimuksia on monenlaisia

Ympäristöystävällisyydellä on merkitystä yhä useammalle sähkösopimuksen tekijälle. Erityisesti ihmisiä kiinnostaa nyt uusiutuvilla energialähteillä, kuten vedellä, tuulella ja bioenergialla tuotettu sähkö. Tällaista sähköä on esimerkiksi Loiste Puhdas. Vihreän ja alkuperätakuulla tuotetun energian hintaero muilla tavoin tuotettuun energiaan on muutaman prosentin luokkaa.

Sähkösopimuksen hintaan vaikuttaa myös sähkösopimuksen kesto. Voit valita esimerkiksi määräaikaisen sopimuksen, jossa sähkö maksaa saman verran koko sopimuksen ajan. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus taas jatkuu, kunnes sovitaan toisin. Pörssisähkössä hinta puolestaan vaihtelee sähköpörssin kurssivaihtelujen mukaan.

Veera Malinen Loisteen Espoon konttorilla
Veera Malinen Loisteen Espoon konttorilla

Veera Malinen

Titteli: Asiakkus- ja palvelupäällikkö. Erikoistunut suurten yritysasiakkaiden ja julkisen sektorin erityistarpeisiin.

Ikä: 46 vuotta

Koulutus: energiatekniikan insinööri

Harrastukset: luonnossa liikkuminen

Muuta: Aloitti työt Loisteella vuonna 2007, kun yrityksen nimi oli vielä Kainuun Energia.

Michael Monroe tempaisi ilmastonmuutosta vastaan

Rocktähti Michael Monroe istutti kuusen- ja koivuntaimia Turun Hirvensalossa sijaitsevalla metsitystyömaalla kannustaakseen suomalaisia ilmastotekoihin, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta.

Michael Monroe istutti puita Hirvensalossa
Michael Monroe istutti ilmastotekona kuusentaimia Turussa

Energiayhtiö Loisteen energialähettiläs Michael Monroe istutti 3.6. kuusen- ja koivuntaimia Turun Hirvensalossa sijaitsevalle metsitystyömaalle. Michaelin istuttamat puut on merkitty alumiinisella laatalla, joten kiinnostuneet voivat käydä seuraamassa puiden kasvua ja uuden metsän syntyä.

Rokkari Michael Monroe osallistui puiden istutukseen Turun Hirvensalossa

Miksi juuri puunistutusta?

Nykyisin Suomen vuotuisista fossiilisen energiantuotannon aiheuttamista hiilipäästöistä noin puolet sitoutuu puustoon, metsämaahan ja puutuotteisiin. Yksi kilogramma puuta tarvitsee kasvaakseen noin 1,55 kiloa ilman hiilidioksidia, ja noin puolet puuaineksesta onkin hiiltä. Yhden suomalaisen hiilijalanjäljen (10 400 kg/CO2e/hlö/vuosi) varastoimiseen tarvitaan noin 10 kuutiometriä puuta.

Yhteensä Turun kaupunki istuttaa Hirvensalon Ylikylään noin 1,5 hehtaaria uutta metsää vanhalle peltomaalle. Michael Monroen istuttamat puut saavat seurakseen noin 3 000 kuusen ja rauduskoivun paakkutainta. Lisäksi alueelle istutetaan muutamia kymmeniä tervaleppiä ja lehtikuusia. Istutettavat taimet kasvavat harvennusmittoihin noin 30 vuodessa. Kasvava metsä lisää hiilinieluja ja toimii osana vapaa-ajan virkistysmetsiä.

Lue lisää energialähettiläs Michael Monroesta

Arjen pieniä tekoja

Hiihtomaajoukkueessa minut tunnettiin erikoisista pohdinnoistani. Toisinaan niissä ei ollut muiden mielestä mitään järkeä, mutta usein kollegani kuitenkin jäivät mielenkiinnolla kuuntelemaan mitä päässäni tällä kertaa liikkuu. Toisinaan ne myös herättivät joukkueen jäsenet miettimään omia valintojaan ja omaa tekemistään. Pohdinnat alkoivat kysymyksellä: ”oletteko ikinä miettineet…?”

Sami Jauhojärvi kierrättää jätteitä turvatakseen lapsilleen puhtaan luonnon tulevaisuudessa.
Blogimme vieraileva kirjoittaja Sami “Musti” Jauhojärvi kierrättää jätteitä ihailtavan aktiivisesti.

Aiheita miettimiselle saattoivat olla esimerkiksi paljonko maailman ravintoloihin ja hotelleihin on sävelletty taustamusiikkia. Tai mitä jos kaikki maailman kaatopaikkojen roskat siirrettäisiin yhteen kasaan; kuinka iso läjä se olisi ja olisiko sillä massapisteellä vaikutusta maapallon pyörimiseen? Entä jos aurinko sammuisi, mitä tekisitte viimeiset hetket ennen kuin maapallosta tulisi niin kylmä, ettei täällä enää voisi asua?

Oletteko ikinä miettineet kierrättämistä ja sen vaikutuksia? Kuinka pienillä teoilla voi lopulta olla merkitystä? Olen kuullut monen ihmisen sanovan, ettei kierrättämisellä tai omilla ekologisemmilla valinnoilla Suomessa ole mitään merkitystä, koska suurin osa maailman jätteestä ja saasteista tulee isoimmista teollisuusmaista. Minun mielestäni jokaisella valinnalla on merkitystä! Oman esimerkkinne rohkaisemana joku tuttavanne saattaa alkaa tehdä samanlaisia valintoja, ja muuttaa vähitellen kulutustottumuksiaan oikeaan suuntaan. Lopulta perhosvaikutus saattaa olla niin suuri, että koko maailma alkaa ajatella pallomme tulevaisuutta.

Oletteko ikinä miettineet paljonko maailman merissä on muovia? Tai paljonko ylipäänsä maailmassa tuotetaan muovia vuosittain? Vastauksia löytyy internetin ihmeellisestä maailmasta: muovia tuotettiin vuonna 2016 396 miljoonaa tonnia eli 53 kg jokaista maailman ihmistä kohden! Maailman meriin tästä muovituotoksesta päätyy noin 10 % vuosittain. Oletteko ikinä miettineet, mitä tapahtuisi, jos tämä määrä saataisiin kierrätettyä? Onneksi Suomessa on kehittynyt kierrätysjärjestelmä ja omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa maapallon saastumiseen.

Muovia kertyy maailman meriin jopa 10 %:a kaikesta tuotetusta muovista.
Muovia kertyy maailman meriin noin 10 % kaikesta tuotetusta muovista.

Miten minusta sitten tuli jätteiden kierrättäjä? Siten, että vaimoni ilmoitti eräänä päivänä, että kierrätysmahdollisuus jätepiirissämme on parantunut ja kirjoitti roska-astioiden kylkeen, mitä mihinkin astiaan kuuluu: muovi, energiajäte, metalli, lasi, kaatopaikka, biojäte, keräyspaperi, pahvit, paristot, lamput, lääkkeet, sekaelektroniikkaromu ja viimeisimpänä keräysvaate. Osa lajittelusta oli jo tuttua ennestään, mm. ongelmajätteet, pantillisten pullojen ja tölkkien kierrätyksestä puhumattakaan. Se on ollut nuukalle miehelle itsestään selvyys jo pienestä pitäen.

Kierrättämisen aloitusta helpotti merkittävästi jäteyhtiöltä tullut opasvihkonen, jossa opastetaan selkein esimerkein mitä mihinkin saa laittaa. Esimerkiksi muovien osalta  pakkausmerkinnät ovat selvästi näkyvillä, ja ainoastaan numero 3 eli PVC, kuuluu sekajätteeseen. Melko monesta kotimaisesta pakkauksesta löytyy muuten selkeät kierrätysohjeet, kunhan vain lukee pienenkin präntin. Kierrätyksen aloittaminen vaati hieman totuttelua, ja välillä tukea piti hakea atk-maailmasta ja käydä tutkimassa sieltä jätteelle oikeaa astiaa.

Ps. lajittelusta löytyy selkeää opastusta osoitteesta hsy.fi/jateopas ja jäteopas-sovellus on ilmaiseksi ladattavissa myös älypuhelimeen!

Sami Jauhojärvi on Loisteen energialähettiläs ja kirjoittaa kuulumisiaan blogiimme. Sami kierrättää ahkerasti ja opettaa lapsetkin samaan.